mitähän elämä olisi ilman lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pohdiskelija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pohdiskelija

Vieras


mietin tuossa että millastahan elämä olis jos ei olis lapsia?

tuli kamala paniikki kun mietinkin että olis vaan yksin ja olis aikaa vaan itelle, miten se ajan sais kulumaan. osaisko sitä elää vaan itelle ja vaikka työlle.
 
Flunssaa olen potenut pari päivää, ja äkkiseltään tuntui eilen oudulta, kun mies meni lasten kanssa pihalle ja sisällä oli NIIN hiljaista. Yleensä olen touhunnut jotain omiani; siivonnut, katsonut töllöä tms. äänekästä. Nyt kun ei jaksanut kuin maata oli rauha aivan taivaallinen :) Mutta heti samalla tuli ikävä.
 
varmaan tulisi hilluttua baarissa joka vkl....voi olla että olisin ollut ikuinen opiskelija....samaten luulen että olisin paljon,paljon itsekkäämpi mitä olen nyt,suvaitsemattomapi ja kaikkea,eli ihan hirveä ihminen !

Onneksi mulla on nuo mussukat :heart:
 
Avioeron jälkeen tuntui todellakin tyhjältä ja ikävältä, kun ei ollut lasta talossa silloin, kun hän oli isänsä luona.Nykyisin jo nautin siitä, kun lapsi on poissa ja saan tehdä yksin tai miehen kanssa kaikenlaista ilman,että on huolehdittava lapsesta. ja sitten kun lapsi palaa kotiin, pussataan ja halataan ja nautin taas suunnattomasti siitä,kun minulla on ihana poikani.
 
En osaa edes kuvitella. Voisko elämässä olla muka jotain merkityksellisempää kuin perhe? Ei ainakaan mun elämässä ja jos ei olis tätä perhettä, niin varmasti kaipaisin sitä jatkuvasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pohdiskelija:
mietin tuossa että millastahan elämä olis jos ei olis lapsia?

Paljon helpompaa....
Tietenkään en enää lastani pois antaisi, mutta jos en raskaaksi olisi tullut, niin kyllä mun elämä ainakin olisi siitäkin huolimatta ihan jees.
 
olishan se helpompaa ja itsekkääämpää koska sä vastaisit vain itsestäsi.

Mutta vauvakuumeista se olis jos noita muksuja ei olis :D

Mutta kyllä silti odotan sitä aikaa välillä että lapset isoja ja saa elää itselleen
 
Tekisin varmaan paljon töitä ja yrittäisin kovasti paljon tulla raskaaksi :D

Onneksi saatiin esikoinen silloin kun olin 23v ja kuopus silloin ku olin 25v. Jos nyt alkaisin vasta suunnittelee niin en ehkä saisi enää. Kaikella oli niin tarkoitus että elämä heitti näin hyvin. Lapset on nyt saatu ja elämä vakaalla pohjalla. Turvallinen olo.
 
Jos lapsia ei olisi, sitä tietysti paiskisi töitä ja harrastaisi kuten ennen lapsia. Ehkä ihan tyytyväisenäkin. Mutta nyt kun tietää mitä elämä lasten kanssa on, tuntuisi elämä ilman heitä äärettömän köyhältä. He ovat ehtymätön voiman, rakkauden ja elämänilon lähde.
 
Elämä olisi elämää ilman lapsiakin. Kylläkin hyvin erilaista. Olisi aikaa itselleen. Rahat riittäisi kaikkeen turhanpäiväiseen. Pystyisi kirjoittamaan, maalaamaan ja lukemaan. Pystyisi välillä mennä ja tulla oman mielensä mukaan.
Lapset tuo väriä elämään. Mutta samalla ne vie sitä omaa tilaa aikuiselta.
Musta on jotenkin kolkkoa lukea noita vastauksia ettei elämä olisi MITÄÄN ilman lapsia. Eihän lasten kautta saisi elää.
 
Varmaan mentäis miehen kanssa tiuhempaan tahtia pitkin maailmaa maasta toiseen. Nyt mennään maasta toiseen hieman hitaammalla vaihteella lapset kainalossa :) Eli enemmän seikkailtais jos kaksin oltaisiin, mutta maailman parasta on seikkailla neljästään vähän rauhallisempaan tahtiin.
 

Yhteistyössä