Mitäs sanotte tähän?

[marhe]

No siis ei sinun ole tarvis mainostaa laihistasi millään muotoa miehellesi. Ehkä hänellä ei tosiaan enää usko riitä siihen että laihdutat. Onko hän ennen ollut kannustava sinua kohtaan? Totta kai olisi mieheltäsi reilua yrittää jaksaa kannustaa sinua eikä tuollain tyrmätä ettet kuitenkaan onnistu mut oisko mahdollista että miehes yrittäs saada sua sisuuntumaan noilla sanoillaan? Että suivaantuisit ja näyttäisit miehelles?
Olisko sulla ystävää jonka kanssa yhteistuumin laihduttaisitte, kävisitte lenkillä ja potkisitte toisianne persauksille? Semmonen yleensä kannustaa kun kaverin kanssa käy vaikka viikoittain vaaalla ja jos oma paino ei olekkaan pudonnut ni vähän niinku noloa kaverin silmissä ja sais uutta puhtia.

Tsemppiä sulle, kyllä sä oikeasti pystyt siihen!

 

[ap]

Emilyn, mulla on oikeus omilla jaloilla kävelevään puolisoon! Ja mies saa minun puolestani lähteä opiskelemaan, koska minulla on oikeus koulujakäyneeseen puolisoon. Ja käyttämättä jääneet joululahjadödöt voitelen vaikka itse hänelle kainaloihin, koska minulla on oikeus hajuttomaan tai hyvänhajuiseen puolisoon.

 

[Kirraava Kuuppa]

Minäkin ymmärrän! Ja tajuan, että olen ruma. Mutta silti.. en minäkään vetoa mieheni ulkonäköön tai vaikka älyn puutteeseen (olen häntä koulutetumpi) vaan olen hyväksynyt hänet sellaisena kuin on.
Ennusti, että sairastun diabetekseen ja invalidisoidun. Siinäkin oli huolissaan - ei minusta vaan - siitä, että joutuu hoitamaan minua. Ja sanoi niinkin, että parempi erota, jos en ala huolehtimaan itsestäni. Vastasin tuohon, että jos halvaannut moottoripyöräonnettomuudessa, otan eron.

Sun miehesi on todella ilkeä! Ja kertomasi perusteella myös typerä. Mä en kuuntelis hetkeäkään tuommoisia puheita, enkä varsinkaan kumppaniltani. Tulee ihan paha mieli sun puolestas, ukkos on törkeä.
Etkä sä oo varmastikaan ruma, älä anna sen idioottimiehesi viedä sun itsetuntoa yhtään enempää :hug:

 

[ap]

Marhe, joskus käytiinkin yhdessä lenkillä, mutta siitäkin mies tänään sanoi, että minä en jaksa pysyä vauhdissa vaan lyllerrän perässä. Lyllerrän! Huokaus.

 

[en muista nikkiäni]

Aphan totesi että on jo aina välillä yrittänyt laihduttaa, eli ei ole sitä vasta nyt aloittanut.. eli mies on jo huomannut, ettei laihdutus ole onnistunut.

Mutta ap kirjoitti, että nyt on kuukauden aikana tippunut kolme kiloa. Minusta on hyvin kummallista, että puoliso ei lähde tukemaan ja tsemppaamaan, ja välillä jopa vähän "potkimaan" eteenpäin jos ihan oikeasti tosissaan haluaa, että se rakas (?) ihminen siinä painonpudotuksessaan onnistuu. Parisuhteessa on jotain aika pahasti vialla, jos puolisoa ei tueta (muissakin asioissa) vaan lähdetään lannistamaan ja alentamaan entisestään.

 

[en muista nikkiäni]

Ja vaikka ajateltaisiin, että ap:n miehellä on oikeus normaalipainoiseen puolisoon jonka kokee viehättäväksi, myös ap:lla on oikeus puolisoon joka tukee häntä ja joka kokee hänet viehättäväksi.

 

[vieras]

Kyllä mä tavallaan ymmärrän miestä...en itsekään jaksa kuunnella muutaman ystäväni laihdutuspuheita - samaa tyhjänpäiväistä löpinää viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen, vailla mitään tuloksia kuitenkaan :snotty:

Enkä tiedä, pitäisinkö itsekään miestäni seksuaalisesti kiihottavana, jos hänestä tulisi todella ylipainoinen :ashamed:

Mutta pitäisin mölyt mahassani.

Muuten peesiä, mutta en pitäisi mölyjä mahassani jos kyse olisi puolisosta. Mulla on tapana reagoida siihen, jos housut ei mahdu enää jalkaan (kuten tänään huomasin farkkujen kohdalla ja järkytyin :ashamed: ) eikä alkaa ostaa isompia kokoja. Sillä tavallahan ne kilot alkaa kertyä. Eikö ole parempi, että mies sanoo tuon asian rehellisesti eikä pohdi sitä selkäsi takana? Rumempaa oli sinulta, että vastineeksi haukuit miehen, vaikka itsekin myönnät että miehesi sanoi ihan aiheesta. Sinun pitää hyväksyä tosiasiat, kun kerta laihdutatkin.

Siis sinustako on ihan ok sanoa, että on oikeus normaalipainoiseen puolisoon? Mistäs lähtien tällaisia "ihmisoikeuksia" on ollut?

 

[moi]

Paska jätkä.

 

[marhe]

Kyllä mä tavallaan ymmärrän miestä...en itsekään jaksa kuunnella muutaman ystäväni laihdutuspuheita - samaa tyhjänpäiväistä löpinää viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen, vailla mitään tuloksia kuitenkaan :snotty:

Enkä tiedä, pitäisinkö itsekään miestäni seksuaalisesti kiihottavana, jos hänestä tulisi todella ylipainoinen :ashamed:

Mutta pitäisin mölyt mahassani.

Muuten peesiä, mutta en pitäisi mölyjä mahassani jos kyse olisi puolisosta. Mulla on tapana reagoida siihen, jos housut ei mahdu enää jalkaan (kuten tänään huomasin farkkujen kohdalla ja järkytyin :ashamed: ) eikä alkaa ostaa isompia kokoja. Sillä tavallahan ne kilot alkaa kertyä. Eikö ole parempi, että mies sanoo tuon asian rehellisesti eikä pohdi sitä selkäsi takana? Rumempaa oli sinulta, että vastineeksi haukuit miehen, vaikka itsekin myönnät että miehesi sanoi ihan aiheesta. Sinun pitää hyväksyä tosiasiat, kun kerta laihdutatkin.

Totta mutta tää ap:n mies esitti asiansa kyl aika törkeesti. Onhan se totta että ylipainosta voi nätisti huomauttaa, onhan se terveysriski kuitenkin. Ja jokainen ylipainoinen varmasti itse tietää sen että on painoa liikaa on, mutta fiksumpaa kannustusta rakkaalle. Ja monasti tosi lihaville ihmisille se laihis vaan on ylitsepääsemättömän vaikea, ei ole itsekuria namin suhteen ni ois ihan mahtava juttu jos puoliso innostuis yhdessä kumppaninsa kanssa kokkailemaan kevyitä ruokia ja käymään kaverina lenkillä vaikkei ylipainoinen itse olisikaan. Liikunta ja terveellinen ruoka on hoikallekin ihmiselle hyväksi.

 

[Dorde]

Ja vaikka ajateltaisiin, että ap:n miehellä on oikeus normaalipainoiseen puolisoon jonka kokee viehättäväksi, myös ap:lla on oikeus puolisoon joka tukee häntä ja joka kokee hänet viehättäväksi.

Niin totta on tuo kyllä. Oisko kuitenkin riidan perimmäisenä jotain vakavampaa tai arempaa mistä ei ole puhuttu? Ulkonäköön on helppo purkaa ärsytys. Ei kai kenenkään liitto voi kaatua noin pieneen, tai sitten oikea rakkaus on vielä löytämättä.

 

[en muista nikkiäni]

Ja vaikka ajateltaisiin, että ap:n miehellä on oikeus normaalipainoiseen puolisoon jonka kokee viehättäväksi, myös ap:lla on oikeus puolisoon joka tukee häntä ja joka kokee hänet viehättäväksi.

Niin totta on tuo kyllä. Oisko kuitenkin riidan perimmäisenä jotain vakavampaa tai arempaa mistä ei ole puhuttu? Ulkonäköön on helppo purkaa ärsytys. Ei kai kenenkään liitto voi kaatua noin pieneen, tai sitten oikea rakkaus on vielä löytämättä.

Luulisin, että jotain muuta on siinä taustalla, tai sitten parisuhde rakentuu kovin pienille ja hataroille perustoille.

Siis mä kyllä ihan ymmärrän sellaisen, että ei haluta puolison lihoavan, koska se ei terveydelle useimmiten ole hyväksi. Mutta ap:n miehen tapa lähestyä asiaa on yksinkertaisesti täysin kestämätön ja aika typeräkin.

 

[Kowalski]

Siis sinustako on ihan ok sanoa, että on oikeus normaalipainoiseen puolisoon? Mistäs lähtien tällaisia "ihmisoikeuksia" on ollut?

No...jos meni naimisiin normaalipainoisen, liikunnasta pitävän ihmisen kanssa, ja puoliso onkin muuttunut ihan toisenlaiseksi, niin voihan siinä siippa vähän käärmeissään olla.

Koskee kyllä ihan kaikkia liiton aikana tapahtuneita suuria muutoksia, mun mielestä.

Mutta jos asia ap:n miestä niin kovasti tökkii, niin ottakoot eron. Ei v*ttuilu ja toisen tahallinen loukkaaminen ole millään muotoa hyväksyttävää.

 

[ap]

Niin no on meillä ollut tätä seksiä vai ei - keskustelua aiemminkin. Nyt vasta kuitenkin syyksi annettiin suoraan ulkonäkö. ja kaikkea p*skaa muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. (

 

[marhe]

Marhe, joskus käytiinkin yhdessä lenkillä, mutta siitäkin mies tänään sanoi, että minä en jaksa pysyä vauhdissa vaan lyllerrän perässä. Lyllerrän! Huokaus.

No höh! Onhan se selvä ettei kovin ylipainoinen ihminen kovin ketterä ole mutta loppuu se lyllerrys kun paino putoaa. En kyl kans ymmärrä miks miehes on niin ilkeä sua kohtaan :hug:

 

[ap]

åbo, jos painoindeksini on 35 ja olen lihonut 20 kiloa, en ole ollut normaalipainoinen liiton alkaessakaan.

Minä olen ollutkin ottamassa eroa jo aiemmin , mutta mies viime kädessä sitten lopulta sanoi, että no jos kuitenkin vielä. Taitaa tarvita vain jonkun, jota voi alentaa, jotta voi ylentää itsensä. :headwall:

 

[Kowalski]

åbo, jos painoindeksini on 35 ja olen lihonut 20 kiloa, en ole ollut normaalipainoinen liiton alkaessakaan.

Minä olen ollutkin ottamassa eroa jo aiemmin , mutta mies viime kädessä sitten lopulta sanoi, että no jos kuitenkin vielä. Taitaa tarvita vain jonkun, jota voi alentaa, jotta voi ylentää itsensä. :headwall:

Niin, tuo on kyllä totta...

Kyllä ne ongelmat ovat syvemmällä kuin sinun painossasi, oletan. Kerää itsellesi kunnon raivo, laihduta sen voimalla ihan vaan näyttääksesi miehelle, ja jätä sitten se possu :snotty:

 

[vieras]

Siis sinustako on ihan ok sanoa, että on oikeus normaalipainoiseen puolisoon? Mistäs lähtien tällaisia "ihmisoikeuksia" on ollut?

No...jos meni naimisiin normaalipainoisen, liikunnasta pitävän ihmisen kanssa, ja puoliso onkin muuttunut ihan toisenlaiseksi, niin voihan siinä siippa vähän käärmeissään olla.

Koskee kyllä ihan kaikkia liiton aikana tapahtuneita suuria muutoksia, mun mielestä.

Mutta jos asia ap:n miestä niin kovasti tökkii, niin ottakoot eron. Ei v*ttuilu ja toisen tahallinen loukkaaminen ole millään muotoa hyväksyttävää.

Ai jos on aiemmin tykännyt vaikka liehua baareissa ja nykyään ei jaksa tai huvita, voi mies nostaa kytkintä, kun hänellä on oikeus baarittelevaan puolisoon?