MItäs sitten kun kasvatusalan ammattilaiselta loppuu itseltä voimat ja jaksaminen??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmaatakin harmaampi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmaatakin harmaampi

Vieras
Näin päässyt käymään, että päätepiste häämöttää. Omalla jaksamisella siis. Työssä kaikki on ok, mutta kotona ei. Hiljalleen jatkunut väsymys ja ongelmat oman ylienergisen pikkuisen kanssa ovat ajaneet minut täysin umpikujaan. Lapsella todella kova uhma meitä vanhempia kohtaan, että kohta ei jaksa.

Mies tekee pitkää päivää töissä, eikä tajua mitä elämä voi olla 24/7 ylienergisen, vähän nukkuvan lapsen kanssa, joka koko ajan vaatii huomiota (olen siis ollut kotiäitinäkin joten tiedän mitä se pahimmillaan voi olla) . Mies haukkuu ja vähättelee omaa vaimoaan, eikä tajua että väsymys voi olla välillä täysin inhimillistä tällaisessa tilanteessa. Kyllä minäkin töissä jaksan, mutta siihen päälle vielä kaikki kotihommat ja omien lasten hoitaminen, niin valitettavasti jossain se raja tulee vastaan.

Oman ammattini vuoksi kynnys hakea ulkopuolista apua on erittäin korkealla. Kokemuksesta tiedän mitä se avun saaminen yleensä tarkoittaa, olenhan sen työssäni nähnyt. Suurin ongelma tässä varmaan on meillä, ettei olla miehen kanssa lainkaan samalla aaltopituudella kasvatussääntöjen suhteen,e ikä paljon muunkaan. Nämä viimeiset vuodet ovat ajaneet parisuhteenkin aivan rappiolle, ei hellyyttä, läheisyyttä, yhteistä aikaa juuri lainkaan. Olisi pitkä juttu kertoa kaikki mikä ajanut meidät tähän pisteeseen, mutta suurin syy taustalla on erittäin suuri univelka molemmilla pitkältä ajalta ja hiljalleen tultu tähän pisteeseen, että mietin jo vakavasti erilleen muuttamista. Joutuisi mieskin ottamaan vastuuta muustakin kuin työstään....
 

Yhteistyössä