Miten 2-vuotias päikkäreille???

[anu]

Auttakaa! En saa millään tuota tyttöstä rauhoittumaan päikkäreille..riehuu ja riehuu vaan.. Herää jo 6.30, ulkoillaan, syödään, touhutaan. Ensinnäkin näyttää jo aamulla tosi väsyltä, muttei suostu jatkamaan unia, sitten yritän vaihtelevasti n.11.30-14.00 nukkumaan, turhaan.. riehuminen alkaa vaan, joskus märsyämisen saattelemana.

Sitten tyttö on kuitenkin niin väsy, ettei tee muuta kuin kiukuttelee ja pokkuroi vastaan, itkee tms.. että loppupäivä meneekin sitten näin. Nukahtaa iltapäivästä mihin tahansa: autoon, kärryyn..ja nukkuis varmaan vaikka kolme tuntia sitten, mutten halua, että tyttö hippasee sitten yökaudet kun me muutkin mennään aikasin nukkumaan!

Kaikenlaista olen omastamielestäni kokeillut, mutten keksi mikä olis just "se" juttu mikä toimisi...

 

[taustalla]

Voistko kokeilla nukkua yhdessä tytön kanssa...? Meillä nukahtaa aika helposti jos olen mukana ja vanhempien sänkyyn vieläkin helpommin.

Jos meillä on joku riehuilu päikkäriaikana, niin kysyn vaan, että nukutanko vai nukutko yksin. Yleensä haluaa, että nukutan, mutta jos jatkaa riehumista, sanon, että sitten jäät yksin ja lähden pois. Kummasti taas huudetaan äitiä viereen...

Ehkä kuitenkin kannattaa pitää tosta ajasta kiinni vaikka se toisinaankin on rasittavaa vääntöä.

 

[anu]

Ei halua nukkua yhdessä, alkaa vaan huutamaan, jos yritän.. omassa sängyssä riehuu vaikka lepäisin itse viereisessä sängyssä. lisäksi tätä nukuttamista häiritsee se, että meillä on pieni vauva, joten harvoin on niin paljoa aikaa kuin tuo nukuttaminen vaatisi..

 

[hoitaja]

Kannattaisi varmaan ottaa selkeä rytmi ja toimia joka päivä samalla tavalla. Esim. ruokailu, pisut, pesut ja vaikka kirjan lukeminen, sitten sänkyyn ja sieltä ei tulla pois. Kehuja kun on nätisti ja jos ei meinaa osaa rauhoittua, itse ainakin sanoisin, että jos et osaa itse olla paikallasi niin sitten äiti pitää kiinni. Silittelyä ja rauhoittelua ja ennen kaikkea periksiantamattomuutta!
Tätä en tarkoita ilkeällä sävyllä, mutta kyllä aikuinen on sen verran isompi kuin kaksi vuotias lapsi, joten voi ja pystyy lapsen tarvittaessa pitämään paikoillaan.
Toista samalla kaavalla päivästä toiseen niin kyllä se siitä helpottaa. Kaksivuotias osaa jo hienosti hallita vanhempiaan ja keksiä vaikka mitä keinoja, mutta vanhemman velvollisuus on kuitenkin huolehtia lapsen perustarpeista, ja tässä tapauksessa riittävästä unesta!

 

[mamaria]

merkkaan.. meillä kans 2 vuotias joka ei meinaa enää millään alkaa päikkäreille kun siirryttiin pinnasängystä jatkikseen. joskus vaihtelevasti sen saa jollain vippaskonstilla nukkumaan mutta siinä vaiheessa kello on jo niin paljon että se pitää sitte tunnin päästä jo herättää ettei mene yöunet pilalle ja kärtytään sitte kummiski vielä pari tuntia. meillä kans pieni vauva niin ei voi kauheasti makoilla siellä toisen kanssa ja tämä 2v kyllä kans sellanen ettei kauheasti innostu jos äiskä tulee viereen makaamaan. isin kanssa kyllä.

mie oon nyt tullu siihen tulokseen että se pitää aamupäivällä väsyttää kunnolla tuolla ulkona niin sitte se varmaan nukkuis sopivaan aikaan hyvän pituset unet...

 

[Leija]

Lähes 3v olen joskus houkutellut lepäämään näyttämällä kelloa. Jos kello on ollut tasan , olen sanonut että levätään niin kauan kunnes iso viisari on 11 kohdalla. Tämä temppu ei tepsi kovin pieneen.

Tuttavaperheessa lapset nukkuvat hyvin päiväunet. Heillä makuuhuone on pimea ja viileä. Siellä ei ole leluja ja siellä ei voi tehdä muuta kuin nukkua. Vanhemmat menevät alakertaan ja kuuntelevat itkuhälyttimestä kun lapset heräävät.

 

[maria]

Meillä jätettiin päikkärit pois 2v. ja nyt yöunet alkaa klo 20-20.30 ja herää 8-9. Ennen meni päikkäreiden takia lähemmäksi 22-22.30. Illasta on aika väsynyt, mutta koen tämän parempana kuin kaksista unista tappelemisen. Satunnaisesti nukkuu päiväunia vieläkin.

 

[JonnaP]

Heippa,

Itselle jäi mieleen, että mainitsit että teillä on pieni vauva. Luulen että isompi hakee itselleen huomiota tuolla tavalla ja reagoi uuteen sisarukseen. Ihan normaalia ja luonnollista toimintaa

Eli kannattaa tosiaan pysyä kiinni tutussa rutiinissa vaikka vaikeaa ja hankalaa on... Se menee varmaan ohi, kun hän rauhoittuu uuteen tilanteeseen. Uusi vauva talossa on suuri mullistus lapselle, etenkin uhmakkaalle 2-vuotiaalle. Jostain olen kuullut, että sen voi rinnastaa siihen että esim mies toisi uuden vaimon kotiin, niin ei ihme jos itsellä alkaisi keittämään! Mutta hyvä että lapsi näyttää tunteensa. Oletteko yrittäneet puhua asiasta lapsen kanssa, lapselle ymmärrättävällä tavalla, että hän on vielä yhtä rakas kun ennen? Saako hän myös omaa huomiota? ..kun helposti isompi joutuukin yks-kaks venymään ja odottamaan etc... Eli onhan sinulla kaksinkeskeistä aikaa myös isomalle lapselle?

Itse yrittäisin vielä että viet lapsen nukkumaan, esim pienen sadun tai kaksinkeskeisen jutustelun merkeissä (voitte puhua vaikka päivän tapahtumista), sitten hyvät "yöt" ja pois. Kun lapsi tulee ulos perääsi, sanot vaan että nyt on päikkärin aika, äiti auttaa sinut takaisin. Seuraavalla kerralla/kerroilla et sano yhtään mitään - viet vain lapsen takaisin sänkyyn. Tätä saat ehkä harjoittaa 3-7 päivää putkeen, mutta kyllä lapsi periksi antaa kun huomaa että olet tosissasi ja hän saa itse asiassa siitä turvallisen olon - lopulta

Tsemppiä! =) :flower:

 

[anu]

Edelliselle: saat kuulostamaan sen helpolta..meillä tosiaan luetaan satu ja ehkä unilaulu, sitten nukkumaan..mutta joka kerta alkaa se riehuminen; hypitään sängyssä ja lauletaan ti-ti nallea täysillä! annan riehua, mutta n.15min.-puolen tunnin jälkeen yritän rauhoitella. jolloin taapero toteaa, ettei halua nukkumaan. ja selitän, että nyt on päikkäri aika ja sitten jaksaa leikkiä ulkona. ja sitten jätän taas sänkyyn. saattaa itkeäkkin tälöin, mutta yleensä jatkaa riehumista, kun olen laittanut oven kiinni. näin voi mennä montakin kertaa, yleensä luovutan kun on unta yritetty yli tunti.

ainiin..ja tyttö nukkuu pinniksessä vielä.

 

[weppel]

AP: meillä nykyään melko lailla samanlaista (tyttö 1v8kk)... Aiemmin nukahti pinnasänkyyn yksin pienen itkun ja kitinän kanssa, mutta sitten jouduimme kiipeilyn vuoksi siirtämään jatkikseen, ja siitä alkoivat nukahtamisvaikeudet. Nykyään menee 45 minuuttia päivällä ja 45 minuuttia illalla, jotta saan lapsen nukahtamaan ja joudun koko tämän ajan makaamaan hänen vieressään ja alussa jopa pitelemään häntä paikoillaan, jotta hän ei karkaisi sängystä pois. Ja koko tämän 2x45 minuuttia lapsi itkee ja raivoaa. Huh, huh, miten rankkaa! Etenkin, kun mahassa potkii seitsenkuinen tulokas... Sen jälkeen, kun olen saanut nukahtamaan, hän nukkuu hyvät päikkärit tai yön kokonaan läpi.

Eli multa heruu kyllä sympatiaa, joskaan ei neuvoja :hug: . Meilläkin on tosi tarkka päivärytmi ja samat tutut rutiinit.

 

[Oona]

Meillä 2v poju kanssa herää 6.30-7.00, mutta päikkäreille on turha yrittää ennen klo 13. Joskus menee nukkumaan vasta klo 14 ja nukkuu 2-3 tuntia, silti menee yöunille noi klo 21. Eli ei ne päiväunet aina niitä yöunia pilaa, mutta se on tietysti yksilöstä kiinni.

Jos vaan mitenkään mahdollista niin yritä laittaa vauva nukkumaan ennen kuin ryhdyt nukuttamaan esikoista. Meillä ainakin nukahtaminen on heti vaikeampaa jos poju kuulee että pikkusisko touhuaa jossain leluilla taikka itkee. Ja sitten on helpompi sanoa että pikkusiskokin meni nukkumaan.

Rutiinien perään kuulutan myös kovasti. Meillä on aina samat jutut ennen unille menoa. Pisulle (jos suostuu), maitoa nokkiksesta samalla kun luetaan sadut, verhot kiinni(huone tulee tosi piemeäksi) ja sitten omaan sänkyyn. Sieltä ei sitten tulla pois vaikka miten riehuisi. (nukkuu matkasängyssä)

Kauhulla minäkin odotan sitä aikaa kun oppii kiipeämään pois tuolta sängystä... en tiedä kuinka vaikeaksi menee sitten kun nukkuu tavan sängyssä.

 

[Rytmit]

Rytmi ja rutiinit! Jos päikkäreille meno aikaa aina vaihdellaan niin lapsikin menee sekaisin.

Meillä poika aloitti 2v ikäisenä taistelut päikkäreille menoa vastaan.Tiesin kuitenkin pojan olevan väsy joten periksi en antanut ja mun mielestä 2v on liian pieni olemaan ilman päikkäreitä.Jonkun aikaa taisteltiin ja äippä voitti.Nyt tuo reilu 2v4kk herää aamulla yleensä 0900-0915 ja ennen kahta menee ihan suosiolla päikkäreille ja nukkuu 1-2,5h,yöunille nukahtaa 2215.Pitkät päikkärit ei haittaa yöunia,yliväsyneenä jos menee yöunille niin nukkuu huonosti ja liian vähän.Yliväsyneenä on myös hankala nukahtaa päikkäreille ja nukahtaminen kestää,ajoissa siis unille.

 

[JonnaP]

\

Edelliselle: saat kuulostamaan sen helpolta..meillä tosiaan luetaan satu ja ehkä unilaulu, sitten nukkumaan..mutta joka kerta alkaa se riehuminen; hypitään sängyssä ja lauletaan ti-ti nallea täysillä! annan riehua, mutta n.15min.-puolen tunnin jälkeen yritän rauhoitella. jolloin taapero toteaa, ettei halua nukkumaan. ja selitän, että nyt on päikkäri aika ja sitten jaksaa leikkiä ulkona. ja sitten jätän taas sänkyyn. saattaa itkeäkkin tälöin, mutta yleensä jatkaa riehumista, kun olen laittanut oven kiinni. näin voi mennä montakin kertaa, yleensä luovutan kun on unta yritetty yli tunti.

ainiin..ja tyttö nukkuu pinniksessä vielä.

Moikka,

Miten kauan tätä kautta siis on jatkunut? Käytkö hänen huoneessaan silloin kun hän siellä mekastelee päikkärin aikaa? Eli jos tiedät ettei hän voi itseään siellä pinniksessä satuttaa, niin sinuna jättäisin menemättä - mikäli hänellä ei ole hätää eikä esim itke 5 min yhteen menoon. Minusta vieläkin kuulostaa että hän haluaa sinun huomiota ja hän keksii kyllä keinon miten sen tehdä. Eli pysy vain tutuissa rutiineissa ja yritä antaa hänelle hereillä ollessa paljon huomiota - positiivista sellaista (tehkää kotiaskareita, askarrellkaa, lukekaa etc yhdessä). Näin hän varmasti saa tyydytettyä huomiontarpeensa eikä käännä sitä negatiiviseksi ja yritä temppuilemalla saada sitä sinulta.

Jotta itse jaksat, niin hoe tätä itsellesi että on vain vaihe ja sinä olet hänen vanhempi tai mitä tahansa että saat itsesi pysyttyä "järjissä" ja rauhallisena. Lapset koettelevat meitä ja keksivät eri tapoja millä välillä testailevat meidän vanhemmuutta. Pysymällä rauhallisina ja määrätietoisina he saavat siitä turvallisen ja luottavaisen olon!

Mutta ymmärrän, pienen vauvan kanssa on vielä kaikenlaista ja sitä on useasti kovin väsynytkin... Eikä sitä edes pirteänä jaksaisi aina pysyä ruodussa 2-vuotiaan kanssa!

Jaksamista!! Kyllä tämä uurastus vielä palkitaan!! :flower: