Miten ehditte ulkoilla ja laittaa ruokaa?

[Saamaton äiti]

Kuuluukohan tämä tälle palstalle? No, joka tapauksessa: miten ehditte ulkoilla suositusten mukaiset 2 tuntia /pvä ja miten ehditte laittaa kaksi ateriaa lapsille? Itselläni on melkein puolitoistavuotias lapsi, ja meillä syödään vain yksi lämmin ateria. Joskus on hankalaa ehtiä valmistaa sekin, ja sitten ruoka on vähän mitä sattuu. Yritetään joka päivä ulkoilla, mutta joskus se typistyy puolen tunnin kiireiseen kauppamatkaan tai jää kokonaan pois.

Haluaisin tarjota kaksi lämmintä ruokaa, mutta ongelma on juuri se, etten EHDI laittaa niin monta ateriaa päivässä. En myöskään KEKSI jatkuvasti uusia ruokalajeja (mitään monimutkaista ei kannata edes yrittää). Ollaan kasvissyöjiä, eli mitkään kotiruokakirjat eivät auta tähän ongelmaan. Yleensä ollaan aikaisemmin syöty miehen kanssa tosi mausteisia (ja suolaisiakin) ruokia, ei sellaisia oikein viitsi lapselle syöttää. Me sitten korvaamme toisen aterian voileivillä ja jugurtilla. Olen tosi tyytymätön tähän tilanteeseen.

Lapsen kanssa kaksistaan ollessa on tosi vaikea pystyä tekemään mitään kotihommia, kun kaikki aika menee viihdyttämiseen ja vahtimiseen. Lapsen nukkuessa päiväunia tiskaan sitten kertyneen tiskivuoren ja laitan päivällisen. Miehen tultua kotiin syödään se päivällinen ja siivotaan kaaokseen päässyttä kotia, pestään pyykkiä, yms. Välillä yritetään vähän levätäkin siinä sivussa.

Itse olen tosi kyllästynyt, en haluaisi että elämä on pelkkää ruuanlaittoa, siivoamista ja lapsen viihdyttämistä. Ja jos alkaisin noudattaa suosituksia, niin sitähän siitä tulisi, vielä entisestään. Olisiko jotain hyviä vinkkejä arjen sujumiseen?

 

[tiinaliisa]

Tästä oli juuri aiemmin puhetta toisessa ketjussa. Mutta esim. niin ehtii, että laittaa illalla sen verran enemmän ruokaa, että sitä voi lämmittää seuraavana päivänä lounaaksi. Tai esim. tekee iltaruuaksi kastiketta perunoitten kanssa ja sitten sitä samaa kastiketta voi syödä vaikka pastan kanssa seuraavana päivänä. Aamupalan jälkeen siis menee pariksi tunniksi ulos, ja sitten kun tulee sisälle niin voi lämmittää sitä edelliseltä päivältä jäänyttä ruokaa.

 

[Mä]

Sama juttu täällä! Olen yhtä saamaton, eikä haittaa yhtään.

Älä stressaa, minusta se on ihan turhaa.

Ja voithan ostaa joskus kaupankin ruokia.

On elämäs suurempiakin murheita - viimeistään siinä vaiheessa sen tajuaa, kun ne tulevat. Sitä laittaa asioita vähän tärkeysjärjestykseen....

Jotkut lapsethan ei syö paljon mitään per päivä, mutta silti pärjäävät...Toiv ymmärrät mitä tarkoitan, en nyt jaksa selittää tarkemmin!

Mut elämän voimaa ja onnea =)

 

[pardonnez moi]

En nyt millään haluaisi syyllistää lisää ilmeisen syyllistynyttä äitiä, mutta olen huolissani siitä, kun kerroit teidän olevan kasvissyöjiä. Kasvisyöjänä täytyy pitää todella tarkasti huolta kaikkien tarpeellisten ravinteiden saannista, erityisesti tietenkin kasvavan lapsen kohdalla. Jogurtista ei tule kuin sokeria ja jonkin verran proteiinia, ja leipä nyt ei yksistään riitä oikein mihinkään. Ap:n on vain ryhdistäydyttävä ja pidettävä tarkasti huolta lapsen monipuolisesta ruokavaliosta, jos kerran on vapaaehtoisesti valinnut rajoittaa sitä jättämällä lihan (kala, muna?) pois.

 

[relaa hei]

Teet aina päivällista sen verran enemmän, että saat siitä seuraavan päivän lounaan. Se on niin simppeliä. Tai välillä voi syödä jopa jotain valmisruokaakin. Huiiiii.. Ei siihen kukaan kuole. Minulle on todella paljon tärkeämpää se lapsen kanssa ulkoilu kuin se, että teen monta ateriaa päivässä. Jos ei muuta keksi, niin pikaiset makaroonit keitän ja tomaattikastiketta mikron kautta päälle.

 

[näppärä]

Avocado on hyvää ruokaa: ravitsevaa, vitamiineja ja kasviskin on. Helppo ottaa puolikas mukaan ja syödä ulkona. Eikä ole ainoa helppo eväsherkku...

 

[Itsekin vege]

Valmisruuat on välillä ihan ok, mutta niissä on kyllä kamalat määrät SUOLAA. ja ainakin joku makaroni+tomaattikastike on ihan höttöruokaa. Mieluummin vaikka pari kunnon voileipää, päällä tomaattia, maustettua tofua tai savutofua (voi syödä kylmänäkin) ja vähän juustoa.

Mekin ollaan vegeperhe, ja kyllä meillä parempaa ruokaa syödään kuin joissain tuttavaperheissä, joissa vedetään makkaraa ja jauhelihaa, pastaa ja perunaa. Eli siis kasvisruokavalio ei todellakaan ole mikään huono lähtökohta. Meillä panostetaan monipuolisesti kasviksiin, tofuun, soijarouheeseen, yms. Kunhan lapsi on isompi, tulevat siemenet ja pähkinät kuvioihin mukaan (nyt ei osaa vielä sellaisia syödä).

 

[Ei innokas ruuanlaittaja]

Meillä 2,5-vuotias lapsi. Mä teen aina ruokaa isomman satsin, ja laitan osan pakkaseen sopivankokoisina annoksina. Sieltä on helppo nopeasti lämmittää jos ei ehdi/viitsi tehdä uutta ruokaa. On päiviä jolloin en kokkaa lainkaan, enkä koskaan tee kahta ruokaa samana päivänä. Aina syödään lounaaksi joko edellispäivän ruokaa jääkaapista, tai sitten sieltä pakkasesta jotain. Itse kun syön vain yhden lämpimän aterian päivässä. Päivälliseksi teen sitten sen uuden ruuan, jos jotain teen...

 

[Hillosipuli]

Itse teen useimpina päivinä kaksi lämmintä ruokaa. Ja teen sen siksi, että mielestäni kasvava lapsi tarvitsee kunnollista ravitsevaa ruokaa. Enkä suosi kaupan valmiita eineksiä.

Itselläni on kolme lasta ja täytyy myöntää, että tuntuu että teen nykyään ruoankin nopeammin kun on aina vähän kiirus Eli kyllä sitä ehtii jos vain haluaa. Ruoat eivät tarvitse olla kuitenkaan mitään ravintola-annoksia vaan tavallista kotiruokaa. Usein laitan makaronilaatikon uuniin ja täksi ajaksi lähdemme pihalle. Tai laitan perunakeiton tulemaan aamupalan jälkeen ja ajastan hellan 40 minuuttiin. Lämmin ruoka valmiina kun tulee sisälle!! Tällä tavoin meillä ainakin säästetään sitä aikaa sitten siihen ulkoiluun ja muihin askareisiin. Illalla isä ulkoilee jos teen ruokaa tai toisten päin. Kummasti sitä on oppinut organisoimaan ajan käyttöä kokemuksen myötä Tsemppiä!

 

[pelkistettyä]

Minustakin kasvava lapsi tarvitsee kaksi lämmintä ateriaa päivässä.

Itse laitan usein kiusauksen (kaupan pakastealtaasta peruna-sipuli tai peruna-juures + kalaa/kanaa/lihaa + usein vielä pakastekasviksia) tai makaronilaatikon (jauheliha/kana/tonnikala) uuniin ulos lähtiessä aamupäivällä, tai sitten iltapäivällä lapsen päiväunien aikoihin. Ja siitä syödään siis kaksi kertaa. Tai esim. pilkon perunat valmiiksi kattilaan ja napsautan levyn päälle heti sisälle tultuamme, kypsiä n. 10 minuutissa.

Täysjyvänuudelit (ilman mukana tulevia mausteita) on hyvä pikaruokapelastus, keitetty kananmuna, pinaattikeitto pakastealtaasta, pakastepinaatista saa nopean ja hyvän kastikkeen, kun lisää vähän ruoka"kermaa" ja esim. koskenlaskijajuustoa ja sipulia. Kalapuikkoja meillä on aina pakastimessa, samoin nakkipaketti, hätävarana. Pakastealtaasta: peruna ja keittokasvikset, joka nopeuttaa keiton tekoa huomattavasti, eikä pussilla ole hintaakaan kuin n. 2€.

Aina kun ruokaa jää yli, laitan pakastimeen. Sieltä on helppo napata esim. valmis kastike ja keittää vaan perunat/pasta/riisi. Pakastimessa meillä on myös aina monenlaisia kasviksia, joita laitan melkein joka ruuan sekaan.
Meillä käytetään pääasiassa kuitupitoista pastaa ja riisiä, pitävät nälkääkin paremmin kuin valkoiset.

Maizena-suurustejauho on ihan ykkönen! Ei muuta kuin 4 dl kuumaa vettä, siihen puolikas liemikuutio ja suurustetta = kastike, johon sitten soijarouhetta, lihaa, kalaa, kanaa tai kasviksia maun mukaan.

Olen ollut nyt kolme vuotta kotona ja aika useinkin tuntuu, että päivät on pelkkää ruuan laittoa ja paikkojen raivausta. Tuntuu, että jatkuvasti syödään samoja ruokia... Koulujen ruokalista auttaa tässä! Eihän sitä tarvitse täysin noudattaa/toteuttaa, mutta antaa ideoita.

Älä anna ruuanlaiton hallita elämää, vaan tee se mahdollisimman helpoksi. Sitten ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa huonoista ravintoaineistakaan. Ja toki välillä voi syödä kevyemminkin!

 

[hjtyjuyt]

Jos ap ei ehdi tekemään mitään lapsen hereillä ollessa, kun kaikki aika menee vahtimiseen ja viihdyttämiseen, niin miten ulkoilun pois jättäminen auttaa tilannetta? Eli jos sen päivän ainoan ruuan laitat joka tapauksessa päiväunien aikana, niin miksi et ehdi ulkoilla aamupäivisin? Vai tajusinko nyt koko jutun jotenkin väärin...?

 

[Saamaton äiti]

Tuo hellan ajastus olisi varmaan aika kätevä! Meillä ei sellaista ole, eikä vuokrakämppään tee mieli satsata ostamalla mitään hienoja kodinkoneita... Asumme kerrostalossa, joten en oikein uskalla lähteä ulos ja jättää uuniakaan yksin päälle, kun ei voi sitten valvoa (edes ikkunasta tai oven raosta kurkata) että kaikki on ok.

Mutta miten EHDIT tehdä sen makaronilaatikon ennen ulos lähtöä? Itselläni on aamupäivisin se ongelma, että lapsen pyöriessä jaloissa (ja penkoessa kaapit, laatikot, yms) on melkein mahdoton edes yrittää tehdä mitään ruokaa. Ja lisäksi taidan olla aika hidas kokkaaja. Meillä menee aamupuuhiinkin (aamupala, aamupesu, potalla istuminen, oma pukeutuminen ja laittautuminen) sen verran aikaa, ettei kyllä ehtisi tehdä sekä ruokaa että ulkoilua.

Kun lukee joitain tekstejä, tuntuu että olen vaan kauhean hidas ja aikaansaamaton. Ehkä se on se ongelma.

Mutta tuohon kasvissyöntiin vielä... mainitsin sen siksi, ettei tulisi niitä helppoja ja hauskoja nakkikastike- tai uunimakkaraohjeita. Ja kyllähän sekasyöjien on ihan yhtä tärkeää pitää huolta monipuolisesta ravinnosta! Ei kasvisravinto mitenkään automaattisesti epäterveellistä tai puutteellista ole, eikä toisaalta lihaa sisältävä ravinto terveellistä ja monipuolista. Myönnän, ettei leipä ja jugurtti ole kovin hyvä vaihtoehto, mutta täytyy yrittää keksiä jotain terveellisempää. Olen kai vaan huono näissä lastenruoka ja kotiruoka -jutuissa.

 

[vinkkejä]

Tuo hellan ajastus olisi varmaan aika kätevä! Meillä ei sellaista ole, eikä vuokrakämppään tee mieli satsata ostamalla mitään hienoja kodinkoneita... Asumme kerrostalossa, joten en oikein uskalla lähteä ulos ja jättää uuniakaan yksin päälle, kun ei voi sitten valvoa (edes ikkunasta tai oven raosta kurkata) että kaikki on ok.

Mutta miten EHDIT tehdä sen makaronilaatikon ennen ulos lähtöä? Itselläni on aamupäivisin se ongelma, että lapsen pyöriessä jaloissa (ja penkoessa kaapit, laatikot, yms) on melkein mahdoton edes yrittää tehdä mitään ruokaa. Ja lisäksi taidan olla aika hidas kokkaaja. Meillä menee aamupuuhiinkin (aamupala, aamupesu, potalla istuminen, oma pukeutuminen ja laittautuminen) sen verran aikaa, ettei kyllä ehtisi tehdä sekä ruokaa että ulkoilua.

Kun lukee joitain tekstejä, tuntuu että olen vaan kauhean hidas ja aikaansaamaton. Ehkä se on se ongelma.

Mutta tuohon kasvissyöntiin vielä... mainitsin sen siksi, ettei tulisi niitä helppoja ja hauskoja nakkikastike- tai uunimakkaraohjeita. Ja kyllähän sekasyöjien on ihan yhtä tärkeää pitää huolta monipuolisesta ravinnosta! Ei kasvisravinto mitenkään automaattisesti epäterveellistä tai puutteellista ole, eikä toisaalta lihaa sisältävä ravinto terveellistä ja monipuolista. Myönnän, ettei leipä ja jugurtti ole kovin hyvä vaihtoehto, mutta täytyy yrittää keksiä jotain terveellisempää. Olen kai vaan huono näissä lastenruoka ja kotiruoka -jutuissa.

Jos haluut vinkkejä, niin yritä saada kirjastosta kirja "Herkullista kotiruokaa lapselle". sen on tehny pari ravitsemusihmistä ja siinä on myös reseptejä kasvisruokaa syöville. Suosittelen! Tässä yks helppo ja nopee: 1 dl kermaa, sipuli, pussi pakastevihanneksia, puolikas kesäkurpitsa, purkki raejuustoa, yrttejä. Suikaloi ja silppua sipuli + kesäkurpitsa, kuullota öljyssä kunnes pehmenee, lisää kerma ja pakastavihannekset, anna kiehua pari minuuttia. Lopuksi raejuusto ja mausteen. Tähän liäksi pasta tai nuudelit ja ei mee kauan!

 

[kohta 1.5v lapsi]

Miten teillä ap onnistuisi lapsen kanssa yhdessä tekeminen? Meillä helpottanut nyt hirveästi arkea, kun lapsi innostunut kotitöistä ja kaikesta mitä äiti tekee... Saadaan lähes aina aamulla kaikki hommat tehtyä ja päiväunien ajaksi jää sitten sitä omaakin aikaa äidille. Lapsi on innoissaan kun saa imuroida omalla imurilla äidin perässä yms. Lakanoiden vaihto on viikon kohokohta, kun samalla leikitään "karhunukkuu leikkiä". Ruuan teko on jokseenkin välillä haastavaa kun lapsi haluaa katsoa kaikkea ja on sylissä, mutta joskus myös innostuu sekoittamaan omaakin soppaa kun antaa muovikulhon, kauhan ja vähän muroja pohjalle Ja niin kuin jo edellä oli ohjeistusta niin erilaiset laatikko- ja uuniruuat on käteviä, kun sen aikaa voi sitten ulkoilla ja sisällä odottaa valmis ruoka...

 

[hermo]

Miten teillä ap onnistuisi lapsen kanssa yhdessä tekeminen? Meillä helpottanut nyt hirveästi arkea, kun lapsi innostunut kotitöistä ja kaikesta mitä äiti tekee... Saadaan lähes aina aamulla kaikki hommat tehtyä ja päiväunien ajaksi jää sitten sitä omaakin aikaa äidille. Lapsi on innoissaan kun saa imuroida omalla imurilla äidin perässä yms. Lakanoiden vaihto on viikon kohokohta, kun samalla leikitään "karhunukkuu leikkiä". Ruuan teko on jokseenkin välillä haastavaa kun lapsi haluaa katsoa kaikkea ja on sylissä, mutta joskus myös innostuu sekoittamaan omaakin soppaa kun antaa muovikulhon, kauhan ja vähän muroja pohjalle Ja niin kuin jo edellä oli ohjeistusta niin erilaiset laatikko- ja uuniruuat on käteviä, kun sen aikaa voi sitten ulkoilla ja sisällä odottaa valmis ruoka...

No joo... nää vinkit "ota lapsi mukaan ruuanlaittoon" on kyllä hieman sitä ja tätä... Kyllähän sen nyt tietää mitä siitä tulee kun lapsi sählää siinä mukana! ja varsinkin jos sitä pitää pitää sylissä ruuanlaiton ohessa, itse en kyl jaksaisi.
Enkä todellakaan haluais taaperoa hyppimään lakanoissa kun yritäm niitä vaihtaa! hermohan siinä menee.

 

[kohta 1.5v lapsi]

Kukin tietysti tyylillään, se oli vain ehdotus mikä meillä auttanut arkea todella todella paljon! Mielummin vaihdan lakanat vähän hitaammin ja pidän hauskan hetken lapsen kanssa, kun koitan niitä päikkäaikana kiireesti vaihtaa näin jää aikaa sitten lukemiselle ja nettailuun ja kyllä se ruuan laitto onnistuu lapsen kanssa, en tosin väitä että se nyt aina niin helppoa on. Pitää keksiä samalla muksullekin tekemistä ja höpötellä... mutta minkäs teet ennen kuin kasvaa..

 

[dvd]

Ap, osta joku kiva DVD esimerkiksi Postimies Pate ja laita se pyörimään siksi aikaa, kun teet ruokaa. Ei nyt tietysti ihan joka päivä, mutta joskus voi telkkariakin hyödyntää!

(meilläkin on 1,5-vuotias lapsi ja on varmasti yli vuoden ajan jo katsellut isoveljensä kanssa lastenohjelmia, vaikka telkkaa ei tietysti suositella noin pienelle. Mutta arjen pelastaja se on)

 

[niiiin]

Meillä tyttö on opetettu siihen, että meillä siivotaan ja laitetaan ruokaan. Lapsen on silloin keksittävä omaa puuhaa... Se on kumminkin sellainen juttu, että ne hommat kuuluu elämään ja ne pitää tehdä. Me usein siivotaan ja laitetaan ruoka aamulla niin on siisti koti ja lämmin ruoka kun tullaan ulkoilemasta. Toki heräämme noin 6.00 eli aamussa on 3h aikaa ennen kun kannattaa ulos mennä. Aika monet ruoat on helppo ja nopea valmistaa. Kannattaa käyttää pakastealtaasta perunasuikaleita, kasviksia yms. Koska näissä tuotteissa on yhtälailla ravintoaineet säilyneet kuin silloin jos tehdään tuoreesta.

Ei kannata tehdä siitä stressiä itselleen... välillä voi ottaa vaikka jotain eineshyllystä!!

 

[perheen äiti]

Lapsen kanssa kaksistaan ollessa on tosi vaikea pystyä tekemään mitään kotihommia, kun kaikki aika menee viihdyttämiseen ja vahtimiseen.

Miks lasta pitää kokoajan viihdyttää ja vahtia? Kuvittele että sinulla olisi vielä muutama lapsi lisää. Mitä enemmän lapselle antaa huomiota sitä enemmän hän sitä vaatii. Tottakai lapselle pitää antaa aikaa, mutta realiteetit kehiin!

Asuntoa voi myös laittaa sellaseen kuntoon että siellä on lapsen turvallista seikkailla. Meidän esikoinen oli aivan mahdottoman utelias ja touhukas tapaus ja juuri tuossa iässä meidän kaikki keittiön ovet olivat salvattuna ja mm. telkkari nostettiin korkean lipaston päälle. Kasvit lähtivät myös, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Huuli pyöreenä kuuntelin erään tuttavani kertovan ettei hänen lapsensa ollut koskaan koskenut hellan nappuloihin. Meillä niitä näprättiin päivittäin jatkuvista kielloista/jäähyistä huolimatta.

Ja dvd:t on hyviä. Ennen lapset laitettiin leikkikehään.

Tsemppiä!

 

[tyiop]

Minä hyödynnän pakastinta. Teen lapsille aina isoja määriä ruokaa kerralla, ja pakastan sen annoksina. Näin pakastimesta löytyy aina paria-kolmea ruokalajia lapsille, joita voi sitten tarpeen mukaan sieltä vain lämmittää. Lisäksi teen isoja pata- tai keittoruokia, joita syömme useamman päivän. En todellakaan kokkaa päivittäin.

 

[tiinaliisa]

Miks lasta pitää kokoajan viihdyttää ja vahtia? Kuvittele että sinulla olisi vielä muutama lapsi lisää. Mitä enemmän lapselle antaa huomiota sitä enemmän hän sitä vaatii. Tottakai lapselle pitää antaa aikaa, mutta realiteetit kehiin!

Asuntoa voi myös laittaa sellaseen kuntoon että siellä on lapsen turvallista seikkailla. Meidän esikoinen oli aivan mahdottoman utelias ja touhukas tapaus ja juuri tuossa iässä meidän kaikki keittiön ovet olivat salvattuna ja mm. telkkari nostettiin korkean lipaston päälle. Kasvit lähtivät myös, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Huuli pyöreenä kuuntelin erään tuttavani kertovan ettei hänen lapsensa ollut koskaan koskenut hellan nappuloihin. Meillä niitä näprättiin päivittäin jatkuvista kielloista/jäähyistä huolimatta.

Ja dvd:t on hyviä. Ennen lapset laitettiin leikkikehään.

Tsemppiä!

Minusta on helpompaa silloin, kun lapsia on enemmän. Siis sikäli, että viihdyttävät toinen toistaan. Tietty yhdenkin lapsen kanssa voi olla helppoa, jos on sellainen joka leikkii itsekseen (edes joskus), mutta kaikki eivät ole samanlaisia. Kyllä minulla oli ainakin just kotitöiden ja ruuanlaiton kannalta hankalinta silloin, kun ei ollut kuin yksi lapsi. Tsemppiä ap:lle!

 

[vieras]

Meillä käytetään leikkikehää vieläkin! Aamiaisen jälkeen puuhastellaan muutama tunti yhdessä sisällä -siinä voi ihan hyvin tiskailla ja vähän siivoilla ja samalla seurata mitä lapset puuhaa- sitten kun toinen nukahtaa päikkäreille, laitan toisen kehään leikkimään itsekseen ja saan hyvin aikaa laittaa rauhassa päivän ruuan. Lounaan jälkeen lähdetään ulos, siinä on monta tuntia aikaa, ja iltapäivällä syödään jotain pakastettua ruokaa tai sitten vaan jotain leipää, hedelmää, jugurttia yms. Hyvin on pysytty hengissä koko perhe ilman jokapäiväistä kahta lämmintä ateriaa...

Sitäpaitsi tiedoksi sille joka moitti jugurtin sokerisuutta: maustamaton jugurtti on keksitty! Siihen kun lisää vaikka vaan mössättyä banaania niin on kyllä terveellinen suuhunpantava ja maistuu meidän perheessä!

 

[Onpa onpa]

Onpas täällä superäitejä.. Meidän 1,5 vuotias syö oikeastaan aina kaupan valmiita ruokia. Merimiespataa ja kasviksia ja stroganoffia ym. Hyvin on kasvanut.. Saa tietty kurkkua ja muita kasviksia ym lisäksi, mutta pääruuat on kyllä hävettävän (?) usein noita valmiita. Joskus viikonloppuna jos ruuat osuu kohdilleen, saa syödä samaa kun me. Miehen kanssa syödään usein sellaista mitä ei noin pienelle voi antaa, esim. nakkeja tai tortilloja.. Ja mies vielä on sellainen nirso, ettei se alkaisi edes normaalia potturuokaa syömään. Kun tullaan töistä kuoleman väsyneenä, on vain niin paljon helpompaa nakata grandiosa uuniin kuin alkaa tekemään perunamuusia tai makaronilaatikkoa.

 

[Uusavuttomuutta]

Paljon puhutaan uusavuttomuudesta nykyään ja sitä näkyy tälläkin palstalla olevan riittämiin. Voi herttilei sentään, jollei yhden lapsen kanssa ehdi mitään!

Lasta ei ole pakko koko ajan viihdyttää, eikä sellaiseen todellakaan totuttaa. Kotona tehdään ne asiat, mitkä täytyy tehdä, kuten ruuanlaitto, kodinhoito jne ja lapsi kyllä tottuu siihen, että aina ei saa huomiota koko ajan ja sillä silmänräpäyksellä. Älkää ihmeessä sellaiseksi lapsia kasvattako, olette pulassa!

Laatikot saa stopattua kiinni, jos se on ongelma. Vielä parempi on kerätä alalaatikoihin sellaisia tavaroita, joita lapsi saa vapaasti etsiä ja niitä kalistella samalla kun teet ruokaa. Ja kyllä kerrostalossakin uunin voi päälle jättää, kunhan ei mitään yritä karrelle polttaa eikä kyseessä ole ikivanha uunirämä. Kaasu-uunia ei ehkä kuitenkaan, ei ole sellaisesta kokemusta? Ja perunat voi laittaa lähteissä levylle ykköselle, alkaa kiehua hitaasti ja ovat valmiita tunnin-parin ulkoilun jälkeen. Kaikki pitkään haudutettavat pataruuat voi tehdä isoja annoksia ja pakastaa kerta-annoksina.

Päiväjärjestys ja rutiinit kohdalleen, niin johan sujuu. Eikä lapsi mene rikki, jos hiukan joskus ehtii itkaisemaan ennen huomiota. Enkä todellakaan tällä tarkoita, että mitään huudatusta pitää harrastaa.

 

[Uusavuttomuutta]

Onpas täällä superäitejä.. Meidän 1,5 vuotias syö oikeastaan aina kaupan valmiita ruokia. Merimiespataa ja kasviksia ja stroganoffia ym. Hyvin on kasvanut.. Saa tietty kurkkua ja muita kasviksia ym lisäksi, mutta pääruuat on kyllä hävettävän (?) usein noita valmiita. Joskus viikonloppuna jos ruuat osuu kohdilleen, saa syödä samaa kun me. Miehen kanssa syödään usein sellaista mitä ei noin pienelle voi antaa, esim. nakkeja tai tortilloja.. Ja mies vielä on sellainen nirso, ettei se alkaisi edes normaalia potturuokaa syömään. Kun tullaan töistä kuoleman väsyneenä, on vain niin paljon helpompaa nakata grandiosa uuniin kuin alkaa tekemään perunamuusia tai makaronilaatikkoa.

Onneksi en asu teillä . Oletko koskaan miettinyt millaiset lisäaine-rasva-suola-annokset saat noista "Grandiosoista".

Ei ruuanlaitto nyt niin kovin kummoisia voimia vaadi. Ja hiukan suunnitelmallisuutta kehiin ja isompia satseja ruokaa, pakkoko sitä joka päivä on alusta asti vääntää? Ja nirsoille miehille sanoisin, että kasva aikuiseksi tai laita itse omat ruokasi. Meillä on aina syöty sitä, mitä minä laitan ja jollei kelpaa, niin ollaan syömättä. On se vaan kumma, että jotkut eivät jaksa työpäivän jälkeen mitään ja jotkut taas laittavat viisihenkiselle perheelle ruoan kiireisen työpäivän jälkeen. Iselläni on ihan fyysisestikin raskas työ.