Kai se on se aika. Kun eksästä erosin olin niin hajalla, että en saannut koottua itseäni mitenkään. Ei pelkästään se, että menetin eksän, vaan se että menetin meidän koko yhteisen elämän, kodin ja tämän sukulaiset joista oli tullut mulle tärkeitä.
Nyt nykyisen miehen kanssa pyöritellään eroajatusta ja mä en tiedä kuinka selviän siitä. Tuntuu, etten mitenkään ja että en voi jatkaa elämää. Tässäkin on taustalla paljon myös se, että meillä on yhteisiä lapsia ja yhteinen koti, miehen sukulaiset ovat tärkeitä ja kaikki yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat pyyhkiyyvät pois jos ero tulee.
Itse tuon ensimmäisen eron jälkeen kävin paljon ulkona ja etsin varmaan siitä lohtua, mutta käteen jäi vain paha mieli ja huonoja muistoja paskoista miehistä.