miten erota?

[pelkuri]

Ollaan oltu yhdessä monta vuotta. Nyt vimeisen puolenvuoden aikana mielessäni on kypsynyt päätös erosta. Olen nyt valmis ottamaan riskin senkin suhteen, että joudun viettämään loppuelämäni ilman kumppania. Mutta mieluummin yksinkin kuin tämän miehen kanssa. Mies on ahdistunut, masentunut, saamaton, haluton, passiivinen, yksinäinen, ihmisvihaaja, alkoholin suurkuluttaja ja kieltäytyy kaikesta avusta, terapiasta, lääkäristä jne.

Olen miettinyt kovasti, että miten saisin asian kakistettua ulos suustani. En aio ruotia hänelle eron syitä enkä usko hänen sitä mitenkään kyselevänkään. Missään nimessä on vaadi häneltä ""parannusta"". Kaikki on nyt loppu välillämme, lopullisesti. Pelkään uutiseni seurauksia. On sellainen tunne, että mitä tahansa voi tapahtua. Hän voi käydä päälle ja tehdä mitä tahansa. Tai passivoitua entisestään, heittäytyä puhumattomaksi, jolloin mikään eroon liittyvä käytännön homma ei toimi. Tai alkaa ryypätä hillittömästi ja käydä sitten päälle. Tai häipyä saman tien. Tai tehdä itsemurhan. Tai? Mitä tehdä kun mies tuntuu täysin arvaamattomalta? Tuntuisi ihan hullulta pyytää oma kaveri tai joku meille turvaksi. Mutta miten tästä pääsisi turvallisesti eroamaan???

 

[Amis]

Tai ittes siten ne ongelmat ratkee helposti.

 

[Amis]

Tai ittes siten ne ongelmat ratkee helposti.

 

[pelkurille]

Käypä lukemassa www.suomi24/tunteet&suhteet/avioero-palstaa. Siellä eräs vaikeassa liitossa oleva nainen pähkäilee saman ongelman kanssa.

Katsoin tänään telkkarista Dr. Philin. Nelosen sivuilla myydään suomenkielistä Philin kirjoittamaa kirjaa.

Kysy neuvoa ammattiauttajilta. Elleissä liikkuu monenlaista väkeä. Neuvoipa niin tai näin, niin aina menee väärinpäin.

 

[ap]

Ei ollut tarkoitus muistuttaa sinua Amis sinun omasta liitostasi/erostasi.

 

[Putte]

Tärkeintä on, että valmistelet asian perusteellisesti ennenkuin kerrot kaverillesi mitään. Siis, ASUNTO, TYÖPAIKKA, TURVALLISUUTESI, AVIOEROHAKEMUS käräjäoikeuteen ja sitten ""räjäytä pankki"".

Kolhiintuneiden piironkien päältä ei kannata jäädä henkensä uhalla taistelemaan ja arvokkaamman omaisuuden jaatte viranomaisten avulla, jos muuten ei sopua löydy.
Äläkä kerro minne muutit ja muista vaihtaa kännykän numero salaiseksi.

 

[Hillevi]

Minä yksin kertaisesti vain karkasin. Olimme tunteneet toisemme 32 vuotta ja mieheni oli väkivaltainen ihan selvin päin. En uskaltanut kertoa että lähden huomenna! Kun olimme lomalla ja mieheni lähti omaan kotiinsa käymään niin sillä aikaa hommasin kyydin ja muutin. Asunto oli ollut jo pari viikkoa sitä ennen!

 

[ap]

Mies ei ole minua vielä koskaan lyönyt, uhannut kylläkin yhden kerran kauan sitten. Tuntuu jotenkin hätävarjelun liioittelulta lähteä varkain. Silti en luota häneen, koska hän voi todella huonosti jo nyt. Epävarmuus hänen reaktiostaan saa minut pelon valtaan. Jos valmistelen kaiken, hän voi syyttää minua kieroilusta. Jos en valmistele, hän voi käydä päälle. Teen niin tai näin, niin hän voi aina saada ""syyn"" kohdella minua huonosti, heittäytyä hankalaksi jne. Olen ajatellut lirkutella hänet luulemaan, että hän itse haluaa eroa. ""Kai säkin oot huomannu, että ei me tässä kumpikaan viihdytä tai voida hyvin yhdessä"". Mitä luulette?

 

[Molli]

Onko se tässä vaiheessa jotenkin kauhean tärkeää sulle ettei mies vaan pääse syyttämään sinua kieroilusta tai motkottamaan mistään muustakaan? Miksi hemmetissä? Mietis nyt uudestaan toi juttu.

En oikein usko että lirkuttelu toimii, miehes haistaa takuulla palaneen käryä jos ei ole täysi idiootti, ja alkaa kyräilemään menemisiäsi. Parempi kun käyttäydyt samalla tavalla kuin ennenkin siihen päivään asti kun lähdet.

Jos mies on arvaamaton, on parasta ottaa kaikki mahdolliset varotoimenpiteet käyttöön. Onhan se ihan hyvä jos niitä ei sitten tarvitakaan, mutta varoittavia esimerkkejä on liikaa. Parempi virsta väärää jne. Tilastot kertovat kylmästi että nainen on aina suurimmassa vaarassa joutua parisuhdeväkivallan uhriksi kun on jättämässä miehen ja mies tietää siitä.

 

[Sanna]

Minäkin lähdin salaa vaikka mies ei varsinaisesti ollut hakannutkaan. Viimeisinä aikoina alkoi vaan tönimään ja tuuppimaan kännissä, niin exälläni olimyös alko-ongelmaa. Pakkasin tärkeimmät tavarani kun mies lähti lähikuppilaan, mutta en ehtinyt ihan lähteä, kun mies saapui kotiin ja yllätys yllätys vetäisi kunnolla turpaan. Kaverisini onneksi saapuivat pahoinpitelyn aikana paikalle ja mies joutui taipumaan. Sen jälkeen tappelimmekin minun huonekaluista ja tavaroista, mutta se onkin toinen juttu. Joten jos sinulla on pienikin epäilys, että mies saattaisi seota niin järjestä lähtösi salaa.

 

[Jenni]

Minusta salaa toimiminen olisi sikäli fiksua, koska jos mies heittäytyy hankalaksi, niin joudut pelkäämään hakatuksi tulemista, et saa tavaroita mukaasi (et esimerkiksi vaatteitasi ja valokuvia yms. tärkeitä tavaroita), vaikka et haluaisikaan juuri mitään tavaroita mukaasi.

Älä ajattele sitä, mitä MUUT ajattelevat sinusta eron jälkeen, koska todennäköisesti mies tulee kertomaan valheita sinusta lähtösi jälkeen joka tapauksessa.

 

[Jenni]

Kuule, jos olet vähänkään epävarma miehen reaktioista, niin lähde salaa. Kirjoitat itse, että mies voi olla arvaamaton. Luota intuitioosi!

Lähtijänä sinua tullaan joka tapauksessa syyllistämään, joten tee se turvallisimmalla mahdollisella tavalla. Voi olla, että on hätävarjelun liioittelua lähteä salassa ja vaikka hakea loput kamat kaverin tai poliisin avulla. Entä sitten? On tässä maailmassa pahempaakin nähty.

Nyt töpinäksi oman elämän suhteen, sinun ei tarvitse selitellä tekemisiäsi kenellekään. Turvallisesti pääset lähtemään vain niin, että otat aikuisena ihmisenä vastuun omasta turvallisuudestasi.