Toggle sidebar

miten hoidatte yöheräilyt ja nukkumisjärjestelyt kun useampi lapsi heräilee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kahden lapsen väsynyt äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

kahden lapsen väsynyt äiti

Vieras
Meillä on 4v ja 1v jotka molemmat heräilevät öisin. 4v:llä tätä joka öistä heräilemistä ja viereen tulemiststa on jatkunut noin vuoden ajan. Jos ei pääse viereen niin saattaa kiljua tunteja eikä mikään puhe mene perille. Sanoo näkevänsä painajaisia, mutta en tiedä mitä muutoksia ehdä päivässä kun joka yö näkee. Nukkuu meidän kanssa samassa makkarissa sänky kiinni vanhempien sängyssä, mutta ei auta. Sitten meidän vuoden ikäinen heräilee vielä 5-10kertaa ja nukkuisi kaikki yöt tissi suussa. Ollaan yritetty unikouluttaa ilman tuloksia. Nukuin hetken erihuoneessa 1v:n kanssa mutta miehellä on yövuoroja jonka aikana joudun yksin hoitamaan heräilyt ja sen on hankalaa kun molempien vieressä pitää olla mutta herättävät sitten toisensa joka kerta huudoillaan ja pienenpi on tippunut useasti meidän sängystä vaikka minkälaisia esteitä laittaa ja omaan pinnasänkyyn ei suostu ollenkaan eikä unissaan saa siirrettyä ilman että herää...

Miten teillä muilla nukutaan ja hoidetaan heräilyt? Meillä tunnutaan olevan umpikujassa kun kumpikaan ei nuku yrithksistä huolimatta... :(
 
:hug:...voimia uuvuttavaan tilanteeseen...

Meillä oli ensin niin, että kolmatta odottaessani siirsimme kaksi vanhinta lasta nukkumaan samaan huoneeseen (olivat tuolloin juurikin sen neljä- ja yksivuotiaita). Minä hoidin yöheräilijät, jotta mies saisi nukkua ne vähäiset tuntinsa... Tilanteen ollessa pahimmoillaan, otin lasten huoneeseen patjan, missä itse nukuin myös, kun en jaksanut ravata huoneiden väliä. Tämä oli meille se armollisin ratkaisu - kaikki saimme nukutuksi eikä ollut ylimääräistä liikehdintää.

Kolmannen tultua kaksi muuta olivat jo tottuneet toisiinsa, joten saivat toisistansa turvaa yölläkin, joten sain hoitaa vauvan yöheräämiset suhteellisen helposti häneen keskittyen.

Valitettavasti en osaa teidän tilannettanne purkaa. Voin vain todeta, että onneksi kyseessä on vain ajanjakso. Rankka mutta aikanaan ohimenevä. Toivottavasti teillä on sitten edes viikonloppuna - tai silloin kun miehesi on kotona eikä töihin menossa - vastavuoroisuutta eli miehesi ottaisi vastuuta myös lastenne yöheräämisten hoitamisista, jotta sinä saisit nukutuksi. Voimia - ja pidä huoli itsestäsi kaiken keskellä.
 
Meillä on 4 ja 1,5-vuotiaat lapset, joista isompi näkee painajaisia ja pienempi heräilee hammaskipuun 2-15 kertaa yössä. Molemmat nukkuvat samassa huoneessa, pienempi sivuvaunusängyssä ja isompi erillisessä sängyssä. Jonkin verran valoa tulee olla öisin huoneessa, että isompi painajaisesta herättyään pysyy omassa sängyssä, kun näkee vanhemmat ja sen, että on omassa makuuhuoneessa.

Jos pienellä on oikein levoton yö, siirryn hänen kanssaan olohuoneeseen, että muut saavat nukkua. Kahvi auttaa.
 
Meillä mies opetti samassa tilanteessa 1-vuotiaan nukkumaan omassa huoneessa omassa sängyssä. Pari viikkoa meni, että alkoi nukkumaan täysiä öitä. Jätettiin siis kerralla imetys kokonaan pois ja siirtyi meidän sängystä omaan sänkyyn.

Minä hoidin ja hoidan edelleen muiden kolmen lapsen yöheräämiset.
 
Meillä 3,5v ja 8kk heräilevät molemmat. 3,5v on heräillyt aina melkein joka yö huutelemaan, painajaisia kasvukipuja mitä milloinkin tätä nykyään. Ollaan ratkaistu niin että mies nukkuu 3,5v:n kanssa sen huonessa ja minä vauvan kanssa makkarissa kun imetän vielä ja öisin ei auta kuin tissi, tuttia ei syö. Viimeksi nukuttiin samassa sängyssä ennen esikoisen syntymää miehen kanssa :D. No kaikkeen tottuu.. ja ehkä tää tosiaan vielä loppuukin joskus.
 
Kiitos teille!

Meidän pinnasänkyä ei saa sivuvaunuksi kun laitaa ei saa pois, mutta en tiedä saisko sitä jotenkin fiksattua että laidan saisi pois tai siirtää pienempi normaaliin sänkyyn ja siirtää se myös kiinni meidän sänkyyn niin ettei tarvitsisi kun poikkelehtia sänkyjen väliä ja pidettyä silti molemmat vieressä vaikka saavatkin toisensa aina hereille.. mies osallsituu kyllä kotona ollessaan ja oitkään nukuimme niin että minä nukuin vauvan kanssa ja mies esikoisen kanssa, muttta tosiaan nuo yöt kun olen yksin ovat vaikeita..
 
Kun kuopus syntyi oli edellinen 2v ja huono nukkumaan, mies rauhoitteli hänet yöllä ja minä hoidin vauvan, 2v nukkui paljon meidän välissä, mutta oli vaan pakko opettaa hänet omaan sänkyyn. Pitkään siinä meni ja monena yönä tiuskittiin väsyneinä toisillemme. Nyt nukkuu omassa sängyssä, heräilee kyllä vieläkin , ei ihan joka yö, mutta rauhoittuu nopeammin, meilläkin mies nukkui lastenhuoneen lattialla patjalla . Vauva on nyt melkein 1v ja pari yötä on nyt menty ilman tissillä nukkumista, mies nukuttaa, minä hoidan yön. Meni vaan hermo siihen roikkumiseen ja päätin lopettaa sen.
 
Yhteen vaiheeseen meidän makkarissa oli pinnasänky ja lasten sänky. Sitten oli isommalle patja meidän lattialla, mihin sai tulla yöllä nukkumaan, jos omassa huoneessa rupesi pelottamaan.
 
Minä hoidin kaksosten yösyötöt (imetin, lapset eri rytmissä) isyysloman loputtua itekseni. Lisäksi silloinen 3-vuotias tuli joka yö meidän sänkyyn sekä kävin mittailemassa diabeetikon verensokereita kerran pari yössä. Kieltämättä välillä pohdin, voinko aamulla lähteä autoilemaan. Väsymys hipoi taivaita 1,5 vuoden kohdalla.
 
Juostaan kuin suolettomat sudet... Meillä on neljä lasta, joista 5- ja 3-vuotiaat samassa huoneessa, 2-vuotias omassa huoneessa ja vauva meidän makuuhuoneessa. Näistä heräilevät kaikki paitsi esikoinen. Paskamaisinta on silloin, kun toinen vanhemmista on yön töissä ja toinen yrittää kotona hoitaa kolmea yhtä aikaa kiljuvaa lasta.

Meillä kolmevuotias näkee painajaisia melko paljon, ja sille ei tietenkään voi mitään, mutta mukana on myös ns. turhaa huutamista ja huomionhakua. Tähän tuntui auttavan se, että laitettiin tarrataulu, johon sai joka aamu tarran kun yö oli mennyt rauhallisesti ilman huutoa. Kun on kerännyt 10 tarraa pääsee äidin kanssa kahdestaan uimaan tms. kivaa. (Tuolla systeemillä + hieno oma sänky ja ehkä houkutteleva oma huone saisi ehkä neljävuotiaankin teillä motivoitua nukkumaan?)

Yksivuotiaan suhteen kannattaisi varmaan kokeilla ulkopuolista unikoulua tai ainakin neuvolan kautta hakea apua. Isommissa kaupungeissa on jopa unihoitajia jotka käyvät kotikäynnillä. Yksivuotiasta ei tietenkään tarvitse vieroittaa imetyksestä muuten, mutta tuon ikäiselle yöimetys on lähinnä tottumus ja tapa pitää äiti lähellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nedra:
Kun kuopus syntyi oli edellinen 2v ja huono nukkumaan, mies rauhoitteli hänet yöllä ja minä hoidin vauvan, 2v nukkui paljon meidän välissä, mutta oli vaan pakko opettaa hänet omaan sänkyyn. Pitkään siinä meni ja monena yönä tiuskittiin väsyneinä toisillemme. Nyt nukkuu omassa sängyssä, heräilee kyllä vieläkin , ei ihan joka yö, mutta rauhoittuu nopeammin, meilläkin mies nukkui lastenhuoneen lattialla patjalla . Vauva on nyt melkein 1v ja pari yötä on nyt menty ilman tissillä nukkumista, mies nukuttaa, minä hoidan yön. Meni vaan hermo siihen roikkumiseen ja päätin lopettaa sen.
Click to expand...

Meillä meni kuukauden verran että aaatiin tissillä roikkuminen vähennettyä niin että söi vasta aamuyöstä n5kertaa nyt taas ei nukahda muualle kun tissille einä öisin rauhoitu ennen kun imetän elipaluu huonompaan suuntaan. Pitäisi lopettaa imetys kokonaan, mutta en vaan jaksa sitä huutoa kun tiedän että lapsi huutaa yöt läpeensä vaikka kuukauden ajan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap-:
Meillä meni kuukauden verran että aaatiin tissillä roikkuminen vähennettyä niin että söi vasta aamuyöstä n5kertaa nyt taas ei nukahda muualle kun tissille einä öisin rauhoitu ennen kun imetän elipaluu huonompaan suuntaan. Pitäisi lopettaa imetys kokonaan, mutta en vaan jaksa sitä huutoa kun tiedän että lapsi huutaa yöt läpeensä vaikka kuukauden ajan..
Click to expand...

Normaali lapsi ei huuda kuukautta, vaan unikoulu alkaa tehota yleensä 3-4 yön jälkeen ja lapsi ymmärtää idean. Edellyttäen, että vanhemmat noudattaa tarkasti unikoulun ohjeita.

Meillä on todella kovapäinen poika, mutta niin vaan hänkin nukkui kolmantena unikouluyönä jo yönsä yhdellä 5min heräämisellä ja neljäs yö mentiinkin sitten aamuun asti. MLL:n tassuttelu-unikoulu tehtiin, mies piti sen ja noudatti täysin ohjeita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Panacea:
Juostaan kuin suolettomat sudet... Meillä on neljä lasta, joista 5- ja 3-vuotiaat samassa huoneessa, 2-vuotias omassa huoneessa ja vauva meidän makuuhuoneessa. Näistä heräilevät kaikki paitsi esikoinen. Paskamaisinta on silloin, kun toinen vanhemmista on yön töissä ja toinen yrittää kotona hoitaa kolmea yhtä aikaa kiljuvaa lasta.

Meillä kolmevuotias näkee painajaisia melko paljon, ja sille ei tietenkään voi mitään, mutta mukana on myös ns. turhaa huutamista ja huomionhakua. Tähän tuntui auttavan se, että laitettiin tarrataulu, johon sai joka aamu tarran kun yö oli mennyt rauhallisesti ilman huutoa. Kun on kerännyt 10 tarraa pääsee äidin kanssa kahdestaan uimaan tms. kivaa. (Tuolla systeemillä + hieno oma sänky ja ehkä houkutteleva oma huone saisi ehkä neljävuotiaankin teillä motivoitua nukkumaan?)

Yksivuotiaan suhteen kannattaisi varmaan kokeilla ulkopuolista unikoulua tai ainakin neuvolan kautta hakea apua. Isommissa kaupungeissa on jopa unihoitajia jotka käyvät kotikäynnillä. Yksivuotiasta ei tietenkään tarvitse vieroittaa imetyksestä muuten, mutta tuon ikäiselle yöimetys on lähinnä tottumus ja tapa pitää äiti lähellä.
Click to expand...


Kiitos vinkeistä. Tarrataulu onkin ollut mietinnässä..ja tosiaan kahdella vanhemmalla nuo heräilyt saa vielä jotenkin hoidettua mutta yksin ollessa huutaa yleensä molemmat samaan aikaan ja pakka hajoaa kun ei vaan kädet riitä molemmille..
 
[QUOTE="vieras";28562637]Normaali lapsi ei huuda kuukautta, vaan unikoulu alkaa tehota yleensä 3-4 yön jälkeen ja lapsi ymmärtää idean. Edellyttäen, että vanhemmat noudattaa tarkasti unikoulun ohjeita.

Meillä on todella kovapäinen poika, mutta niin vaan hänkin nukkui kolmantena unikouluyönä jo yönsä yhdellä 5min heräämisellä ja neljäs yö mentiinkin sitten aamuun asti. MLL:n tassuttelu-unikoulu tehtiin, mies piti sen ja noudatti täysin ohjeita.[/QUOTE]

Meillä lapsi nukkui koko yön 4. Yönä unikoulussa. Seuraavat 2vkoa hän huusi n.4-5h joka yö. Siinä alkoi jo voimat loppua kaikilta muilta paitsi vauvalta joka vaan jaksoi huutaa. Pitää siis yrittää unikoulua myöhemmin uudelleen.
 
Meillä minä nukun lasten kanssa ja hoidan yöheräilyt, mies nukkuu omassa huoneessaan koko yön hyvin. Pakko tehdä näin koska miehen pitää jaksaa käydä töissä.
 
Meillä 2- ja 4- vuotiaat nukkuvat nykyään patjoilla siskonpedissä. Toimii todella hyvin. Suurimman osan yöstä saadaan nyt nukkua rauhassa. Tähän asti 2-vuotias tuli joka yö viereen ja 4-vuotiaskin melko usein. Nyt ilmeisesti saavat turvaa toisistaan ja nukkuvat tosi hyvin. Ovat siis itse halunneet ja haluavat nukkua vierekkäin patjoilla.
 
Meidän kuopus (nyt 1v4kk) aloitti jossain vaiheessa kanssa nuo jatkuvat yöheräilyt ja -syötöt. Yksi ilta vaan päätin että nyt loppuu yösyöminen ja nostin lapsen herättyään syliini mutta suuhunsa sai vain tutin. Ensin sitä vähän protestoi mutta lempeällä äänellä selitin että nyt on yö ja yöllä nukutaan jne ja parin yön kuluttua saatiinkin nukkua aamuun asti. Eli yösyöminen oli hänellä ihan selvästi tapa, ja siitä vaan piti totutella pois. Nyt imetän vielä iltaisin mutta yöllä jos herää (yleensä ei) saa tutin ja rauhottuu siihen heti. Ehdotan sinullekin yösyömisten poisjättämistä. Pari yötä siinä voi mennä totutellessa mutta vaiva takuulla kannattaa!
 
Isommalle palkkiotaulu, johon tarra aamulla kun on nukkunut koko yön omassa sängyssä. Lapsi ei taatusti näe joka yö painajaisia (tai jos näkee on syytä huolestua mistä lapsi on traumatisoitunut), vaan havahtuu johonkin ja on tottunut siihen että itkemällä saa aikuisen paikalle. Pienemmän kanssa meillä oli ihan samanlainen tilanne kuin teilläkin ja kun kumpikaan aikuisista ei saanut nukuttua, mies päättinhoitaa yövierotuksen yksin. Lapsi nukkui samassa makuuhuoneessa pinnasängyssään, mutta sellaisessa paikassa ettei näköyhteyttä äitiin ole ainakaan suoraan. Yöllä ei tarjoilua, korkeintaan vettä, mieluiten ei sitäkään. Lapsen herätessään mies koittinrauhoitella ensin takaisin pinnasänkyyn tai jos ei auta, niin otti kainaloonsa. Äidin viereen ei ollut pääsyä ennen aamua kun mies nousi töihin. Lapsi kyllä huusi muutaman yön, mutta isän kainalossa huutaminen tuskin on vaarallisempaa kuin äidinään. Neljäntenä yönä lapsi heräsi vain kerran varmistamaan että vanhemmat ovat paikalla ja mutta palasi takaisin nukkumaan kun isä kehotti laittamaan pään tyynyyn ja jatkamaan unia. Missään tapauksessa vanhempien ei tule poistua omasta sängystä, ei siis mitään patoja lastenhuoneeseen tai pienemmän kanssa vierashuoneeseen siirtymistä.
 
Mieheni tekee säännöllisesti 5 yövuoroa viikossa. Olen 3v ja 1kk ikäisten lasten kanssa joka viikko vähintään 5 yötä yksin. Molemmat heräilevät. Esikoinen harvemmin, mutta tulee viereeni omasta sängystään, jos on tarvis. Vauva nukkuu omassa sängyssä, mutta ensimmäisen yöheräämisen jälkeen olen pitänyt vieressäni. Nukunkin useimmiten muksujen kanssa isossa sängyssämme. Mies liittyy aamulla joukkoon mukaan ennen meidän aamuheräämisiä. Raskastahan se on, mutta näin homma toimii.
 
Kingsize bed, nukuttiin kaikki samassa sängyssä.

Ja kyl meidän neljä viisi vuotias alkoi siirtyä siitä omaan sänkyyn ja sitten omaan huoneeseenkin pikku hiljaa itsestään.

Huoneen lämpötila myös tarpeeksi alas, kylmässä nukkuu paremmin.
 
Meillä heräillyt sekä 3v että vauva enkä silti koe yöheräilleeni kauheasti. Pienelle tissi suuhun ja unta palloon, mies ottaa esikoisen kainaloon ja uni jatkuu.
Eli okei minä hoidan vauvan ja mies esikoisen sitten kai...
 
Meillä lapset kohta 4v ja juuri 2 täyttänyt, molemmat heräilevät jokaikinen yö. Näin on ollut aina.
Nukkuvat yhdessä omassa huoneessaan.

Mä hoidan meillä yöheräilyt. Joka yö varmaan n.2-5 kertaa pitää siellä ravata. Noin kerran viikossa molemmat tulevat meidän sänkyyn, välillä useammin valillä harvemmin.
Heräilevät painajaisiin ja omaan päyörimiseensä, vessaan tai muuten vaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa