Annatteko lasten mennä erilaisine luonteineen ns. "siinä sivussa", vai yritättekö tietoisesti huomioida lasten luonteet erilaisissa tilanteissa?
Meillä taitaa asustaa yksi (minun mielestäni) erittäin kiltti ja sopeutuvainen lapsi. Oli sellainen jo vauvasta lähtien. Kun meidän muut perheenjäsenet ovat sellaisia tempperamenttisia ja räiskyviä luonteeltaan, olen välillä huolissani tuon meidän kiltti-piltin huomioimisesta/jaksamisesta, yms. Eli saako hän tarpeeksi huomiota, kun ei sitä itse koko ajan vaadi (kuten muut). Ja onko muiden "riehuminen" hänelle hyvinkin stressaavaa, jne.
Meillä taitaa asustaa yksi (minun mielestäni) erittäin kiltti ja sopeutuvainen lapsi. Oli sellainen jo vauvasta lähtien. Kun meidän muut perheenjäsenet ovat sellaisia tempperamenttisia ja räiskyviä luonteeltaan, olen välillä huolissani tuon meidän kiltti-piltin huomioimisesta/jaksamisesta, yms. Eli saako hän tarpeeksi huomiota, kun ei sitä itse koko ajan vaadi (kuten muut). Ja onko muiden "riehuminen" hänelle hyvinkin stressaavaa, jne.
B)