Miten jaksatte arkea monen lapsen äidit? te jotka käytte duunissa?

[apua]

Olen ihan puhki.
Kolme lasta ja arki tuntuu kaaokselta.
Aamulla saa hoputtaa että koululaiset (2) ehitii kouluun,eri aikaan tietenkin.
Tappelua,kitinää,kaikki hukassa,väsyttää,harrastuksia,aikatauluja,ruoan laittamista,siivoamista,läksyjen tarkastusta,pyykkäämistä,päiväkotirumbaa....jne.

Kertokaa,miten jaksatte ja ehditte kaiken? Mies tietenkin osallistuu,mutta arki on yhtä kaaosta...välillä tuntuu ettei ehdi istahtaa koko iltapäivän aikana.Illalla sitä onkin jo ihan koomassa sohvalla :/

 

[keskellä viikkoa]

Silleen tietysti, että mies palatessaan puoli viideltä duunista lähtee parin tunnin lenkille.
Ja sitten kun en olekaan viitsinut tiskata päivällisastioita, se mulkoilee niin, että kiukusta tulee tiskattuakin.

Onneksi ei tarvitse kauaa tiskata sen astioita.

 

[Soluttautuja]

Välillä paremmin, välillä huonommin. Kesä on helppoa aikaa, syksy ja talvi taas rankempia. Viime syksynä / alkutalvesta olin niin väsynyt, että illalla kun kaikki hommat oli tehty, niin en osannut muuta kuin itkeä

 

[apua]

Omasta harrastuksesta pidän kiinni,muuten ei jaksa.
Se on kerran viikossa (pilates).Mutta sekin aika on tietysti pois perheen yhteisestä ajasta.
Pakko sitä on itseään silti ajatella.

 

[Aaban]

*Illalla vaatteet ja muut kamppeet valmiiksi
*kaikki tekevät kotitöistä oman osansa
*monta ruokaa kerralla valmiiksi, niin ei joka päivä tarvitse laittaa ruokaa

 

[näin]

Meillä on enemmän lapsia kuin ap:llä, osa koulussa ja osa päivähoidossa. Molemmat olemme töissä.
Laitan illalla kaiken mahdollisimman valmiiksi, jokaisen reput katson, ulkovaatteet valmiina. Usein teen seuraavan päivän ruuan valmiiksi. Kännykkään pistän muistutuksia ja kalenteritaulukossa on perheelle omat menot merkattu.
Työasiat on erikseen omassa päivyrissään ja koneella.
Aamulla vien lapset ja herättelen koululaiset, jotka ottavat itse aamupalat ja lähtevät kouluun. Iltapäivällä mies hakee osan lapsista, minä osan, tai työpäivän/matkojen pituuden mukaan jompikumpi. Puolivalmis tai valmis ruoka on nopea laittaa tai lämmittää. Syödään ja sitten huolehditaan toinen lasten harrastuksista ja toinen laittelee kotitöitä, pyykkejä ja siivouksia tai käy omissa menoissaan. Vaihdellaan vuoroja. Joskus on iltoja, jolloin ei ole menoja, silloin puuhastellaan kaikki yhdessä. Lapset on aika itsenäisiä ja heilläkin on omia tehtäviään. Viikonloppuisin kyläillään, käydään ostoksilla, nähdään ystäviä, harrastetaan perheenä, tehdään kotitöitä mitä ei viikolla ehdi jne.
Kaikkeen tottuu. Pahinta on sairastumiset, kun aikataulut kaatuu töissä ja pitää miettiä kumman vuoro on jäädä hoitamaan lapsia tai saadaanko pikaisesti ulkopuolinen hoitaja.

 

[apua]

Välillä paremmin, välillä huonommin. Kesä on helppoa aikaa, syksy ja talvi taas rankempia. Viime syksynä / alkutalvesta olin niin väsynyt, että illalla kun kaikki hommat oli tehty, niin en osannut muuta kuin itkeä

Tiedän tunteen
Arki tuntuu suorittamiselta...tulee paha mieli kun tulee pauhattua lapsille.
En jaksa sitä mykkää mikä kotona on.Haluaisin vaan olla rauhassa :/

 

[vieras]

Ihan hienosti. Välillä tietty väsyttää, mutta kai sitä väsyttäisi ilman lapsiakin. Itseasiassa lapsista saan energiaa. Itse olen halunnut kaikki lapset hankkia, tietysti yhdessä mieheni kanssa ja niin myös viihdymme lapsinemme. 3 lasta siis, yksi koulussa kaks pienempää ja töissä 7-16, viikonloput vapaat. Yksi pikku vinkki siivouksista ym. ei kannata turhia stressata. Ei niitä ole pakko minuutilleen tehdä ! Ja meillä ei kotityöt ole vain äidin hommia.

 

[kolmen äiti]

En käy töissä, opiskelen. Mutta yksi on koululainen, kaksi lastaa menee eri paikkaan päivähoitoon. Hulinaa siis riittää aamuisin(kin)
Jaksan lasten kanssa paljon paremmin, kun en ole niiden kans 24/7. Kesän olin ja niiiin täys että...
-iltaisin kaikki mahd. valmiiksi
-ajoissa nukkumaan, myös vanhemmat
-aamulla herätys tarpeeksi aikaisin
-ruokaa tehdään sen verran kerralla, ettei joka päivä tarvii padan edessä hikoilla

 

[äiti]

En jaksais jollen olisi palkannu hoitajaa kotiin.

 

[Soluttautuja]

Välillä paremmin, välillä huonommin. Kesä on helppoa aikaa, syksy ja talvi taas rankempia. Viime syksynä / alkutalvesta olin niin väsynyt, että illalla kun kaikki hommat oli tehty, niin en osannut muuta kuin itkeä

Tiedän tunteen
Arki tuntuu suorittamiselta...tulee paha mieli kun tulee pauhattua lapsille.
En jaksa sitä mykkää mikä kotona on.Haluaisin vaan olla rauhassa :/

Minulla oli myös silloin pahimassa vaiheessa ainut toive tuo, että kun saisi olla rauhassa. Teki koirien iltapissitys lenkillä mieli jäädä vain istumaan johonkin männyn juureen, että ois hiljaista ja rauhallista, eikä tarviis tehdä mitään.

 

[nedra]

Mulla on ehkä sinäänsä hyvä tilanne,että pääsen jo 13.30-14,joten kerkeän käydä kaupassa tai kotona levähtämässä ennen lasten hakua.Meillä siis kaksi lasta pph:lla.En ota mitään stressiä viikolla kotihommista,ruokaa yritän tehdä niin,että teen joka toinen päivä jotain sen verran että seuraavana saa vain lämmittää,pyykkien pesusta tykkään,viikkaaminen menee telkkarin ohella,imuroin ehkä kerran viikolla perjantaisin tehdään yhdessä viikkosiivous.Herään aamulla jo ennen klo 5:ttä,joten illalla on pakko mennä ajoissa nukkumaan,se auttaa jaksamaan,kun nukkuu tarpeeksi.

 

[apua]

Ihan hienosti. Välillä tietty väsyttää, mutta kai sitä väsyttäisi ilman lapsiakin. Itseasiassa lapsista saan energiaa. Itse olen halunnut kaikki lapset hankkia, tietysti yhdessä mieheni kanssa ja niin myös viihdymme lapsinemme. 3 lasta siis, yksi koulussa kaks pienempää ja töissä 7-16, viikonloput vapaat. Yksi pikku vinkki siivouksista ym. ei kannata turhia stressata. Ei niitä ole pakko minuutilleen tehdä ! Ja meillä ei kotityöt ole vain äidin hommia.

Toki rakastan lapsiani,siitä ei ole kyse.
Tämä arki vaan vie kaikki mehut.En mielestäni stressaa turhasta,mutta en halua elää sikolätissä (en ole himosiivooja),pakko siivota päivittäin tai tämä kämppä
on kaaoksessa.Jos luit tarkemmin niin mies kyllä auttaa kun duuniltaan ehtii.

 

[pph]

Välillä paremmin, välillä huonommin. Kesä on helppoa aikaa, syksy ja talvi taas rankempia. Viime syksynä / alkutalvesta olin niin väsynyt, että illalla kun kaikki hommat oli tehty, niin en osannut muuta kuin itkeä

Tiedän tunteen
Arki tuntuu suorittamiselta...tulee paha mieli kun tulee pauhattua lapsille.
En jaksa sitä mykkää mikä kotona on.Haluaisin vaan olla rauhassa :/

Minulla oli myös silloin pahimassa vaiheessa ainut toive tuo, että kun saisi olla rauhassa. Teki koirien iltapissitys lenkillä mieli jäädä vain istumaan johonkin männyn juureen, että ois hiljaista ja rauhallista, eikä tarviis tehdä mitään.

Olisit jäänyt ainakin toviksi istumaan kyllä ne siellä kotona sen ajan pärjää ilman äippääkin, toisella osapuolella silloin vetovastuu! Kyllä jaksaa paljon paremmin kun on se oma aika, aika tuulettaa omaa päätä!

 

[vieras]

Eikö koululaiset voi opettaa ottamaan vastuun omasta ehtimisestään? Se auttaa jo paljon.

 

[vieras]

Täällä yksi 5 lapsen yksinhuoltaja ja joka aamu työt alkaa klo.6.00.
Aamulla lapset tarhaan viiden jälkeen hoitoon ja kuudeksi töihin.
Ainut miinus että töiden jälkeen olen ihan puhki.

 

[apua]

Välillä paremmin, välillä huonommin. Kesä on helppoa aikaa, syksy ja talvi taas rankempia. Viime syksynä / alkutalvesta olin niin väsynyt, että illalla kun kaikki hommat oli tehty, niin en osannut muuta kuin itkeä

Tiedän tunteen
Arki tuntuu suorittamiselta...tulee paha mieli kun tulee pauhattua lapsille.
En jaksa sitä mykkää mikä kotona on.Haluaisin vaan olla rauhassa :/

Minulla oli myös silloin pahimassa vaiheessa ainut toive tuo, että kun saisi olla rauhassa. Teki koirien iltapissitys lenkillä mieli jäädä vain istumaan johonkin männyn juureen, että ois hiljaista ja rauhallista, eikä tarviis tehdä mitään.

Mikä auttoi sua jaksamaan? :/
Ihanaa kun joku ymmärtää....

 

[Soluttautuja]

Välillä paremmin, välillä huonommin. Kesä on helppoa aikaa, syksy ja talvi taas rankempia. Viime syksynä / alkutalvesta olin niin väsynyt, että illalla kun kaikki hommat oli tehty, niin en osannut muuta kuin itkeä

Tiedän tunteen
Arki tuntuu suorittamiselta...tulee paha mieli kun tulee pauhattua lapsille.
En jaksa sitä mykkää mikä kotona on.Haluaisin vaan olla rauhassa :/

Minulla oli myös silloin pahimassa vaiheessa ainut toive tuo, että kun saisi olla rauhassa. Teki koirien iltapissitys lenkillä mieli jäädä vain istumaan johonkin männyn juureen, että ois hiljaista ja rauhallista, eikä tarviis tehdä mitään.

Olisit jäänyt ainakin toviksi istumaan kyllä ne siellä kotona sen ajan pärjää ilman äippääkin, toisella osapuolella silloin vetovastuu! Kyllä jaksaa paljon paremmin kun on se oma aika, aika tuulettaa omaa päätä!

Mie pelkäsin, että jos jään, niin omat henkiset ja fyysiset voimat ei enää riitä ylösnousemiseen

 

[Mahza]

En jaksakaan... Aamut menee ihan jees, kolme lasta päiväkotiin ja ite töihin. Sit töistä kauheella kiireellä hakemaan lapsia, kauppaan, ruuanlaittoon tai syömään, mitä milloinkin pitää tehdä. Sen jälkeen pyykinpesua, siivousta, seuraavan päivän valmiiksilaittoa...
Ainoo mikä auttaa jaksamaan on puoli tuntia päivässä emmerdalea ja illalla telkkarin ääressä lorvailua, hyvällä omatunnolla. Vaikka ois kuinka sotkusta...

 

[vieras]

Ihan hienosti. Välillä tietty väsyttää, mutta kai sitä väsyttäisi ilman lapsiakin. Itseasiassa lapsista saan energiaa. Itse olen halunnut kaikki lapset hankkia, tietysti yhdessä mieheni kanssa ja niin myös viihdymme lapsinemme. 3 lasta siis, yksi koulussa kaks pienempää ja töissä 7-16, viikonloput vapaat. Yksi pikku vinkki siivouksista ym. ei kannata turhia stressata. Ei niitä ole pakko minuutilleen tehdä ! Ja meillä ei kotityöt ole vain äidin hommia.

Toki rakastan lapsiani,siitä ei ole kyse.
Tämä arki vaan vie kaikki mehut.En mielestäni stressaa turhasta,mutta en halua elää sikolätissä (en ole himosiivooja),pakko siivota päivittäin tai tämä kämppä
on kaaoksessa.Jos luit tarkemmin niin mies kyllä auttaa kun duuniltaan ehtii.

Ei ollut tarkoitus kysenalaistaa rakkauttasi lapsiisi. Kysyit kuinka me muut pärjätään minä vastasin osaltani kuinka meillä. Ymmärrän kyllä etteivät kaikki jaksa, olosuhteita on erinlaisia. En itsekkään ole himosiivooja, muttei meillä kuitenkaan kaaos iske vaikkei joka päivä siivoisikaan. Tottakai keräilen leluja joka päivä paikoilleen, mutten pidä sitä siivoamisena, se menee siinä sivussa. Jaksamisia !

 

[apua]

Eikö koululaiset voi opettaa ottamaan vastuun omasta ehtimisestään? Se auttaa jo paljon.

Joo yritetään...helpommin sanottu kuin tehty.
Meillä siis eka ja tokaluokkalainen.En passaa,itse laittavat aamupalaa ja vaatteet on katsottu valmiiksi edellisenä iltana.Silti pitää hoputtaa ja käskeä...yms.Sitten ekaluokkalaisella on uhma menossa,kiukuttelee joka halvatun asiasta....

 

[Soluttautuja]

Välillä paremmin, välillä huonommin. Kesä on helppoa aikaa, syksy ja talvi taas rankempia. Viime syksynä / alkutalvesta olin niin väsynyt, että illalla kun kaikki hommat oli tehty, niin en osannut muuta kuin itkeä

Tiedän tunteen
Arki tuntuu suorittamiselta...tulee paha mieli kun tulee pauhattua lapsille.
En jaksa sitä mykkää mikä kotona on.Haluaisin vaan olla rauhassa :/

Minulla oli myös silloin pahimassa vaiheessa ainut toive tuo, että kun saisi olla rauhassa. Teki koirien iltapissitys lenkillä mieli jäädä vain istumaan johonkin männyn juureen, että ois hiljaista ja rauhallista, eikä tarviis tehdä mitään.

Mikä auttoi sua jaksamaan? :/
Ihanaa kun joku ymmärtää....

Vaikea sanoa, mikä siihen auttoi. Ehkä opin ottamaan kotona vähän rennommin: imuroin enää joka toinen päivä ja yhdestä harrastusillastani luovuin, koska siitäkin tuli jo enemmän taakka, kuin henkireikä. Mutta edelleen pelkään tulevaa syksyä, kotihommat lisääntyy silloin ja pimeys tekee muutenkin olon paljon väsyneemmäksi. Toivon vaan, että jos tilanne menee samaan, niin osaisin hakea apua jostain, vaikka sitten saikkua jos ei muuta.

 

[apua]

Mulla on sellainen olo,että kaikki vaatii jotain.
Duunissa pitää olla tehokas ja jaksaa.Kotona pitää tehdä sitä ja tätä.Olla läsnä lapsille.
Ai niin ja parisuhde,mikä se on? Joo lapset kasvaa....joskus.Ei lohduta just nyt :/

 

[Aaban]

Eikö koululaiset voi opettaa ottamaan vastuun omasta ehtimisestään? Se auttaa jo paljon.

Joo yritetään...helpommin sanottu kuin tehty.
Meillä siis eka ja tokaluokkalainen.En passaa,itse laittavat aamupalaa ja vaatteet on katsottu valmiiksi edellisenä iltana.Silti pitää hoputtaa ja käskeä...yms.Sitten ekaluokkalaisella on uhma menossa,kiukuttelee joka halvatun asiasta....

Lakkaa hoputtamasta niin oppivat ottamaan enemmän itse vastuuta omasta ehtimisestään. Itse olen huomannut, että mitä enemmään hoputtaa ja huolehtii, sitä hitaammiin hommat hoituvat.

 

[Soluttautuja]

Mulla on sellainen olo,että kaikki vaatii jotain.
Duunissa pitää olla tehokas ja jaksaa.Kotona pitää tehdä sitä ja tätä.Olla läsnä lapsille.
Ai niin ja parisuhde,mikä se on? Joo lapset kasvaa....joskus.Ei lohduta just nyt :/

:hug: :hug: