T
Turkilmas
Vieras
Joo, mä tiedän että meidän rakennushanke ei ole vielä edes aluillaan ja silti täällä varmaan osa porukoista repii jo hiuksiaan.
Silti on pakko vähän purkaa, sorppa :snotty:
Nimittäin toisaalta tuntuu että asiat loksahtelee paikoilleen huimaa vauhtia. Tänään mies oli katsomassa tonttia jonkun rakennusmestarin (??) tai vastaavan kanssa. Siis sen, joka päättää saadaanko rakennuslupa vai ei. Oli mies kehunut että tontti on aivan loistava eikä ollut sanomista talostakaan. Ainoastaan mustat kattovermeet tyrmättiin, eli jonkun muun värinen katto pitää laittaa. Ja värityksen pitää olla neutraali.
Tuleva koti on katsottuna ja vuokraa aletaan maksaa siitä jo ens kuussa. Samalla voidaan alkaa kantamaan tavaraa sinne ja muualle jotta saadaan tämä kämppä siistimmäksi ja avarammaksi.
Esikoinen on hiljalleen innostumassa talosta ja työmiehiä on tällä hetkellä tarjolla jopa liikaa.
Kuitenkin tää kämppä... nyt on vihdoinkin pojan huoneesta tapetit pois ja puolet seinistä paklattu. Vielä pitäis pakkeloida loput, hioa, maalata, laittaa listat, siivota ja sisustaa.
Sitten pääsee hiomaan ja lakkaamaan rappusia. Niihin on jo värkit hankittu. Sen jälkeen muita hommia tekemään ja samalla kämppä myyntiin.
Mutta siis ongelma on just siinä, että ns. kaukaisemmat jutut alkaa sujumaan, mutta tätä nykyistä asuntoa ei olla saatu vielä edes myyntikuntoon saati myyntiin. Tuntuu aivan älyttömän pitkältä ja loputtomalta suolta tämä. Aikaa on päivässä niin tosi vähän ja tekemistä paljon. Enkä tietenkään voi muulloin tehdä hommia kuin silloin kun vauva nukkuu.
Ja nyt iski se vatsatauti meillekin hidastaen hanketta entisestään :| .
Kunpa tulis hyvä haltija jolta vois toivoa omaa aikaa sen verran että vois rauhassa rempata täällä. Kun ei sitä oikein osaa ihan täysillä iloita (vaikka hyvältä tuntuukin) noista muista edistysaskeleista :|
Silti on pakko vähän purkaa, sorppa :snotty:
Nimittäin toisaalta tuntuu että asiat loksahtelee paikoilleen huimaa vauhtia. Tänään mies oli katsomassa tonttia jonkun rakennusmestarin (??) tai vastaavan kanssa. Siis sen, joka päättää saadaanko rakennuslupa vai ei. Oli mies kehunut että tontti on aivan loistava eikä ollut sanomista talostakaan. Ainoastaan mustat kattovermeet tyrmättiin, eli jonkun muun värinen katto pitää laittaa. Ja värityksen pitää olla neutraali.
Tuleva koti on katsottuna ja vuokraa aletaan maksaa siitä jo ens kuussa. Samalla voidaan alkaa kantamaan tavaraa sinne ja muualle jotta saadaan tämä kämppä siistimmäksi ja avarammaksi.
Esikoinen on hiljalleen innostumassa talosta ja työmiehiä on tällä hetkellä tarjolla jopa liikaa.
Kuitenkin tää kämppä... nyt on vihdoinkin pojan huoneesta tapetit pois ja puolet seinistä paklattu. Vielä pitäis pakkeloida loput, hioa, maalata, laittaa listat, siivota ja sisustaa.
Sitten pääsee hiomaan ja lakkaamaan rappusia. Niihin on jo värkit hankittu. Sen jälkeen muita hommia tekemään ja samalla kämppä myyntiin.
Mutta siis ongelma on just siinä, että ns. kaukaisemmat jutut alkaa sujumaan, mutta tätä nykyistä asuntoa ei olla saatu vielä edes myyntikuntoon saati myyntiin. Tuntuu aivan älyttömän pitkältä ja loputtomalta suolta tämä. Aikaa on päivässä niin tosi vähän ja tekemistä paljon. Enkä tietenkään voi muulloin tehdä hommia kuin silloin kun vauva nukkuu.
Ja nyt iski se vatsatauti meillekin hidastaen hanketta entisestään :| .
Kunpa tulis hyvä haltija jolta vois toivoa omaa aikaa sen verran että vois rauhassa rempata täällä. Kun ei sitä oikein osaa ihan täysillä iloita (vaikka hyvältä tuntuukin) noista muista edistysaskeleista :|