Y
ylipainoinen
Vieras
Vai miten pitäisi toimia, että pääsisin asiasta yli? Tulossa on pitkä juttu, mutta varmaankin pitää kertoa lähtökohdatkin...
Olen ylipainoinen, reilustikin ja olen aina näin ollutkin. Itsetuntoni oli kuitenkin aika vahva, olin sen kovalla työllä siihen tilaan saanut. Aamulla kun pelilstä katselin, ajattelin yleensä että vau, näytätpä tänään hyvältä tms. Minulla kun on kuitenkin kauniit kasvot ja hyvät hiukset. Jossain vaiheessa sitten mies sanoi, ettei ole ylpeä minusta ja että minun pitää laihduttaa, jos haluan suhteen jatkuvan. Yritinkin laihduttaa, mutta ei siitä mitään tullut ja silloin päätin, että katson jutun loppuun. Jos mies jättää niin jättää, mutta olen valmis ottamaan vastaan ne kaikki pienetkin muruset mitä voin suhteesta saada, loppui se sitten koska tahansa. No, mies ei jättänytkään vaikka en laihtunut vaan kosi, mutta jälkensä tuo jätti minun itsentuntooni. Tulin paljon kriittisemmäksi vaatteiden osalta, istuvat vaatteet (ei liian pienet) vaihtuivat säkkeihin yms. enkä enää tykännyt peilikuvasta. Itsetuntoni ei ollutkaan tarpeeksi vahva kestämään tärkeän ihmisen "moitteet".
Menimme siis kihloihin ja jossain vaiheessa mies sanoi, että pitäisikö sinun alkaa laihduttaa että voidaan pitää häät? Silloin kysyin, että eikö häitä muuten tule ja se asia jäi siihen. Häät tulivat myöhemmin kuitenkin, ilman että laihduin.
Miehellä oli myös tapana kommentoida kauniita naisia ääneen minulle. Hän saattoi huokailla "mikä misu" kun telkkarissa vilahti joku kaunis nainen. Minuun se vaikutti taas lamaannuttavasti, aloin pelkäämään jo telkkarin katsomista hänen kanssaan, että jos hän taas kommentoi niitä poikkeuksetta hoikkia, upeita naisia ääneen minulle. Eikä tuo kommentointi olisi haitannut, jos hän olisi minullekin joskus jotain kaunista sanonut, kai minussa jotain kaunista on, kun kerta naimisiinkin meni kanssani. Edes hääpäivänä ei sanonut minusta mitään, puku kyllä oli upea.
Tilanne on siis nyt se, että olemme olleet yhdessä seitsemän vuotta ja tiedän, että mies minua rakastaa. Itsetuntoni ei vain ole kohonnut, ei lainkaan. Ja se vaikuttaa mm. siihen, että sängyssä en uskalla enää riehaantua vaan haluan aina sitä samaa. Menen melkein lukkoon, jos mies haluaa kokeilla esim. sitomista, joka suhteen alussa toimi hienosti. Häpeän itseäni.
Olen muutamaan otteeseen saanut pudotettua 10 kiloa painoa, mutta siinä vaiheessa tulee stoppi ja kilot tulevat takaisin pikkuhiljaa. En tiedä, olen välillä miettinytkin, että en siksi saa jatkettua painon pudottamista, koska haluaisin tulla hyväksytyksi myös näin lihavana. En tiedä, miltä tuntuisi, jos mies kehuisi ulkonäköäni sitten jos paino putoaisi...
Mitä minä teen? Miten minä voisin päästä asiasta yli? En tiedä kestäisinkö keskustelua aiheesta miehen kanssa, mutta voiko tästä muuten päästä eteenpäin? Ei tämä minua aina vaivaa, mutta välillä tulee jotain, joka muistuttaa minua noista ajoista.
Sori tuli vähän pitkä juttu.... :ashamed:
Olen ylipainoinen, reilustikin ja olen aina näin ollutkin. Itsetuntoni oli kuitenkin aika vahva, olin sen kovalla työllä siihen tilaan saanut. Aamulla kun pelilstä katselin, ajattelin yleensä että vau, näytätpä tänään hyvältä tms. Minulla kun on kuitenkin kauniit kasvot ja hyvät hiukset. Jossain vaiheessa sitten mies sanoi, ettei ole ylpeä minusta ja että minun pitää laihduttaa, jos haluan suhteen jatkuvan. Yritinkin laihduttaa, mutta ei siitä mitään tullut ja silloin päätin, että katson jutun loppuun. Jos mies jättää niin jättää, mutta olen valmis ottamaan vastaan ne kaikki pienetkin muruset mitä voin suhteesta saada, loppui se sitten koska tahansa. No, mies ei jättänytkään vaikka en laihtunut vaan kosi, mutta jälkensä tuo jätti minun itsentuntooni. Tulin paljon kriittisemmäksi vaatteiden osalta, istuvat vaatteet (ei liian pienet) vaihtuivat säkkeihin yms. enkä enää tykännyt peilikuvasta. Itsetuntoni ei ollutkaan tarpeeksi vahva kestämään tärkeän ihmisen "moitteet".
Menimme siis kihloihin ja jossain vaiheessa mies sanoi, että pitäisikö sinun alkaa laihduttaa että voidaan pitää häät? Silloin kysyin, että eikö häitä muuten tule ja se asia jäi siihen. Häät tulivat myöhemmin kuitenkin, ilman että laihduin.
Miehellä oli myös tapana kommentoida kauniita naisia ääneen minulle. Hän saattoi huokailla "mikä misu" kun telkkarissa vilahti joku kaunis nainen. Minuun se vaikutti taas lamaannuttavasti, aloin pelkäämään jo telkkarin katsomista hänen kanssaan, että jos hän taas kommentoi niitä poikkeuksetta hoikkia, upeita naisia ääneen minulle. Eikä tuo kommentointi olisi haitannut, jos hän olisi minullekin joskus jotain kaunista sanonut, kai minussa jotain kaunista on, kun kerta naimisiinkin meni kanssani. Edes hääpäivänä ei sanonut minusta mitään, puku kyllä oli upea.
Tilanne on siis nyt se, että olemme olleet yhdessä seitsemän vuotta ja tiedän, että mies minua rakastaa. Itsetuntoni ei vain ole kohonnut, ei lainkaan. Ja se vaikuttaa mm. siihen, että sängyssä en uskalla enää riehaantua vaan haluan aina sitä samaa. Menen melkein lukkoon, jos mies haluaa kokeilla esim. sitomista, joka suhteen alussa toimi hienosti. Häpeän itseäni.
Olen muutamaan otteeseen saanut pudotettua 10 kiloa painoa, mutta siinä vaiheessa tulee stoppi ja kilot tulevat takaisin pikkuhiljaa. En tiedä, olen välillä miettinytkin, että en siksi saa jatkettua painon pudottamista, koska haluaisin tulla hyväksytyksi myös näin lihavana. En tiedä, miltä tuntuisi, jos mies kehuisi ulkonäköäni sitten jos paino putoaisi...
Mitä minä teen? Miten minä voisin päästä asiasta yli? En tiedä kestäisinkö keskustelua aiheesta miehen kanssa, mutta voiko tästä muuten päästä eteenpäin? Ei tämä minua aina vaivaa, mutta välillä tulee jotain, joka muistuttaa minua noista ajoista.
Sori tuli vähän pitkä juttu.... :ashamed: