Miten luotatte miehiinne

[honi]

Kahden ystäväni miehet jäivät vahingossa pettämisestä kiinni. molemmat sellaisia aviomiehiä että heistä ei ikinä olisi uskonut sellasista.Toinen sekstaili netissä ja toinen fyysisesti.Pani miettimään että kuinkahan paljon ja kauan miehet yleensä salailevat vaimoiltaan asioita ennekuin jäävät kiinni? Miten pystytte luottamaan miehiinne? Tutkitteko puhelimet,sähköpostit,postin,sivuhistoriat vaan luotatteko sumeasti kunnes ehkä jotain salailua paljastuu? Minä ainakin aloin miettimään näiden tapausten jälkeen että jos todella haluaa salata toiselta asioita, sen kyllä pystyy melko kauan tekemään.Mainitsemani miehet ovat jo 4-kymppisiä,perheellisiä miehiä ja molemmat tosiaan jäivät vahingossa kiinni ilman kyttäämistä tai urkkimista.Onko vain niin että on luotettava jos aikoo täyspäisenä pysyä,koska eihän toisen kyttääminenkään pitemmän päälle ole järkevää.Olisi mukava saada mielipiteitä. Miten olette selvinneet jos miehenne on jäänyt salailusta kiinni? Kyttäättekö sen jälkeen sairaalloisesti ed.mainitsemani puhelimet,postit ym.? Alkaa tuntua kun näitä palstoja lukee että epärehillisyys on nykyään yleisempää kuin rehellisyys...

 

[jinxie]

mä luotan täysin. huomaisin heti sen käytöksestä jos sillä olis jotain, ei pystyisi salamaan sitä. en kyttää, ja jos on lähteäkseen niin menköön. täytyy pysyä pitämättäkin.

 

[big nose]

Kahden ystäväni miehet jäivät vahingossa pettämisestä kiinni. molemmat sellaisia aviomiehiä että heistä ei ikinä olisi uskonut sellasista.Toinen sekstaili netissä ja toinen fyysisesti.Pani miettimään että kuinkahan paljon ja kauan miehet yleensä salailevat vaimoiltaan asioita ennekuin jäävät kiinni? Miten pystytte luottamaan miehiinne? Tutkitteko puhelimet,sähköpostit,postin,sivuhistoriat vaan luotatteko sumeasti kunnes ehkä jotain salailua paljastuu? Minä ainakin aloin miettimään näiden tapausten jälkeen että jos todella haluaa salata toiselta asioita, sen kyllä pystyy melko kauan tekemään.Mainitsemani miehet ovat jo 4-kymppisiä,perheellisiä miehiä ja molemmat tosiaan jäivät vahingossa kiinni ilman kyttäämistä tai urkkimista.Onko vain niin että on luotettava jos aikoo täyspäisenä pysyä,koska eihän toisen kyttääminenkään pitemmän päälle ole järkevää.Olisi mukava saada mielipiteitä. Miten olette selvinneet jos miehenne on jäänyt salailusta kiinni? Kyttäättekö sen jälkeen sairaalloisesti ed.mainitsemani puhelimet,postit ym.? Alkaa tuntua kun näitä palstoja lukee että epärehillisyys on nykyään yleisempää kuin rehellisyys...

Mies sekstaili netissä ja livenäkin ainakin YRITTI, tutkin kaiken, jäi kiinni.
Kesken aktin en yllättänyt, mutta sen verran rysän päältä, että kiistatonta pettämistä yhtä kaikki. Mistä aloin epäillä: pelkkä hassu aavistus, pari pientä unta jotka näin, outo olo itsellä..en osannut yhdistää miehen käytökseen. En alunperin edes osannut penkoa mitään, vahingossa avasin sivuhistorian löytääkseni aiemmin avaamani sivun: siellä oli deittipalstat miehen jäljiltä, pystyin näkemään mitä mies oli ilmoitellut ja vastaillut.
En ymmärrä enää koko käsitettä luottamus, minusta siihen ei ole syytä kenenkään aviomiehen kohdalla.

Ei petä enää, vannoi. Ei petä, mutta kokoajan vehkeilee jotain pientä, eikä todellakaan -ei TODELLAKAAN- edes näytä aikomustakaan kertoa minulle puoliakaan elämänsä asioista. MInulla on kuitenkin konstini saaada ne selville, enkä kerro niitä edes täällä.

vinkki naisille: jos saatte tilaisuuden saada selville, käyttäkää se. Jos asia on mielessä, se on todellista. (vainoharhaisuudella tämän kanssa ei ole mitään tekemistä, ne teistä jotka vapaalla jalalla kulkevat ja tunnette itsenne tiedätte mistä puhun)

 

[jos-/ ei kun todennäköisesti]

Pakko luottaa , jos aikoo pysyä järjissään. Puhelimeen , kirjeisiin, s-postiin ei kajota vaikka kuinka kiinnostaisi. Ne eivät kuulu minulle. Postista vain selvät laskut tms voi avata , jos niitä on esim laittamassa maksuun.
Jos antaa anteeksi pettämisen , niin asia on silloin ohi/käsitelty ja unohdettava.
Kyttäyslinjalle lähtö on tuhoon tuomittu ja silloin kannattaa erota.
Miehet ja NAISET pettävät parisuhteisaan todella paljon. On realistisempaa uskoa että kumppani on käynyt vieraissa kuin että hän on uskollinen.
Epämiellyttävää eikö totta?
Kyllä , olen naimisissa ja mieheni on pettänyt minua.
En ole kostanut eikä ole aikomuskaan. Pidempää suhdetta , toistuvaa naiskentelua en tule antamaan anteeksi. Vahingolle kerran kymmenessä vuodessa voin vielä kohauttaa olkapäitä.

 

[...]

NAISEN VAISTO tietää.Sen yli ei kannata kävellä,sen ääntä ei kannata vaimentaa...Juuri aavistukset,unet,outo olo...

Luotan 100%mieheeni,vaikka olen ollut narsistimiehen uhri,joka oireili panemalla kaikkea mikä liikkui.Häntä ei olisi voinuit päästää kioskillekaan,sillä oudosti hän saattoi hypnoottisesti lumota vaikka kenet ja sekoilla hänen kanssaan.Koko ajan oli monta rautaa tulessa netissä ja livenä.Alussa luotin,vaikka naisen vaistoni varoitteli tosisssaan.HALUSIN uskoa meihin,niin että tukahdutin vaistoni.No,itse kärsin ja maksoin viulut.Opin realistisemmaksi,mutta päätin etten katkeroidu enkä kyynisty.Pystyn luottamaan 100% nykyiseeni.

Meillä voi rauhassa katsoa kenen kännyköitä vaan,ei ole salattavaa.Tietokoneen sivuhistorioita ei tarvitse peittelymielessä pyyhkiä.Tiedämme ja kohteliaisuuttamme tiedotamme toisillemme missä olemme ja koska paludumme,usein on puhetta myös kenen kanssa jne.Ei siis mitään kuulustelumeininkiä,vaan ihan leppoisasti ja vapaaehtoisesti juttelemme näitä.

Olen kuitenkin hereillä,jos vaistoni alkaa varoitella.

 

[nainen vastaa]

Oma mieheni on kanssa sellainen hirvittävän kiltti ja rehellinen ihminen. Olen aina ajatellut, että hän ei todellakaan pettäisi.

Kyllä olen minäkin joutunut todistamaan miten miehet, joista ei ikinä olisi uskonut ovat pettäneet. Olen myös nähnyt saman naisen tekemänä. Joka kerta se on pysäyttänyt ja pistänyt miettimään.

Mieheni on sanonut, että jos "edes" suutelen toista miestä, niin se tietää sitä, että saan lähteä. Hän ei jatka enää yhteistaipaletta sen jälkeen.

Minä luotan mieheeni. Hän on luotettava ihminen ja mies. Sitä en tiedä mitä elämä tuo tullessaan, eikä ihmiseen voi koskaan ihan täydellisesti luottaa. Minä en voisi tehdä mitään, jos hän haluaisi pettää, niin hän tekisi sen.

 

[miehistä]

Ei kenenkään mieheen ole luottamista toisten naisten suhteen.miehet pettää aina jos mahdollisuus tulee.usko pois.

 

[Mies tukee minua luottamuksessani]

Minä luotan mieheeni sataprosenttisesti. Totta kai tiedostan, että suurin osa miehistä todennäköisesti pettää naistaan. Mutta miksi se tarkoittaisi, että minunkin mies niin tekisi, varsinkaan juuri tällä hetkellä (ehkä tulevaisuudessa, ehkä menneisyydessä, mutta niitä ei lasketa). Ja vaikken haluaisikaan, että mieheni minua pettäisi, en kuitenkaan ajattele, että se olisi maailman (tai suhteen) loppu. Ihmiset mokaa, tärkeintä on, että siitä kertoo ja asiaa käsitellään. Joten ei minulla ole edes mitään kamalaa fobiaa pettämisestä. Tulee jos tulee, katsotaan, mitä sitten tapahtuu, jos niin käy.

Suurimmat syyt turvalliseen olooni:

1. Mies ei koskaan anna ymmärtää, että hänellä olisi mitään luvatonta säätöä vastapuolen kanssa. Ei koskaan tuijottele naisten perään, ei salaile puhelintaan (kaiken saisin lukea, muttei ole koskaan ollut tarvetta), eikä koskaan käyttäydy mitenkään epäilyttävästi. Baarireissuistaan toki kertoo (jos kysyn), että tanssin sellaisen ja sellaisen kanssa ja että jutskailin tällaisen ja tuollaisen naisen kanssa. On myös myöntänyt, että kaveripiirissään touhutaan sellaista, että ns. "testataan viehätysvoimaansa" vieraisiin naisiin (jutellaan, vähän flirttaillaan, ehkä tanssitaan), mutta siihen ne sitten aina jää. Ei suudelmia, ainakaan suulle. Ei jatkoja. Vähän kevyttä flirttiä ja siinä se.
2. Miehellä ei ole koskaan selittämättömiä menoja. Hänet saa aina kiinni.
3. Mies ei ole kovin seksuaalinen, seksi ei häntä hirveästi kiinnosta. No, voihan se olla, että hänellä olisi sitten joku typykkä, jota pitelee kädestä kiinni iltaisin, mutta tätäkään en usko, kun hän vaan on aina "saatavilla". Eli ei ole hämäriä poissaoloja kotoa.
4. Mies osoittaa (ei niinkään sanoin mutta) teoin, että olen hänelle elämänsä nainen ja ettei ole tarvetta muuhun. Hän ei koskaan härnää sillä, että hänellä olisi jotain muita vaihtoehtoja tai tarpeita. Ei edes leikillään.
5. Kun petin miestäni, hän oli aivan järkyttynyt. Ei kai olisi voinut kuvitellakaan, että meidän suhteessa niin voi tapahtua. Mykkäkoulun ja sitä seuranneen keskustelun jälkeen päätti antaa anteeksi. Sovimme, että kaikki kerrotaan avoimesti (niinkuin kerroin omastanikin). Hän siis tietää, että jos kävisi ns moga ja ihastuisi toiseen, voisi sen minulle kertoakin (ainakin jälkikäteen), koska ekasta en vielä lähtisi kävelemään, olenhan itsekin "syntinen".
7. Meillä ei oikeastaan ole sellaista elämäntilannetta, että tarvitsisi "pettää". Jos hän haluaisi jonkun muun, niin voisi hyvin lähteä. Ei ole lapsia, yhteistä asuntoa tm. Eli ei ole mitään syytä pysyä yhdessä, paitsi halu pysyä yhdessä.

Tässä nämä syyt. Jos joskus tulee ilmi, että hän pettää, lupaan kirjoittaa tänne palstalle uudemman kerran.... =)

 

[annarouva]

Luotan niin kauan kunnes toisin osoittautuu, sama asenne kuin jinxiellä, jos on lähteäkseen niin menköön. Siihen asti aion itse olla parisuhteeseen positiivisella tavalla satsaava kumppani enkä kiusata itseäni tai miestäni nuuskimisella. Haluan olla onnellinen mieheni kanssa, mutta pystyn olemaan onnellinen ilmankin, jos hän haluaa lähteä. Pettämisestä keskustelimme juuri männä iltana sellaista, että hairahdukset voisi antaa anteeksi, mutta suhdetta ehkä ei. Näillä periaattein mennään vaikka tosipaikan edessä voikin tilanne muuttua. Olemme myös sitä mieltä, että jos satsaamme parisuhteeseemme säännöllisesti, tarvetta ulkopuoliseen aktiviteettiin ei pitäisi tulla.

Itsestäni olen huomannut, että keväällä, kesän alussa hormonit hyrrää sellaista vauhtia, että jos mies on esim. pitkiä aikoja työreissussa, huomaan keksiväni itselleni "hyviä selityksiä" pettämiselle. Onneksi en ole mitään sellaista kuitenkaan tehnyt ja kun olen tunnistanut tämän hormonivaikutuksen, niin osaan torpata moiset ajatukset päivää piristävien fantasioiden joukkoon ja keskittyä energian suuntaamiseen muuhun elämään. Koska itse ajattelen tällaisia, uskon, että miehellänikin on vastaavia sisäisiä "taisteluita", joten ei auta kuin toivoa, että hänkin jaksaa vastustaa mahdollista kiusausta. Tämä ajatus pitää minutkin sopivasti varpaillani, ja ehkä vältyn ottamasta miestäni koskaan itsestään selvyytenä...

 

[Hippo-Jippo]

Luotan mieheeni seuraavista syistä:

- Seksielämämme on tyydyttävää ja nautimme kumpikin aidosti toisistamme. Mikä tärkeintä, seksi on meille myös tapa osoittaa rakkauttamme. On todella hienoa rakastella oman kullan kanssa ja katsoa hänen silmiinsä, joista kuvastuu rakkaus.

- Minä haluan enemmän seksiä kuin mies. Mies tietää, että hän saa aina seksiä, kun vain haluaa.

- Seksielämämme on monipuolista

- Mies on kertonut ihastuneensa siihen, että olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, luonnosta jne, joita arvoja hän ei ole nähnyt muissa naisissa, joita on joskus tapaillut. Ero minusta tarkoittaisi myös sitä, että hän ei ehkä löytäisi toista naista, jonka kanssa voi jakaa yhteiset mielenkiinnon aiheet.

- Emme salaile asioita toisiltamme. Seksisuhde (yksikin kerta) tarkoittaisi sitä, että avoimuus olisi säröillä. Koska ei ole salattavaa, suhteessa on helppo olla.

- Olen alusta asti sanonut, että jos seksielämä kyllästyttää, niin siitä pitää puhua ja tarvittaessa sitten vaikka kokeillaan kimppakivaa tms.

Olen itse kokenut ajoittain ajatustasolla tarvetta yhden yön juttuihin, mutta lähinnä tuo mieliteko tulee sillä hetkellä, kun masturboi miehen poissaollessa. Kun seksipaineet on poissa, mielitekokin häviää.

Olen ajatellut, että jos mies pettää, niin sitten katsotaan tilannetta uudestaan. Tällä hetkellä luotan enkä näe syytä, miksi minun pitäisi kiduttaa itseäni pohtimalla, onko miehelläni toinen vai ei, kun mikään ei anna viitteitä sellaisesta.

 

[ceepra]

En luota. Jäänyt kaikennäköisestä vilungista niin monta kertaa kiinni, että seuraan kyllä tarkasti mitä tekee. Nyt alkaa jo tilanne paranemaan, heitti jopa vihdoin pornot roskiin. ALkaa kai ymmärtää minuakin. EN tiedä milloin opin uudestaan luottamaan - ehken ikinä. Mutta yritän, kun kuitenkin rakastan. Mutta silmällä pidän, ja kyttään. Myönnän sen. Mutta kusetetuksi en aio enää joutua.

 

[häpi vaimo]

Ainoa mikä auttaa myös miestä olemaan luotettava, on yksinkertaisesti luottaminen häneen. En ole tutkinut puhelinta tai sähköposteja. En kysele hänen päivästään tarkempia tietoja (huom. meillä on suhteen alusta ollut tapana kysyä toisiltamme miten päivä on mennyt ja se on kyllä tapahtunut ihan harkitsematta), ja ollaan aidosti kiinnostuneita toistemme tekemisistä ja työstä. On mukavaa kun joku on kiinnostunut, esim. työstäni voin puhua ainoastaan mieheni kanssa.

Miehen epämääräiset puuhailut, jotka sitten kuitenkaan eivät olleet salaamisen arvoisia, aiheutti miehelle omituista mykkyyttä ja hän on kertakaikkisen huono valehtelija. Asiat selvitettyä aloin väkisinkin kysellä tarkemmin ja mies puolustautui että miksi utelen. Riitaahan siitä tuli. Sitten päätin lakata kyselemästä. Aikansa mies oli mykkä ja välillemme tuli muitakin ongelmia, erostakin puhuttiin. Sitten puhuttiin jälleen avoimuudesta. Mies alkoi vähitellen puhumaan avoimesti - myös niistä asioista joita aiemmin salaili. Joskus sisälläni herää epämääräinen tunne, että hän salailee jotain, mutta koska tiedän ettei mitään salattavaa ole, pidän suuni. Kyllä hän sitten saattaa parin päivän päästä kertoa ihan oma-alotteisesti. Mutta sen tiedän, että jos alan painostamaan, niin siitä alkaa lumivyöryilmiö ja suhteemme kaatuu.

Luottamus puolin ja toisin. Että luottaa toisen kertovan, ja toinen luottaa että voi kertoa ilman että syntyy riitaa. Tai jättää kertomatta jos asia kuitenkin on vähäpätöinen. Vähäpätöisyyteen toisenkin on sitten luotettava. Osoittamalla rakkautta ja luotettavuutta sitä voi saada itsekin. Ainoa tapa.

 

[trust in me]

Luotan, kunnes luottamus petetään. En jaksa spekuloida tyhjää etukäteen. Vakavan ihastuksen tiedän miehelläni olleen, koska unessa kuiskasin jollekin korvaan, että mieheni on ihastunut tietynnimiseen naiseen. En ollut tiennyt nimeä aikaisemmin vaan unessa ikään kuin annoin sen itse tietooni. Niinpä kerrottuani unestani ja nimestä miehelle, säikähti tämä aika paljon, kun ei ollut aikaisemmin uskonut "unieni voimaan" (näen ns. enneunia). Paljastui, että nimi oli oikea. Sama juttu kävi exäni kanssa

Ei minua ihastukset haittaa eikä flirttikään, koska harrastan niitä itsekin. Eli luottamusta en menetä sellaisten vuoksi. Olen kuitenkin kokemusteni kautta oppinut luottamaan vaistooni, joten osaan kuunnella kuudetta aistiani, jos siihen on tarvetta.

 

[sirpale*]

Luotan täysillä. Miksi en luottaisi, jos mies on tähän asti osoittautunut luottamuksen arvoiseksi? Ja luottamus on molemminpuolinen. Minusta on tosi alhaista lähteä kyttäämään miehen sähköposteja ja tekstiviestejä sun muita - eihän hänkään tutki niitä minulta. Suhteemme on onnellinen enkä jaksa kantaa huolta olemattomista asioista ennenkuin ne oikeasti sattuvat kohdalle. Jos mies jäisi kiinni pettämisestä, tuskin pystyisin enää jatkamaan suhdetta - mutta mitäpä sitä tässä vaiheessa murehtimaan. Riittäähän niitä huolia jo ihan nykypäivässäkin.

 

[näin meillä...]

Minä olen pettänyt miestäni, tosin en seksillä toisen kanssa, vaan suutelemalla toista. Siitä hyvästä olen saanut jo pitkään kärsiä täysipäiväistä epäilyä ja kyttäämistä. Pakko sanoa että tämä miehen puolelta tuleva jatkuva epäily tuhoaa suhdettamme enemmän kuin mikään muu, edes se suudelma. Koko ajan hän tarkkailee puhelintani (kuka soittaa, kuka viestaa). Jos puhelimeni on äänettömällä (esim. jos lähden ulos yöllä ja jätän puhelimen kotiin, niin pistän sen äänettömälle ettei se yksinään täällä pirise), se on hänen mielestään merkki pettämisestä ja aihe älyttömälle kuulustelulle. Myöskään en saa lähteä baariin ilman häntä (hän tulee mukaan ihan vain selvinpäin tarkkailemaan). Jos hänellä on yövuoro töissä, hän soittaa säännöllisin väliajoin ja tarkistaa missä oon ja mitä teen. Jos en heti vastaa, niin kuulustelu alkaa. Kerran kesken puhelun taustalta kuului kaverin (siis oikeasti kaverin!) ääni, niin se ei muka ollutkaan sen kaverin ääni, vaan jonkun epäilyttävän tyypin ja olin kuulemma taas pettämässä. Minusta ja tekemisistäni täytyy myös kysellä yhteisiltä kavereiltamme ja viestini pitää salaa lukea. Kaikki muistilaput pitää lukea ja epäillä kaikkea niissä lukevaa (esim. mummoni muutti ja kirjoitin hänen uuden osoitteensa ylös, niin tästä tapeltiin pitkään, että minkä hoidon osoite mulla nyt onkaan paperilla...). Kaiken huipuksi en ole koskaan harrastanut yhden illan juttuja enkä ole muutenkaan milläänlailla kevytkenkäinen. Myönnän kyllä että olen turhan flirttaileva. Mutta silti kyttäämien alkaa olla jo aika älyttömissä mitoissa meidän suhteessa. Lisäksi olen jo niin ärsyyntynyt tähän että ihan tahallani jätän asioita kertomatta ja pidän puhelimetkin niin kaukana ukosta, ettei hän vahingossakaan pääse niihin käsiksi... ja sekös miestä ärsyttää... Salailtavaa minulla ei silti ole.

Koko tämän vuodatuksen pointti oli, että en suosittele kyttäämistä, sillä se jos mikä tuhoaa suhdetta!!!

 

[€rkki]

...Koko tämän vuodatuksen pointti oli, että en suosittele kyttäämistä, sillä se jos mikä tuhoaa suhdetta!!!...

En suosittele vieraiden miesten suutelemista, sillä se jos mikä tuhoaa suhdetta. Ts. "Niin makaa kuin petaa"

 

[näin meillä...]

...Koko tämän vuodatuksen pointti oli, että en suosittele kyttäämistä, sillä se jos mikä tuhoaa suhdetta!!!...

En suosittele vieraiden miesten suutelemista, sillä se jos mikä tuhoaa suhdetta. Ts. "Niin makaa kuin petaa"

En minäkään, mutta en suosittele myöskään vainoharhaista loppuelämän jatkuvaa kyttäämistä sen jälkeen, kun asia on näennäisesti jo sovittu. Asiat olisivat nyt anteeksiannettu ja sovittu, mutta sairaalloinen kyttääminen tuhoaa suhteen tässä vaiheessa kun suutelemisesta on päästy yli.

 

[vaimo 007]

Luotan niin täydellisesti, etä jos joku tulee kertomaan hänestä jotain muuta, niin ammun kertojan.

 

[Pam!]

Luotan niin täydellisesti, etä jos joku tulee kertomaan hänestä jotain muuta, niin ammun kertojan.

Vesipyssylläkö?

 

[vaimo 007]

Luotan niin täydellisesti, etä jos joku tulee kertomaan hänestä jotain muuta, niin ammun kertojan.

Vesipyssylläkö?

no, se oli vain vertaus. Vesipyssyllä voisin tehdä sen konkreettisesti.

 

[raviheppa]

Hahah, mä en ymmärrä näitä hörhöjä, jotka aivan epätoivoisesti haluavat pitää kulisseja yllä. Elämä on helppoa, kun sulkee silmänsä kaikelta epämiellyttävältä. Sitä se uskonto teettää.

 

[juuh ja ihhahhaa]

Tai sitten ne vaikuttavat vain kulisseilta muiden silmissä, kun ne muut eivät tiedä mita kaikkea siellä sisäpuolella tapahtuu. Se sekös niitä harmittaa, kun eivät tiedä. Täytyy väkisin yrittää selvittää naapureidenkin asiat. On siinä elämänsisältöä kerrakseen.

 

[raviheppa]

Enpä usko, että ketään harmittaa, kun ei toisten asioista tiedä. Moni hörhö ei pidä kulisseja yllä toisia varten vaan nimenomaan itseään varten.

 

[luottamus kateissa]

Kokoajan tunne että jotain oli tekeillä, yritin saada selville mutta hän valehteli kaikesta päin namaa. Yritti katkaista suhdetta ja tämä toinen nainen tuli talomme pihaan joskus 00.30, mies sanoi menevänsä hakemaan jotain autosta, itse olin jo sängyssä nukkumaan menossa, epäluuloisena ihmisenä nousin katsomaan mitä oli tekeillä, näin auto pihassa, avasin oven ja kuuntelin, naisen ääni haukkui miestä, palasin sisään ja kohtasin miehen kun hän tuli ulkoa ja kysyin kuka se oli... tuskimpa asiaan varmuutta olisi tullut ellei näin olisi tapahtunut.

Vaikea luottaa enää kaikessa. Nyt kyttään, mutta yritän päästää irti, psyykkaan itseäni selviämään tästä petoksesta, tosi vaikeaa minulle koska arvostan rehellisyyttä, avoimutta itsessäni ja muissa, ja nyt tuli todistetuksi että se jonka luulin kanattavan samoja arvoja ei ole sellainen.
Opin ainakin luottamaan "tutkaani", olin kaikissa epäilyissäni oikeassa vaikka hän muuta väitti. Sai minut luulemaan että olen vain vainoharhainen ja tätä on vaikea antaa anteeksi.

 

[Grrr..!]

Suurimmat syyt turvalliseen olooni:

1. Mies ei koskaan anna ymmärtää, että hänellä olisi mitään luvatonta säätöä vastapuolen kanssa. Ei koskaan tuijottele naisten perään, ei salaile puhelintaan (kaiken saisin lukea, muttei ole koskaan ollut tarvetta), eikä koskaan käyttäydy mitenkään epäilyttävästi. Baarireissuistaan toki kertoo (jos kysyn), että tanssin sellaisen ja sellaisen kanssa ja että jutskailin tällaisen ja tuollaisen naisen kanssa. On myös myöntänyt, että kaveripiirissään touhutaan sellaista, että ns. "testataan viehätysvoimaansa" vieraisiin naisiin (jutellaan, vähän flirttaillaan, ehkä tanssitaan), mutta siihen ne sitten aina jää. Ei suudelmia, ainakaan suulle. Ei jatkoja. Vähän kevyttä flirttiä ja siinä se.
2. Miehellä ei ole koskaan selittämättömiä menoja. Hänet saa aina kiinni.
3. Mies ei ole kovin seksuaalinen, seksi ei häntä hirveästi kiinnosta. No, voihan se olla, että hänellä olisi sitten joku typykkä, jota pitelee kädestä kiinni iltaisin, mutta tätäkään en usko, kun hän vaan on aina "saatavilla". Eli ei ole hämäriä poissaoloja kotoa.
4. Mies osoittaa (ei niinkään sanoin mutta) teoin, että olen hänelle elämänsä nainen ja ettei ole tarvetta muuhun. Hän ei koskaan härnää sillä, että hänellä olisi jotain muita vaihtoehtoja tai tarpeita. Ei edes leikillään.
5. Kun petin miestäni, hän oli aivan järkyttynyt. Ei kai olisi voinut kuvitellakaan, että meidän suhteessa niin voi tapahtua. Mykkäkoulun ja sitä seuranneen keskustelun jälkeen päätti antaa anteeksi. Sovimme, että kaikki kerrotaan avoimesti (niinkuin kerroin omastanikin). Hän siis tietää, että jos kävisi ns moga ja ihastuisi toiseen, voisi sen minulle kertoakin (ainakin jälkikäteen), koska ekasta en vielä lähtisi kävelemään, olenhan itsekin "syntinen".
7. Meillä ei oikeastaan ole sellaista elämäntilannetta, että tarvitsisi "pettää". Jos hän haluaisi jonkun muun, niin voisi hyvin lähteä. Ei ole lapsia, yhteistä asuntoa tm. Eli ei ole mitään syytä pysyä yhdessä, paitsi halu pysyä yhdessä.

Kommentoin näitä "syitä" oman kokemukseni pohjalta.

1. Ei tietenkään anna ymmärtää, sehän olisi tyhmää! Minunkin miehelläni oli aina kännykkä päällä, tarkat selostukset joka menemisestä ja seuralaisista. Puhelimen olisin saanut tarkistaa milloin vain halusin. Kaikki oli päällepäin viatonta. Ainoa vika oli se, että hän valehteli kaiken. Minulla ei ollut mitään syytä olettaa sellaista, kunnes kerran leikilläni otinkin hänen puhelimensa käteeni tyyliin "no katsotaanpas nyt sitten ne salaiset lemmenviestit, heh heh", ja mies nappasikin äkkiä kännykän pois. Oli unohtanut siltä päivältä "siivota" puhelimensa.
2. Ei mitään selittämätöntä. Harrastuksia vain oli tosi paljon, joiden varjolla oli helppo olla illat ja viikonloput pois kotoa.
3. Meilläkin oli seksittömämpi vaihe tuolloin menossa. Ja käsittääkseni salasuhde olikin enemmän tuollaista kädestäpitoa, vaikka ainakin toiveita muustakin oli. Ei syrjähyppely automaattisesti johdu seksin puutteesta.
4. Ei koskaan härnännyt millään tavalla. Alusta asti oli toitottanut, kuinka uskollinen on.
5. Itse en ole pettänyt ketään enkä koskaan. Hän tiesi sen. Olin lisäksi aina paasannut avoimuuden ja rehellisyyden puolesta. Niin pahaa asiaa ei ole, etteikö sitä voisi ääneen sanoa.
6. puuttuu listastasi
7. Mikäköhän ihme se sellainen elämäntilanne on, jossa tarvitsee pettää? Aivan pipi ajatus!