heippa!
En tiedä miksi jotkut pettävät siis miehet sekä naiset..en tiedä miksi toisiin ihmisiin ei voi luottaa, mutta olisi mukava että te toiset jotka olette pettyneet ja tulleet petetyiksi, niin voisitte kunnioittaa niitä, jotka luottavat ja tietävät että eivät heidän miehensä/vaimonsa petä. Maailmassa on vielä hyvääkin jäljellä! Tuntuu pahalta kun olen ystävälleni sanonut että meillä on mieheni kanssa 100%luottamus puolin ja toisin. Hän ei voi sitä uskoa, koska hänen miehensä on niin toista maata että välillä säälittää, tuo mies on niin sika( anteeksi) että mielestäni moni mies on ihan eri maailmasta. Mutta ystäväni on sitä mieltä että KAIKKI miehet pettää tai sitten mies on alistettu jne. en jaksa enää keskustella aiheesta, harmittaa että toinen on niin kade, miksei voisi sanoa jos kerran välittää minusta ystävänä aidosti, "että onneksi olet löytänyt hyvän miehen tms." Minäkin toivoisin hänelle onnea ja hyvää elämään, olen yrittänyt auttaa ja tukea, mutta tuntuu ettei enää jaksa kun toinen vaan kadehtii.
Minä ja mieheni oltiin alle parikymppisiä kun tavattiin, mentiin naimisiin nuorena, meillä on 3 lasta ja monia vuosia takana yhdessä, me ollaan aina oltu "tiimi", tosi samanhenkiset ihmiset. Meillä vaan on kivaa yhdessä ja viihdytään. Lähetellään tekstiviestejä, tuhmiakin=) toisillemme, nautitaan seksistä, yhdessä olosta ja välillä riidellään,mutta aina sovitaan ennen nukkumaan menoa, se päätös tehtiin jo teineinä=). Ollaan onnellisia yhdessä, en voi sille mitään jos mua ei ota mieheni päähän tai kun ei kiinnosta muut miehet, eikö se ole hyvä? ja sama on miehelläni. En tiedä ollaanko sitten erityisesti panostettu suhteeseemme ja hoidettu sitä, mutta meillä on kaikki avointa fyysisesti ja henkisesti, että on sitä tosi rakkauttakin vielä olemassa.
