Miten mä pääsisin tästä kammostani?

[jjonnaaa`]

Pitäisi mennä kyselemään työharjoittelu paikkaa. Haluaisin hoitaa homman nopeasti alta pois, ettei tarvitsisi stressata.. Viime kesä oli moniin vuosiin sellainen, etten saanutkaan mistään töitä kesäksi. Suoraan sanoen vietin melkeimpä koko kesäni kotona aurinkoa ottaen ja näin muutamaa ystävää.

Tuntuu että minulle on tullut joku sellainen sosiaalisten tilanteiden kammo. Yleensä rakastan töissä olemista ja asiakaspalvelu on parasta työtä ollut, mutta nyt se tuntuu epämukavalle ja ahdistaa. :/
Olen ajatellut mennä käymään ihan paikan päällä kysymässä. Mutta ongelma on että mitä mä sanoisin. Olen yrittänyt miettiä etukäteen, että mitä mä sanon.. Jotten menisi aivan lukkoon ja antaisi itsestäni sellaista arkaa kuvaa.

Yleensä olen ollut erittäin sosiaalinen ja tollaset tilanteet ei aiheuta päänvaivaa, mutta viime aikoina ollut paljon kaikkea ikävää mikä syönyt voimia ja energiaa paljon. Tuntuu mahdottomalle mennä kysymään mistään kun en yhtään keksi mitään järkevää tapaa ilmaista asia ja vielä mahdottomalta tuntuu että pitäisi palvella asiakkaita, josta ennen nautin suureksi.

Mikä olisi teidän mielestä rakentava tapa/ lause jolla saisin esiteltyä itseni ja kysyttyä samalla?

 

["vieras"]

Miksi et soita. Helpompaa puhelimitse tiedustella onko mahdollista saada paikkaa ja käydä sitten paikanpäällä.

 

["hmm"]

Minäkin varmaan soittaisin ja pyytäisin puhelimeen henkilön, joka vastaa rekrytoinnista kyselisin ja jos näyttäisi vihreää valoa, niin ilmottaisin että olisin valmis tulemaan käymään siellä ennen päätöstä