Onkohan ihan normaalia

["nössö"]

Mun piti mennä uuden työn takia yhteen tilaisuuteen, ei tarvinut olla mitenkään huomion keskipisteenä ollenkaan mutta piti jutella tuntemattomien ihmisten kanssa. Ennen kuin menin sinne ,rupesi melkein itkettämään kun jännitti, sydän hakkas, naamaa kuumotti. Ja kun pääsin sinne paikan päälle, sydän löi välillä miten sattuu (tosin sellasta mulla on ennenkin ollut, "lisälyöntejä" tai mitä onkaan) , mahaan sattui. Ja lopulta mulle tuli huono olo ja silmissä sumeni, tuli ihan kylmä hiki ja jouduin lähtee hetkeksi pois. Sen jälkeen kädet tärisi kauan aikaa.

En mä yleensä oo mitenkään kauhean ujo tai mitään mutta musta tuntuu et viime aikoina on jotenkin ollut tommosta ongelmaa, nyt noinkin pahasti.. Hieno "ensivaikutelma" joo tosiaan. saa nähä pilansinko nyt mahdollisuuteni saada enempää töitä... Tää on hirveetä. Oon kyllä raskaana että voi olla että se pahensi noita tuntemuksia, monesti mua raskaana ollessa vähän pyörryttää noustessa ylös, mutta ei noin pahasti että ois taju noin kunnolla lähtemässä, korkeintaan yleensä silmissä vaan sumenee mutta se menee nopeeta ohi. Enkä edes tossa tilanteessa ollut kauaa seissytkään enkä noussut mistään nopeasti...

Onko normaalia että jännittää noin paljon?

 

[nöppäri]

Mitenkä olisi paniikkihäiriö?

 

[Joxu]

Saattaa olla sulla paniikkihäiriö.

 

["kipsukka"]

Juu, ihan just paniikkikohtaukselta kuulostaa.

 

["nössö"]

mulla on myös sellasta että kun ennen kävin eräissä urheilukisoissa usein, niin jännitin sitä aina niin hirveesti että toivoin että se ois jo ohi. Sillon ei kuitenkaan mitään ihan noin kauheaa oloa tullut ja toi oli nyt eka kerta kun oli tommosta... Mitenhän tosta olosta pääsee sitten eroon? Ei oo kivaa jännittää tommosia juttuja... Varmaan voisin kysästä samalla kun meen ens kerran juttelemaan psykologille, oon käynyt siellä nyt kerran kuussa (oli kaikenlaista kamalaa tapahtunut lähipiirissä ja sivusta joutunut seuraamaan ties mitä niin siksi..)

 

[hepulis]

Voi, tuo kuulostaa hyvinkin tutulta, paniikkikohtaus. Mulle tulee joskus myös tilanteissa joita en edes itse ymmärrä jännittäväni, sitten tunnistan kropastani oireet ja homma valmis.

 

[hepulis]

[QUOTE="nössö";25442792]mulla on myös sellasta että kun ennen kävin eräissä urheilukisoissa usein, niin jännitin sitä aina niin hirveesti että toivoin että se ois jo ohi. Sillon ei kuitenkaan mitään ihan noin kauheaa oloa tullut ja toi oli nyt eka kerta kun oli tommosta... Mitenhän tosta olosta pääsee sitten eroon? Ei oo kivaa jännittää tommosia juttuja... Varmaan voisin kysästä samalla kun meen ens kerran juttelemaan psykologille, oon käynyt siellä nyt kerran kuussa (oli kaikenlaista kamalaa tapahtunut lähipiirissä ja sivusta joutunut seuraamaan ties mitä niin siksi..)[/QUOTE]
Ja voi hyvinkin juontaa juurensa näistä sun kokemuksista.

 

["nössö"]

voiko noita jotenkin sitten ehkäistä?

 

["nössö"]

Niin ja mulla on ollut sellanen käsitys että paniikkihäiriö on sellainen että sitten tyyliin purskahtaa itkuun eikä enää pysty olemaan tilanteessa...
Mulla oli ahdistava olo ja olisin halunnut lähteä/itkeä/juosta pois. Sain kuitenkin itseni pakotettua olemaan "normaalisti" tuon pyörrytyksen jälkeen, koska mua nolotti ja yritin parhaani mukaan peitellä tota kamalaa oloa. Lopulta sanoin vaan että lähdin hetkeksi vähän pois siitä huoneesta kun olen raskaana ja siksi heikotti.

 

["nössö"]

Tietäsk joku vielä jotain