Miten mies (tai toinen vanhempi) VOI olla osallistumatta vauvansa/lapsensa hoitoon?

[vieras]

Mä en jotenkin tajua sitä, että äidit valittaa sitä että kun he PYYTÄVÄT miestä hoitamaan lasta, mies ei tee mitään.

Miksi miestä pitää äidin mielestä pyytää hoitamaan lapsia? Eikö perheen suhteet jo synnytyssalista alkaen pitäisi muodostua niin, että kyseessä on perhe, jossa on molemmilla tasavertainen tunne- ja hoitosuhde lapseen.

Mistä tulee se, että äiti katsoo olevansa se ensisijainen hoitaja lapselle ja isä vasta toissijainen? Miksi asiat etenevät siihen pisteeseen, että toinen ottaa itselleen hoidon ja alentaa toisen apuhoitajaksi?

Pakkohan sitä lasta jonkun on hoitaa ja jos ei sitä tee isä niin silloin äiti. Valitettavan usen se menee juuri näin päin.

Mutta eikö alunperin jo parisuhteessa ole jotain vikaa, kun tuota tasavertaista tunne- ja hoitosuhdetta ei synny??

 

[Mämmäm]

oletkos itse pyytänyt/käskenyt miestä tekemään jotain? joskus miehet on vaan niin tyhmiä ettei ne tajua itse tehdä jotain jos vaimo vaan kiltisti kaiken tekee

:attn:

 

[Rötväles]

Niinpä. Miehelle on itsestään selvyys vaan lähteä omiin juttuihinsa. Välillä kysynkin piruuttani että kuka lasta vahtii. Vastauksena tulee että mitä sä itte sitten aattelit tehdä?

Eipä mulla oikeastaan edes muuta tekemistä olisikaan ja silloin harvoin kun jonnekin ILMOITAN (en kysy) meneväni niin mies kyllä vahtii mukisematta. Joka kerta kylläkin tulee samat yksinkertaiset kysymykset pyllyn rasvaamisesta yms. joihin sanon että tee ihan niin kuin haluat, käytä omia aivoja. Enkä ole jäkättämässä loppu tuloksesta vaikka se lähes aina on erilainen kuin itse tekisin

Mitä mä tässä sitten valitan? No, oma-aloitteisuutta voisi mieheltä joskus löytyä.
Ja mä voisin keksiä niitä omia menoja enemmän, sillä jos kotona olen ja miehen pitäisi vauvaa hoitaa silloin kun haluan tehdä vaikka käsityötä niin aina se on sitä että kyselee ja häiritsee koko ajan. Vaikka ihan kaksistaankin kyllä pärjäävät hienosti.

 

[Varmaan]

Mä en jotenkin tajua sitä, että äidit valittaa sitä että kun he PYYTÄVÄT miestä hoitamaan lasta, mies ei tee mitään.

Miksi miestä pitää äidin mielestä pyytää hoitamaan lapsia? Eikö perheen suhteet jo synnytyssalista alkaen pitäisi muodostua niin, että kyseessä on perhe, jossa on molemmilla tasavertainen tunne- ja hoitosuhde lapseen.

Mistä tulee se, että äiti katsoo olevansa se ensisijainen hoitaja lapselle ja isä vasta toissijainen? Miksi asiat etenevät siihen pisteeseen, että toinen ottaa itselleen hoidon ja alentaa toisen apuhoitajaksi?

Pakkohan sitä lasta jonkun on hoitaa ja jos ei sitä tee isä niin silloin äiti. Valitettavan usen se menee juuri näin päin.

Mutta eikö alunperin jo parisuhteessa ole jotain vikaa, kun tuota tasavertaista tunne- ja hoitosuhdetta ei synny??

Varmaan jo siellä synnärillä äiti päsmäröi ja ottaa roolinsa "ensisijaisena hoitajana" eikä ota miestä mukaan tasavertaisena vanhempana jakamaan yhteisesti kokemusta.

 

[Rötväles]

Olen alusta asti kannustanut ja "pakottanut" miestä tasavertaiseen asemaan. Nyt luin hänelle aapeen kirjoitusta niin kommentti oli että se vaan on luonnon laki että äidillä on vahvempi side lapseen. No tarttisko isän tehdä jotain sen eteen että side syntyisi myös isä-lapsi välille.
Mä olen sen verran feministi etten halua olla mikään itsestään selvyys lapsenvahtina. Paremminkin voisin onnistua :kieh:

 

[Nii]

Niinpä. Miehelle on itsestään selvyys vaan lähteä omiin juttuihinsa. Välillä kysynkin piruuttani että kuka lasta vahtii. Vastauksena tulee että mitä sä itte sitten aattelit tehdä?

No jos mä olisin menossa vaikkapa nyt työpaikan pikkujouluhin, niin todellakin OLETAN että mies katsoo lapsia. Ja jos sitten kertoisin niistä pikkujouluista ja mies vastaisi että "no mihis oot aatellu lapset laittaa", niin TODELLAKIN tiedustelisin että no mitäs menoa hänellä sitten on.

Kyllä meillä nyt se kotona oleva tietysti hoitaa, jos ei ole muuta menoa. Jos on menoa niin sitten hoitaja muualta.

 

[Rötväles]

Niinpä. Miehelle on itsestään selvyys vaan lähteä omiin juttuihinsa. Välillä kysynkin piruuttani että kuka lasta vahtii. Vastauksena tulee että mitä sä itte sitten aattelit tehdä?

No jos mä olisin menossa vaikkapa nyt työpaikan pikkujouluhin, niin todellakin OLETAN että mies katsoo lapsia. Ja jos sitten kertoisin niistä pikkujouluista ja mies vastaisi että "no mihis oot aatellu lapset laittaa", niin TODELLAKIN tiedustelisin että no mitäs menoa hänellä sitten on.

Kyllä meillä nyt se kotona oleva tietysti hoitaa, jos ei ole muuta menoa. Jos on menoa niin sitten hoitaja muualta.

Pointtina se, että mies pitää itsestään selvyytenä ettei mulla ole mitään menoa.

 

[narsissi]

Niinpä. Miehelle on itsestään selvyys vaan lähteä omiin juttuihinsa. Välillä kysynkin piruuttani että kuka lasta vahtii. Vastauksena tulee että mitä sä itte sitten aattelit tehdä?

No jos mä olisin menossa vaikkapa nyt työpaikan pikkujouluhin, niin todellakin OLETAN että mies katsoo lapsia. Ja jos sitten kertoisin niistä pikkujouluista ja mies vastaisi että "no mihis oot aatellu lapset laittaa", niin TODELLAKIN tiedustelisin että no mitäs menoa hänellä sitten on.

Kyllä meillä nyt se kotona oleva tietysti hoitaa, jos ei ole muuta menoa. Jos on menoa niin sitten hoitaja muualta.

Pointtina se, että mies pitää itsestään selvyytenä ettei mulla ole mitään menoa.

Suosittelen hommaamaan niitä menoja!
Meillä loppui mun vittuuntuminen meidän tilanteeseen (ei ollut kuitenkaan noin paha, kuin aapeen selittämä tilanne), kun yksinkertaisesti hommasin itelleni tekemistä ja menemisiä enemmän.
Alkuun mies ihmetteli, kun lähdin pois kotoota ihan muuten vain, vaikkei mitään tekemistä ollutkaan. Nyt mies ymmärtää paremmin, miksi olin ärsyyntynyt hänen käyttäytymiseensä tuossa "omissa menoissa ja lastenhoidossa"
Nykyään olemme paljon tasavertaisempia vanhempia, ja yksilöitä.
Ehkä se mies ei vaan ymmärrä tilannetta, koska ei joudu itse olemaan kotona useasti, kun äidillä ei niitä menoja ole (vaikkapa juuri vain kavereiden kanssa hengailua).

Eli meillä tehosi se, että käyttäydyin tismalleen samanlailla kuin mieskin. :kieh: