Miten mun äiti voi olla tuollainen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mipasa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Mipasa

Uusi jäsen
19.02.2012
12
0
1
jatkuvasti arvostelee mun tekemisiäni. Ja yleensäkin kaikke mitä me tehdään tai ostetaan. Ja mikä pahinta, arvostelee ja suoraan sanottuna "haukkuu" meidän kuopusta. Vanhemman lapsista ottaa kyllä aina luokseen, jos tarvii, mutta nuorempaa ei, koska tyttö on hänen mielestään liian vilkas (ottaa kyllä siskoni 3v pojan, joka on ihan hilppasen verran vilkkaampi poika).
Mä olen yrittänyt kysyä miksi, mutta ei koskaan sano mitään, arvostelee vain.
Kerran pyysin 100e lainaksi, pariksi päiväksi, ja taas alkoi arvostelu. Joten en sitten lainannutkaan.
Sisarelleni kyllä ostaa lapsille leikkimökin jne..
Sisareni kanssa olen ihan hyvissä väleissä, siinä ei ole ongelmaa.

Miksi äiti on tuollainen? Eilen viestittelin hänen kanssaan, ja luulen että hetkeen ei pidetä yhteyttä.

Harmittaa vaan, koska minä ja sisareni emme ole mitenkään samalla viivalla hänen silmissään. Saati omat lapseni, harmillista omien lasteni kannalta, koska mummi on tuollainen.

Mä olen aika paljon kestänyt omassa elämässäni eläessäni vielä kotona (äitini ei ole oluut mikään puhdas pulmunen, kolmas avioliitto menossa, aiemmin eri miehiä ja alkoholia kuvassa, enään ei juurikaan)
ja vielä sen pois muuttamisen jälkeenkin. Ja mä olen vanhin meidän lapsikatraasta (meitä on 5 lasta).

ehkä meidän ei sitten kannata pitää yhteyttä, mä en ainakaan jaksa tuollaista..
 
Mun mielestä tälläsissä tilanteissa on surullisinta, jos vanhempi onnistuu pilaamaan sisarusten välit kieroilullaan.

Mä varmaan antaisin akan olla ja yrittäisin olla sisarusten kanssa jonkinlaisissa väleissä.
 
Kun mä en ymmärrä miksei äitini pidä kuopuksestamme, mä todellakaan tajua. Tuskinpa hän sen vilkkaampi on kuin muutkaan lapset.
Ja siihenhän hän vasta takertukin, kun tyttömme sai UUDEN kännykän ( on nyt siis eskarissa) jotta opettelee sitä harjoittelemaan. Itse emme sitä ostaneet, ja sitä yritin äidille selittää, mutta hän vain arvosteli ja valitti miten lapsemme eivät ikinä opi arvostamaan mitään, koska kaikki he saa..
Pikkuveljeni on ns. iltatähti (meillä on 20v ikäeroa) ja miettikääpä miten paljon hän on saanut, mutta sitähän äiti ei ajattele niin.
 
Joo, niin kuin edellä; anna äidin olla ja yritä olla siskojen kanssa väleissä. Tulet ja tulee huomaamaan muutoksen. Piikittely todennäköisesti siirtyy toiseen sisarukseen......
 
Kun mä en ymmärrä miksei äitini pidä kuopuksestamme, mä todellakaan tajua. Tuskinpa hän sen vilkkaampi on kuin muutkaan lapset.
Ja siihenhän hän vasta takertukin, kun tyttömme sai UUDEN kännykän ( on nyt siis eskarissa) jotta opettelee sitä harjoittelemaan. Itse emme sitä ostaneet, ja sitä yritin äidille selittää, mutta hän vain arvosteli ja valitti miten lapsemme eivät ikinä opi arvostamaan mitään, koska kaikki he saa..
Pikkuveljeni on ns. iltatähti (meillä on 20v ikäeroa) ja miettikääpä miten paljon hän on saanut, mutta sitähän äiti ei ajattele niin.

Mä haluaisin kommentoida tuohon että pikkuveli on saanut kaikenmoista.Mun mielestä aikuinen ihminen vois päästä eroon tuosta mitä minä lapsena sain ja mitä meidän muut lapset sai ja kuka sai enemmän kuin minä.
Mun pikkuveli,nykyisin jo yli 40v. on ikänsä ollut katkera siitä mitä me siskon kanssa saatiin ja mistä hän koki jäävänsä paitsi,esimerkkinä meikit,hiusjutut yms naiselliset asiat.
Hän sai mopon,tuliterän,mitä minä ja siskolikka ei saatu joka maksoi maltaita.
Elämäntilanne on erilainen eri aikakausina ja kullekkin laitetaan sen mukaan mitä tarvis on ja mikä rahatilanne on.
On kai se selvää ettei pojalle osteta lukuisia mekkoja,koruja ja vastaavasti hän sai kaikkia poikien harrastusjuttuja mitkä häntä kiinnosti.
Sitten tuosta isovanhemmuudesta.Se on ikävää ettei kaikki lapsenlapset ole samanarvoisia isovanhemmilleen mutta minkäs teet,pakottaa ei voi.
 
Meillä tälläinen tilanne..

Äitini ottaa kyllä lapsiani hoitoon samoin siskoni lapsia. Ei arvostele eikä hauku.

Mutta.. siskolla oli elämässä vaikea tilanne. Hyysäsivät rahaa siskoon tuolloin kymmeniä tuhansia euroja jopa sata tuhatta. En ole siitä katkera tai kateellinen. Omassa elämässä oli myös vaikea tilanne vuosia sitten ja pyysin tuolloin muutaman satasen jotka lupasin maksaa takaisin. Ei apuja tullut, vaikka ei ollut rahasta kiinni.

Kun minä perheeni kanssa vierailin vanhempieni luona niin tarjolla oli voileipää leikkeitä yms. Ja ihan ok. En mennyt tarjottavien takia. Monesti samana päivänä tuli sisko perheineen käymään. Ja olimme jo kahvit juoneet kun sisko perheensä kanssa tuli. Silloin otettiin usein esiin täytekakkua, leivoksia, passteijoita, piirakoita yms. Ja hyvin äitini tiesi, että mies hakkaa siskoani tuon tuosta. Silloin kyllä kirpaisi, koska väkivaltaista hullua kyllä syötetään ja äitini oli niin mielin kielin miesä kohtaan.

Joskus nuorempi siskoni ja veljeni ovat myös asiasta sanoneet. Että "maijan" perhe kuitenkin jollain tapaa saa erityiskohtelua kuten tarjoilut aina parempia jne
 
Meillä tälläinen tilanne..

Äitini ottaa kyllä lapsiani hoitoon samoin siskoni lapsia. Ei arvostele eikä hauku.

Mutta.. siskolla oli elämässä vaikea tilanne. Hyysäsivät rahaa siskoon tuolloin kymmeniä tuhansia euroja jopa sata tuhatta. En ole siitä katkera tai kateellinen. Omassa elämässä oli myös vaikea tilanne vuosia sitten ja pyysin tuolloin muutaman satasen jotka lupasin maksaa takaisin. Ei apuja tullut, vaikka ei ollut rahasta kiinni.

Kun minä perheeni kanssa vierailin vanhempieni luona niin tarjolla oli voileipää leikkeitä yms. Ja ihan ok. En mennyt tarjottavien takia. Monesti samana päivänä tuli sisko perheineen käymään. Ja olimme jo kahvit juoneet kun sisko perheensä kanssa tuli. Silloin otettiin usein esiin täytekakkua, leivoksia, passteijoita, piirakoita yms. Ja hyvin äitini tiesi, että mies hakkaa siskoani tuon tuosta. Silloin kyllä kirpaisi, koska väkivaltaista hullua kyllä syötetään ja äitini oli niin mielin kielin miesä kohtaan.

Joskus nuorempi siskoni ja veljeni ovat myös asiasta sanoneet. Että "maijan" perhe kuitenkin jollain tapaa saa erityiskohtelua kuten tarjoilut aina parempia jne

Pisti tässä silmään tuo tarjoiluhommeli... mulla on kolme sisarusta ja asutaan kuka lähempänä ja kuka kauempana lapsuudenkotiamme, mutta edelleen se on meidän KOTIMME, eikä meille siellä varsinaisesti tarjoilla mitään. Äiti sanoo, että ottakaa kuppia kaapista ja juokaa kahvia, kelle maistuu, ja ruokaa tehdään yhdessä, jos on ruoka-aika jne, ei tosiaan odotella, että äiti tekis ja passais.. isä monesti sanoo, että paistahan tyttö lettuja, niin lapsetkin saa jne. Eli nyt asian viereen, mutta koetteko te käyvänne kylässä omassa lapsuuden kodissanne? Mulle se on koti, ja samoin sisaruksilleni, ja perheillemmekin. Saatamme hyvin olla siellä vaikka yötä (asumme eri kaupungissa itse), vaikka vanhempani olisivat reissussa jne..
Jotenkin ajattelen sen myös niin, että oma kotimme on lastemme koti aina, ja jääkaappi on avoin heille sittenkin, kun ovat kotoa pois muuttaneet.
 
[QUOTE="äiti kolmelle";25827127]Pisti tässä silmään tuo tarjoiluhommeli... mulla on kolme sisarusta ja asutaan kuka lähempänä ja kuka kauempana lapsuudenkotiamme, mutta edelleen se on meidän KOTIMME, eikä meille siellä varsinaisesti tarjoilla mitään. Äiti sanoo, että ottakaa kuppia kaapista ja juokaa kahvia, kelle maistuu, ja ruokaa tehdään yhdessä, jos on ruoka-aika jne, ei tosiaan odotella, että äiti tekis ja passais.. isä monesti sanoo, että paistahan tyttö lettuja, niin lapsetkin saa jne. Eli nyt asian viereen, mutta koetteko te käyvänne kylässä omassa lapsuuden kodissanne? Mulle se on koti, ja samoin sisaruksilleni, ja perheillemmekin. Saatamme hyvin olla siellä vaikka yötä (asumme eri kaupungissa itse), vaikka vanhempani olisivat reissussa jne..
Jotenkin ajattelen sen myös niin, että oma kotimme on lastemme koti aina, ja jääkaappi on avoin heille sittenkin, kun ovat kotoa pois muuttaneet.[/QUOTE]

Siis en koe että käymme ylässä vanhempien luona. Monesti itekkin siellä kahvit keitän ja laitan tarvittavat kupit ja kipot pöytään jne. Mutta tässä on se, että en voi hyväksyä sitä, että väkivaltaista ihmistä kohdellaan kuin parempaa ihmistä. Muistan eräänkin kerran, kun äitini sanoi "ottakaa leipää kun ei mulla nyt ole kakkua ja pullaa" Tunnin päästä sisko miehensä kanssa tulee ja kas kumma ne pullat ja kakut ilmestyy pöytään ja ollaan niin maireaa.

Ei, en tarvitse niitä herkkuja. Eikä aina tarvitse sitä kahviakaan. Mutta tuo äitini käytös.. En tiedä onko tämä sitten kaeutta vai mitä? Tuskin. Mutta kun äitini tietää että mies hakkaa niin miksi hänen edessään ollaan mielin kielin ja kysellään kuulumisia ja hyvä kun ei heitetä voltteja siinä samalla. Ja itsekkin vien usein äidillemme itse tehtyä kakkua ja pullaa. En siksi, että me saisimme niitä syödä vaan siksi että saavat syödä itse.
 
Meillä anoppi saa harmaita hiuksia mun päähäni. Arvostelee ihan kaikessa ja vähätteleekin. Esim kun toinen poikani käy puhe ja toimintaterapiassa niin sanoo että tuollaisissa tarvi käydä että turhaan vaan juoksuttavat sua että kyllä se joskus oppii puhumaan.
Toisella pojallani on yöraudat ja pojan kuullen sano että miks äiti pkottaa sua pitään tollasia että ei meiänkään lapset pitäneet vaikka käskettiin (poika ite oli ihan että mitä tuo mummo puhuu)

Mulla on 1 tyttö jota olisi koko ajan ottamassa joka paikkaan ,mutta ei ikinä poikia mihinkään vaikka vanhempi poika on rauhallisempi kuin tuo tyttö.

sitten on viä hänen ainokainen tyttönsä ja siellä tyttö jota lellii todella paljon aina hoitamassa ja siivoo jopa tyttärensä kämpän. viimeksi sanoi että on nyt ostanut tein lapsille paljon vaatetta että tuon tullessani no se paljon oli sitten yhteensä meille 3 vaatetta ja tälle tyttären lapselleen 2 muovipussillista.

Viimeks kun kävi meillä sano että ootko palkannut kodinhoitajan kun on niin siistiä meillä 5 lasta jossa nuorimman lelut olohuoneessa ja niitä leluja on sit vähän pitkin alakertaa kävi yllätys visiitillä mutta kerrankin oli lelut kopassa kun kävi.
 
"Juuh"-nimimerkin kirjoituksesta mietin, että mitäs jos äiti on vaan huomannut, että tämä "Maija" nyt tarvitsee enemmän jeesiä (jos vielä hakkaava mieskin). Ja sinuun luottaa, että pärjäät ja elämässä menee hyvin ja hänen tehtävä ei ole tuppaantua ja ripustautua. Kaikki ei elämässä saa niin hyvää osaa ja se on mielesrtäni ihan hyvää äitiyttä, että kantaa niitä ktraan osia enemmän, jotka eivät niin vahvasti omilla jaloillaan pysy.
 
Pikkuveljeni on ns. iltatähti (meillä on 20v ikäeroa) ja miettikääpä miten paljon hän on saanut, mutta sitähän äiti ei ajattele niin.
Tämä lause pisti sen verran pahasti korvaan, että on pakko kommentoida. Mieheni on myös 20 vuotta siskoaan nuorempi pikkuveli, joka on siskon mielestä saanut kaiken. Todellisuudessa se ei pidä paikkaansa. Kun mieheni oli kouluikäinen, niin äidillä oli usean vuoden ajan sivusuhde. Koulunkäynti kärsi, kun öisin ei saanut nukuttua vanhempien ryyppäämisen vuoksi. Myös väkivaltaa oli. Vaatteissa oli puutteita esim. talvella piti kulkea kumisaappaissa. Ammattikouluaikana piti pienestä opintotuesta maksaa kotiin ruokarahaa. Siskon mielestä pikkuveli on saanut paljon enemmän kuin hän, vaikka pikkuveljen lapsuus ei olisi voinut mennä kovin paljon huonommin. Todennäköisesti rahaa onkin ollut enemmän käytettävissä, kun kotona ei ole enää ollut kuin yksi lapsi, mutta tämän lapsen hyväksi se raha ei ole mennyt.
 
entäs jos äitisikin pelkää tätä miestä ja siksi yrittää olla mielinkielin?? mutta olipa miten oli ni törkeästi toimii minusta,vaikka kuinka pelkäis tätä miestä niin aikuisena ihmisenä vois selittää sinulle asian,jos niin olisi. Itsellä samantyylinen tilanne enkä voi oikeasti käsittää noin suurta epäarvoisuutta yhtään! Sellasen ymmärrän,että lapsina sisarukset saa erilailla rahallista avustusta johtuen kulloisestakin rahatilanteesta mutta huomiota pitäisi jokaisen äidin pystyä tarjoamaan tasapuolisemmin. Alottajalla varmaan oli kyllä tämä myös takana eikä ne pullat mitä joku tossa heti rupesi viisastelemaan...pullat oli sivuseikka tuohon tilanteeseen nähden.
 
[QUOTE="vieras";25827373]Tämä lause pisti sen verran pahasti korvaan, että on pakko kommentoida. Mieheni on myös 20 vuotta siskoaan nuorempi pikkuveli, joka on siskon mielestä saanut kaiken. Todellisuudessa se ei pidä paikkaansa. Kun mieheni oli kouluikäinen, niin äidillä oli usean vuoden ajan sivusuhde. Koulunkäynti kärsi, kun öisin ei saanut nukuttua vanhempien ryyppäämisen vuoksi. Myös väkivaltaa oli. Vaatteissa oli puutteita esim. talvella piti kulkea kumisaappaissa. Ammattikouluaikana piti pienestä opintotuesta maksaa kotiin ruokarahaa. Siskon mielestä pikkuveli on saanut paljon enemmän kuin hän, vaikka pikkuveljen lapsuus ei olisi voinut mennä kovin paljon huonommin. Todennäköisesti rahaa onkin ollut enemmän käytettävissä, kun kotona ei ole enää ollut kuin yksi lapsi, mutta tämän lapsen hyväksi se raha ei ole mennyt.[/QUOTE]


Tässä oli kyse siitä, että kun äitini väittää nyt lastemme saavan aivan kaiken (yhden uuden kännykän takia), eikä ymmärrä sitä miten itse on kasvattanut nuorimman veljeni. Ja mä en ole mitenkään katkera siitä, mitä veljeni on saanut, koska (kuten joku aiemmin kirjoitti) ajat muuttuvat. Mä en ole koskaan edes asunut kotona, kun veljeni on syntynyt.
Halusin vaan asiaa verrata siihen miten äitini ajattelee tuon asian.
Meidän lapsille ei saisi ostaa mitään, varsinkaan uutta, mutta pikkuveljelleni saa. Pojallani ja veljelläni on vajaa 4v ikäeroa, joten aika samat touhut kuitenkin.


Onneks meillä on ihanat appivanhemmat, joille kumpikin lapsi kelpaa ihan sellaisenaan.
 

Yhteistyössä