Miten nopeasti olet toipunut sektiosta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Kauanko toipuminen kesti ja jaksoit kävellä ilman kovia kipuja esim. noin 5tuntia kevyttä kävelyä? Kauanko toipuminen yleensä kestää? Kauanko kipulääkkeitä ja paljonko?
 
Mä luulin olevani niitä naisia, jotka kävelevät samana päivänä. Seuraavana päivänä kuitenkin kaksi hoitajaa talutti mut vessaan kun pissakatetri oli irooitettu.

Vielä 4. päivänä jouduin ottamaan opiaatteja. Panadol 1000mg-burana 600mg cocktailia meni 3 viikkoa sektiosta 3 kertaa vuorokaudessa.

Nauramaan pystyin noin 2 viikon päästä, aivastamaan noin 3 viikon päästä, kuten myös nousemaan istumaan ajattelmatta haavaa. Viiden tunnin kävelylenkit eivät olleet asialistalla vauvan kanssa, joten vaikea vastata. Vaunuja pystyin työntämään ylämäessä noin reilun kuukauden kuluttua. Vielä 5kk synnytyksestä haava tuntui jumpalla jos tein pintä kovaa juoksua.

Kolme vuotta sektion jälkeen haavan alue tuntuu edelleen herkemmältä. Jos esim. lapsi potkaisee kun kannattelen häntä uima-altaassa niin kipu on aivan järjetön.
 
Kipulääkkeitä maks. viikko normiannostuksella, 12 tunnissa olin jalkeilla ja kolmantena päivänä jo arkikunnossa. Viikossa, parissa entisellään, tosin haava aukesi ja sen umpeutumiseen meni vähän pidempään sitten, kun en malttanut ottaa niin iisisti voinnin ollessa kuitenkin hyvä. Kaiken kaikkiaan olin yllättänyt kivuttomuuteen ja nopeaan arkikuntoon palautumiseen :) (Paljon nopeammin ja helpommin kävi kuin alatiesynnytyksen jälkeen.)
 
Helkatin huonosti toivuin. Miksi sun pitäisi 5 tuntia kävellä? Kävely ei sinänsä aiheuttanut kipuja ensimmäisen kahden viikon jälkeen, mutta välillä tuntui kiristävä tunne sektiohaavan kohdalla. Toinen reuna haavasta oli pitkään tunnoton. Sanoisin että noin 2kk meni sektiosta että pystyi ns. normaaliin elämään haavan kanssa.

Enemmän haava haittasi alkuun istumista/ sängystä ylös nousemista, tavaroiden nostamista jne mikä oli pitkään kiellettyä. Mitään vauvaa painavampaa ei saisi nostaa, ja esim. vauvaa ei saisi nostaa turvakaukalossa.

Kipulääkkeitä söin vajaa kaksi viikkoa, panadolia + buranaa yhdistelmänä. Ensiarvoisen tärkeää minusta on se että sairaalassa saat riittävän lääkityksen että saat nukuttua eikä kipu vie siellä voimia.
 
Sektio tehtiin 9.1.2011 ja nyt alkaa olla kaikki normaalisti. Aika pian, muistaakseni 2viikkoa leikkauksesta pääsin kyllä liikkumaan n.30min lenkkejä, mutta kuntokin oli niin huono raskauden jälkeen ettei olisi tullut kuuloonkaan 5 tuntiset kävelylenkit. Kivut lähtivät pois ekan parin viikon aikana. Kuitenkin huomasin kun yritin rasittaa itseäni liikaa, että alavatsassa vihlaisi kovaa tai tuntui muuten ikävältä. Nyt pystyn jo hölkkäämään ja jumppaamaan muutenkin lähes kuin ennenkin. Kuntokuurilla ollaan! Pikku hiljaa kun lisää rasitusta liikunnassa, niin pitää huolen ettei rasita itseään liikaa. Älä vaan yritä tehdä mitään mikä ei tunnu hyvältä. Tsemppiä toipumiseen jos olet leikkauksesta toipumassa :) Ja onnea vauvasta!
 
mut leikattiin illalla ja osastolle pääsin ruuhkasta johtuen vasta 6h leikkauksesta, eli yöllä. Aamulla hoitajilla oli niiiiin kiire, että tulivat viemään suihkuun vasta puolilta päivin. Meinaan vaan että olisi varmasti ollut helpompaa jos olisin päässyt ylös nopeammin, niinkuin huonekaverini. Mutta, parina ekana päivänä taisin mennä pidemmät matkan pyörätuolilla. Särkylääkettä otin kun tuotiin. Kotona en tainnut ottaa enää yhtään lääkettä.
Mielestäni toivuin nopeasti
 
Ekasta toivuin nopeasti, sairaalassa olin 2 päivää ja kotona söin kipulääkkeitä vain tulehdusriskin takia. Semmonen viikko meni, et uskalsi aivastaa kunnolla. Toisesta sektiosta meni hieman kauemmin, sairaalassa olin kans 2 päivää, mut kipulääkkeitä kotona tuli sitten otettua jokunen päivä. Lisäks mulle iski flunssa siellä sairaalassa, joten oli aika tuskasta kun oli pakko yskiä.
 
[QUOTE="vieras";23367430]Helkatin huonosti toivuin. Miksi sun pitäisi 5 tuntia kävellä? Kävely ei sinänsä aiheuttanut kipuja ensimmäisen kahden viikon jälkeen, mutta välillä tuntui kiristävä tunne sektiohaavan kohdalla. Toinen reuna haavasta oli pitkään tunnoton. Sanoisin että noin 2kk meni sektiosta että pystyi ns. normaaliin elämään haavan kanssa.

Enemmän haava haittasi alkuun istumista/ sängystä ylös nousemista, tavaroiden nostamista jne mikä oli pitkään kiellettyä. Mitään vauvaa painavampaa ei saisi nostaa, ja esim. vauvaa ei saisi nostaa turvakaukalossa.

Kipulääkkeitä söin vajaa kaksi viikkoa, panadolia + buranaa yhdistelmänä. Ensiarvoisen tärkeää minusta on se että sairaalassa saat riittävän lääkityksen että saat nukuttua eikä kipu vie siellä voimia.[/QUOTE]

Tuo kävely olisi vain yhtenä päivänä ja tuo 5tuntia maksimi. Yritän tähdätä lapsimessuille huhtikuussa, jos vain olen siihen kykeneväinen.
 
[QUOTE="moikka";23367469]mut leikattiin illalla ja osastolle pääsin ruuhkasta johtuen vasta 6h leikkauksesta, eli yöllä. Aamulla hoitajilla oli niiiiin kiire, että tulivat viemään suihkuun vasta puolilta päivin. Meinaan vaan että olisi varmasti ollut helpompaa jos olisin päässyt ylös nopeammin, niinkuin huonekaverini. Mutta, parina ekana päivänä taisin mennä pidemmät matkan pyörätuolilla. Särkylääkettä otin kun tuotiin. Kotona en tainnut ottaa enää yhtään lääkettä.
Mielestäni toivuin nopeasti[/QUOTE]

No hyvänen aika, olisit noussut itse ylös. Mut leikattiin yöllä ja aamulla odottelin osastolla aamupalaa, niin kyllä mä nousin siinä odotellessa istumaan ja seisomaan vähäks aikaa. Tosin se oli toinen sektio mulle, niin tiesin kyl etukäteen et miten pitää nousta ylös ja istua ensin vähän aikaa, ettei rupee pyörryttää. Kävelemään en vielä lähtenyt, kun oli katetri ja se oli köytetty sänkyyn kiinni.
 
No en mä muista kuinka pian mä 5 tunnin kävelyjä tein, mut tosi nopeesti mä toivuin. Mies joutu mua toppuuttelemaan, kun nostelin surutta tavaroita ja muutenkaan en kuulemma huomioinu tarpeeksi, että mulla on mahassa iso haava :whistle: Kipulääkkeitä en syönyt sairaalasta lähdön jälkeen. Itseasiassa ne Ketorinit taitaa olla vieläkin tuolla lääkekaapissa; pitäis vissiin hävittää ;)
Eli mulla meni vissiin ilmeisen helposti tuo toipuminen =)
 

Yhteistyössä