E
K
Kävellen
Vieras
Onhan tuo liikkuminen tuossa tapauksessa vähän myöhässä. 1v. lapsen tulisi jo kontata, mutta ei vielä välttämättä kävellä. Mutta jokaisella on oma rytminsä, en vielä olisi kauhean huolissani. Meillä suvussa samanlainen tapaus, joka oppi kävelemään nyt 1,5 vuotiaana ja kontaamisen oppi vasta kävelyn jälkeen...Sitä ennen hilasi itseään vaan pepulla lattialla istuen. Kaverini lapsi taas "joutui" fysioterapiaan, koska ei kontannut 9kk mennessä. Ja hänellä tähän löytyi selvä syy; jalkojen lihaksisto oli liian heikkoa ja sitä tuli vahvistaa mm.kävelyttämällä käsistä pitäen.
E
en osaa
Vieras
sanoa mikä on normaalia tai epänormaalia, mutta meillä vuoden ikäinen tyttö nyt, joka oppi konttaamaan 10 kk iässä ja nyt vuoden ikäisenä silloin tällöin just ja just nousee vasta seisomaan. Että kävelyn kanssa saadaan vielä odotella...
E
ei huolta ei
Vieras
taitaa olla teilläkin hitaammanpuoleinen liikkeelle lähtijä, en olisi huolissani ellei kerran neuvolakaan ole huolissaan. Yleissääntö on kunhan jotenkin ylipäätään liikkuu. Meillä kumpikaan ei ole kontannu vasta ku 10kk (ne taas ei oo ryöminy ollenkaan) ja kävelemään eka lähti 1v3kk ja toinen on nyt 1v2kk eikä kävele. Ja normaaleja tapauksia ovat. Joo joo ja koko ajan saan osakseni näitä ihmettelyjä EIKÖ TEILLÄ VIELÄKÄÄN KÄVELLÄ KUN SIELLÄ JA SIELLÄ KÄVELI JO 9KK JA ON NIIN REIPAS ETTÄ...plaah. Ihmettelen kyllä jos 9kk on laitettu fysioterapiaan konttaamattomuudesta pelkästään, siinä on täyny kyllä olla jotain muutakin.
En olisi huolissani vielä mutta tietysti liikkumista voi yrittää hieman houkutella...?
En olisi huolissani vielä mutta tietysti liikkumista voi yrittää hieman houkutella...?
M
meillä varovainen tyttö
Vieras
Meillä tyttö oppi konttaamaan vähän ennen kuin 1 v tuli täyteen. Kävelemään lähti 1v 3 kk iässä. Fysioterapiassa oli jo tuolloin - tarkoituksena oli tukea liikunnallista kehitystä. Pääasiassa fysioterapia oli lähinnä "liikkumaan houkuttelua" erilaisten lelujen ym. avulla. Terapeutti oli sitä mieltä, että varovainen luonne jarrutti tässä tapauksessa liikkeelle lähtöä. Tyttö otti kaiken ikään kuin "varman päälle", ei halunnut edes yrittää, ellei ollut varma onnistumisesta. Fysioterapia lopetettiin, kun kävely tuli mukaan kuvioihin.
Normaali ja touhukas tyttö on. Ei vain ollut kovin liikunnallinen ja motorinen, vaan keskittyi ilmeisesti enemmän verbaalisiin taitoihin (puheen kehitys on ollut huomattavan nopeaa ja se on alkanut aikaisin). Nyt 2 vuotiaana kyllä menee ja touhuaa
Eli komppaan edellistä, syytä huoleen tuskin on. Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät todella eri tahtiin. Joku lähtee kävelemään 8 kk iässä, joku toinen 18 kk iässä, ja silti molemmat ovat normaaleja. Ja jos huolettaa, voithan tiedustella aikaa esim. fysioterapeutille - jo parista kerrasta saattaa olla iso apu. Lapsen ohjaamisen lisäksi fysioterapeutit ohjaavat myös vanhempia ja antavat vinkkejä ja niksejä "arkipäivän fysioterapiaan" = vanhemmat tarjoavat lapselle fysioterapeuttisia virikkeitä. Itse ainakin ajattelin niin, että me "pääsimme" fysioterapiaan (= emme "joutuneet"). Fysioterapia oli sekä lapselle että itselleni mieluista ja mukavaa, ja koin, että sain paljon hyviä vinkkejä ja näkökulmia lapsen fysiikan kehittämiseen sekä opin monia uusia tapoja "leikittää" pientä lasta. Paikkakuntakohtaisesti varmaan vaihtelee paljon, kuka pääsee fysioterapiaan ja koska.
Mitään kiirettä teidän tapauksessanne tuskin on, vaan todennäköisesti lapsenne lähtee liikkeelle vain vähän myöhemmin. Kannatta myös muistaa, että kaikki eivät opi kaikkia taitoja "oikeassa järjestyksessä", eli ryömiminen tai konttaaminen saattavat jäädä väliin kokonaan.
Normaali ja touhukas tyttö on. Ei vain ollut kovin liikunnallinen ja motorinen, vaan keskittyi ilmeisesti enemmän verbaalisiin taitoihin (puheen kehitys on ollut huomattavan nopeaa ja se on alkanut aikaisin). Nyt 2 vuotiaana kyllä menee ja touhuaa
Eli komppaan edellistä, syytä huoleen tuskin on. Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät todella eri tahtiin. Joku lähtee kävelemään 8 kk iässä, joku toinen 18 kk iässä, ja silti molemmat ovat normaaleja. Ja jos huolettaa, voithan tiedustella aikaa esim. fysioterapeutille - jo parista kerrasta saattaa olla iso apu. Lapsen ohjaamisen lisäksi fysioterapeutit ohjaavat myös vanhempia ja antavat vinkkejä ja niksejä "arkipäivän fysioterapiaan" = vanhemmat tarjoavat lapselle fysioterapeuttisia virikkeitä. Itse ainakin ajattelin niin, että me "pääsimme" fysioterapiaan (= emme "joutuneet"). Fysioterapia oli sekä lapselle että itselleni mieluista ja mukavaa, ja koin, että sain paljon hyviä vinkkejä ja näkökulmia lapsen fysiikan kehittämiseen sekä opin monia uusia tapoja "leikittää" pientä lasta. Paikkakuntakohtaisesti varmaan vaihtelee paljon, kuka pääsee fysioterapiaan ja koska.
Mitään kiirettä teidän tapauksessanne tuskin on, vaan todennäköisesti lapsenne lähtee liikkeelle vain vähän myöhemmin. Kannatta myös muistaa, että kaikki eivät opi kaikkia taitoja "oikeassa järjestyksessä", eli ryömiminen tai konttaaminen saattavat jäädä väliin kokonaan.
K
kaks eri kokemusta
Vieras
Meillä esikoinen käveli jo 7kk ikäisenä, toinen meni eteenpäin räikkösen vauhdilla istualtaan, siis toisella kankulla, ja sitä kesti reilusti 1,5v.en nyt enää tarkalleen muista kun siitä on aikaa.Puhekin tuli myÖhässä.
Jälkimmäisestä tuli urheilullisempi kuin eka ja muutenkin ulospäinsuuntautuneempi.
älÄ huolehdi turhaan.
Jälkimmäisestä tuli urheilullisempi kuin eka ja muutenkin ulospäinsuuntautuneempi.
älÄ huolehdi turhaan.