Miten on? miten suhtaudun?(uusperheasiaa)

[Hemmetin Raivostuttavaa]

Se, että antaisit uudelle perheelle nyt tämän yhden viikonlopun aikaa löytää vähän rutiinia ja tottua uuteen tulokkaaseen, ei kyllä ole pois lasten oikeuksista mitenkään..

Ne pojat kuuluu siihen uuteen perheeseen myös.

Kyllä aivan totta

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

Ex soitti, poika tuli maailmaan

Olin iloinen siitä että ex otti itse puheeksi sen että pojat tulisivat käymään viikonlopun aikana tutustumassa tulokkaaseen, sanoin että kunnioitan heidän rauhaansa ja sovittiin että isä viikonloppu siirtyy alkuviikkoon, onhan pääsiäinen ja hän isyyslomalla

 

[ninaTT]

Kun kerran on sellainen vaihtoehto nyt, että lapset voivat olla äitinsä luona, miksi et voisi auttaa ja pitää lapsia nyt tämän viikonlopun?

Kun kerran ette ole ydinperhe ja tällainen ratkaisu on mahdollinen, että lapset voivat tulla isälleen sitten kun synnytyshässäkästä on toivuttu, miksi se ei nyt kävisi?

Ehkäpä exäsi myös sitten joskus voisi joustaa jos sinä haluat tehdä jonkin muutoksen viikonloppuihin. Ainakin sinulla olisi hyvä peruste toivoa häneltä muutosta kun sinäkin olet joustanut.

Oliko erosi niin riitaisa ja katkera ettet voi toimia ihan inhimillisesti ja mukavasti eksääsi kohtaan? Se, että eksä ei halua lapsia sinne juuri kun uusin syntyy, ei todellakaan kerro siitä, että lapsenne jäisivät syrjään.

Mä tulen mutkikkaasta uusioperhekuviosta ja silti kaikki aikuiset osasivat olla mukavia ja joustavia toisiaan kohtaan. Miksi et voisi olla mukava ja ystävällinen tässä tilanteessa?

Tässä ketjussa ap ei ole miettinyt miten päästä lapsistaan eroon viikonlopuksi vaa hän miettii asiaa lasten näkökulmasta. Kokeile sinäkin joskus.

 

[ninaTT]

Ex soitti, poika tuli maailmaan

Olin iloinen siitä että ex otti itse puheeksi sen että pojat tulisivat käymään viikonlopun aikana tutustumassa tulokkaaseen, sanoin että kunnioitan heidän rauhaansa ja sovittiin että isä viikonloppu siirtyy alkuviikkoon, onhan pääsiäinen ja hän isyyslomalla

:heart: Kuulostaa hyvältä ratkaisulta!

 

[Huspati Huta]

Ex soitti, poika tuli maailmaan

Olin iloinen siitä että ex otti itse puheeksi sen että pojat tulisivat käymään viikonlopun aikana tutustumassa tulokkaaseen, sanoin että kunnioitan heidän rauhaansa ja sovittiin että isä viikonloppu siirtyy alkuviikkoon, onhan pääsiäinen ja hän isyyslomalla

Hyvä ratkaisu! Kiva, että meni näin tämä.

 

[äiti neljälle]

Eipä niitä jo olemassa olevia lapsia normi-perheessäkään pihalle laiteta, kun vauva tulee kotiin?

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

Kun kerran on sellainen vaihtoehto nyt, että lapset voivat olla äitinsä luona, miksi et voisi auttaa ja pitää lapsia nyt tämän viikonlopun?

Kun kerran ette ole ydinperhe ja tällainen ratkaisu on mahdollinen, että lapset voivat tulla isälleen sitten kun synnytyshässäkästä on toivuttu, miksi se ei nyt kävisi?

Ehkäpä exäsi myös sitten joskus voisi joustaa jos sinä haluat tehdä jonkin muutoksen viikonloppuihin. Ainakin sinulla olisi hyvä peruste toivoa häneltä muutosta kun sinäkin olet joustanut.

Oliko erosi niin riitaisa ja katkera ettet voi toimia ihan inhimillisesti ja mukavasti eksääsi kohtaan? Se, että eksä ei halua lapsia sinne juuri kun uusin syntyy, ei todellakaan kerro siitä, että lapsenne jäisivät syrjään.

Mä tulen mutkikkaasta uusioperhekuviosta ja silti kaikki aikuiset osasivat olla mukavia ja joustavia toisiaan kohtaan. Miksi et voisi olla mukava ja ystävällinen tässä tilanteessa?

Tässä ketjussa ap ei ole miettinyt miten päästä lapsistaan eroon viikonlopuksi vaa hän miettii asiaa lasten näkökulmasta. Kokeile sinäkin joskus.

hihhei
me ollaan joustettu puolin ja toisin, joskus he ovat halunneet siirtää isäviikonloppua, joskus minä olen pyytänyt sitä.
Kompromissejä me osaamme kuitenkin tehdä. Miten helkutissa sinä voit tämän perusteella sanoa että en osaa olla mukava??
Sanon nyt tän viimesen kerran, mä en pakota poikia sinne, isän ei ole pakko ottaa, mä kuitenkin kunnioita heidän rauhaansa, kysyin vain alunperin että miten suhtautua asiaan, ei sen kummempaa. ei se tee minusta vittumaista ämmää vai tekeekö

NinaTT: siis tää ei ollu sulle tää vastaus vaan sille jolle kommentoit

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

Ex soitti, poika tuli maailmaan

Olin iloinen siitä että ex otti itse puheeksi sen että pojat tulisivat käymään viikonlopun aikana tutustumassa tulokkaaseen, sanoin että kunnioitan heidän rauhaansa ja sovittiin että isä viikonloppu siirtyy alkuviikkoon, onhan pääsiäinen ja hän isyyslomalla

:heart: Kuulostaa hyvältä ratkaisulta!

JOo niin on, tosin vanhin lapsista kysy että lähdetäänkö tänään katsomaan vauvaa, mutta selitin että sitten viikonloppuna

 

[vieras]

ap minkä ikäisiä sun lapset ovat jos saa kysyä?

 

[vieras]

Kun kerran on sellainen vaihtoehto nyt, että lapset voivat olla äitinsä luona, miksi et voisi auttaa ja pitää lapsia nyt tämän viikonlopun?

Kun kerran ette ole ydinperhe ja tällainen ratkaisu on mahdollinen, että lapset voivat tulla isälleen sitten kun synnytyshässäkästä on toivuttu, miksi se ei nyt kävisi?

Ehkäpä exäsi myös sitten joskus voisi joustaa jos sinä haluat tehdä jonkin muutoksen viikonloppuihin. Ainakin sinulla olisi hyvä peruste toivoa häneltä muutosta kun sinäkin olet joustanut.

Oliko erosi niin riitaisa ja katkera ettet voi toimia ihan inhimillisesti ja mukavasti eksääsi kohtaan? Se, että eksä ei halua lapsia sinne juuri kun uusin syntyy, ei todellakaan kerro siitä, että lapsenne jäisivät syrjään.

Mä tulen mutkikkaasta uusioperhekuviosta ja silti kaikki aikuiset osasivat olla mukavia ja joustavia toisiaan kohtaan. Miksi et voisi olla mukava ja ystävällinen tässä tilanteessa?

Tässä ketjussa ap ei ole miettinyt miten päästä lapsistaan eroon viikonlopuksi vaa hän miettii asiaa lasten näkökulmasta. Kokeile sinäkin joskus.

En ajatellutkaan että ap halusi lapsista eroon. Mietin itse asiassa juuri lapsia. Isä pystyy paremmassa balnassissa ottamaan sekä lapset että vauvan huomioon, kun on pahin hässäkkä ohi.

Kun olin itse kahdeksan ja äidille ja isäpuolelle syntyi uusi vauva, mulla oli lähinnä tylsää hengailla sairaalassa ja sitten kotona äidin ja vauvan kanssa. Kun täti vei meidät uimaan ja jätskille, olin tosi helpottunut. Vaikka vauva oli ihmeellinen ja kiva, tykkäsin kuitenkin vain aikani 'opetella vaipanvaihtoa' ja pidellä vaavia sylissä. Pikkuveljestä tuli rakas ja läheinen sitten vasta hiljalleen, ei lapselta tarvitse vielä odottaa mitään ihmeitä uuden vauvan suhteen.

 

[ninaTT]

Kun kerran on sellainen vaihtoehto nyt, että lapset voivat olla äitinsä luona, miksi et voisi auttaa ja pitää lapsia nyt tämän viikonlopun?

Kun kerran ette ole ydinperhe ja tällainen ratkaisu on mahdollinen, että lapset voivat tulla isälleen sitten kun synnytyshässäkästä on toivuttu, miksi se ei nyt kävisi?

Ehkäpä exäsi myös sitten joskus voisi joustaa jos sinä haluat tehdä jonkin muutoksen viikonloppuihin. Ainakin sinulla olisi hyvä peruste toivoa häneltä muutosta kun sinäkin olet joustanut.

Oliko erosi niin riitaisa ja katkera ettet voi toimia ihan inhimillisesti ja mukavasti eksääsi kohtaan? Se, että eksä ei halua lapsia sinne juuri kun uusin syntyy, ei todellakaan kerro siitä, että lapsenne jäisivät syrjään.

Mä tulen mutkikkaasta uusioperhekuviosta ja silti kaikki aikuiset osasivat olla mukavia ja joustavia toisiaan kohtaan. Miksi et voisi olla mukava ja ystävällinen tässä tilanteessa?

Tässä ketjussa ap ei ole miettinyt miten päästä lapsistaan eroon viikonlopuksi vaa hän miettii asiaa lasten näkökulmasta. Kokeile sinäkin joskus.

En ajatellutkaan että ap halusi lapsista eroon. Mietin itse asiassa juuri lapsia. Isä pystyy paremmassa balnassissa ottamaan sekä lapset että vauvan huomioon, kun on pahin hässäkkä ohi.

Kun olin itse kahdeksan ja äidille ja isäpuolelle syntyi uusi vauva, mulla oli lähinnä tylsää hengailla sairaalassa ja sitten kotona äidin ja vauvan kanssa. Kun täti vei meidät uimaan ja jätskille, olin tosi helpottunut. Vaikka vauva oli ihmeellinen ja kiva, tykkäsin kuitenkin vain aikani 'opetella vaipanvaihtoa' ja pidellä vaavia sylissä. Pikkuveljestä tuli rakas ja läheinen sitten vasta hiljalleen, ei lapselta tarvitse vielä odottaa mitään ihmeitä uuden vauvan suhteen.

Silti viestissäsi kehotat ap:ta olemaan joustava ja puhut vain ja ainoastaan aikuisten tarpeista.

 

[vieras]

Kun kerran on sellainen vaihtoehto nyt, että lapset voivat olla äitinsä luona, miksi et voisi auttaa ja pitää lapsia nyt tämän viikonlopun?

Kun kerran ette ole ydinperhe ja tällainen ratkaisu on mahdollinen, että lapset voivat tulla isälleen sitten kun synnytyshässäkästä on toivuttu, miksi se ei nyt kävisi?

Ehkäpä exäsi myös sitten joskus voisi joustaa jos sinä haluat tehdä jonkin muutoksen viikonloppuihin. Ainakin sinulla olisi hyvä peruste toivoa häneltä muutosta kun sinäkin olet joustanut.

Oliko erosi niin riitaisa ja katkera ettet voi toimia ihan inhimillisesti ja mukavasti eksääsi kohtaan? Se, että eksä ei halua lapsia sinne juuri kun uusin syntyy, ei todellakaan kerro siitä, että lapsenne jäisivät syrjään.

Mä tulen mutkikkaasta uusioperhekuviosta ja silti kaikki aikuiset osasivat olla mukavia ja joustavia toisiaan kohtaan. Miksi et voisi olla mukava ja ystävällinen tässä tilanteessa?

Tässä ketjussa ap ei ole miettinyt miten päästä lapsistaan eroon viikonlopuksi vaa hän miettii asiaa lasten näkökulmasta. Kokeile sinäkin joskus.

En ajatellutkaan että ap halusi lapsista eroon. Mietin itse asiassa juuri lapsia. Isä pystyy paremmassa balnassissa ottamaan sekä lapset että vauvan huomioon, kun on pahin hässäkkä ohi.

Kun olin itse kahdeksan ja äidille ja isäpuolelle syntyi uusi vauva, mulla oli lähinnä tylsää hengailla sairaalassa ja sitten kotona äidin ja vauvan kanssa. Kun täti vei meidät uimaan ja jätskille, olin tosi helpottunut. Vaikka vauva oli ihmeellinen ja kiva, tykkäsin kuitenkin vain aikani 'opetella vaipanvaihtoa' ja pidellä vaavia sylissä. Pikkuveljestä tuli rakas ja läheinen sitten vasta hiljalleen, ei lapselta tarvitse vielä odottaa mitään ihmeitä uuden vauvan suhteen.

Silti viestissäsi kehotat ap:ta olemaan joustava ja puhut vain ja ainoastaan aikuisten tarpeista.

Nimenomaan. Jos isä sanoo, että lapset voisivat tulla myöhemmin sitten niin eiköhän se kerro, ettei hän koe hyväksi tilannetta, että lapset tulisivat heti. Eikö tällöin olisi vanhempien paras myös lasten paras? En mä ainakaan haluaisi lastani isälleen, joka olisi ihan tuoreen tulokkaan mahdollisesti aiheuttaman uutuudenviehätyksen/hämmennyksen/väsymyksen aiheuttamissa tunnetiloissa..

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

ap minkä ikäisiä sun lapset ovat jos saa kysyä?

6v,4v ja 1v joka on nykysestä liitosta

 

[ninaTT]

Nimenomaan. Jos isä sanoo, että lapset voisivat tulla myöhemmin sitten niin eiköhän se kerro, ettei hän koe hyväksi tilannetta, että lapset tulisivat heti. Eikö tällöin olisi vanhempien paras myös lasten paras? En mä ainakaan haluaisi lastani isälleen, joka olisi ihan tuoreen tulokkaan mahdollisesti aiheuttaman uutuudenviehätyksen/hämmennyksen/väsymyksen aiheuttamissa tunnetiloissa..

Ei aikuisten paras aina tarkoita lasten parasta. Tässä tilanteessa on mun mielestä todella tärkeätä, että lasten tunteita ei sivuuteta. Aikuisten tulisi eka tarkastella asiaa lapsen näkökulmasta. Miltä tuntuu kun isä ei haluakaan kylään kun sille syntyi uusi vauva toisen naisen kanssa ku äidin?

Ja miten sitten ydinperheissä? Pitäisikö ydinperheenkin lapset jättää hoitoon (vielä noin pienetkin, 6 ja 4 vuotiaat) kunnes isälle ja äidille sopii taas pitää huolta myös edellisistä lapsista?

Muoks: Sä et halua lastas isälle joka.... TAAS puhut ainoastaan aikuisen näkökulmasta. Et lapsen.

 

[endie]

Isä saa lasten vihat niskaan.
Minun tyttären isä viikonloppu peruuntui, kun heille syntyi uusi vauva, ja tyttö on kiusannut sitä vauvaa sen jälkeen ihan koko ajan-
Pienenä piilotteli tutit, ja muistanpa isänsä valittaneen, että oli tivolista tultua sotkenut vauvan sängyn hattaralla.. Eli pientä jäynää koko ajan.

Meille syntyi pienempiä, niin sanoin exälle, etten anna tyttöä pois nyt, että saa tutustua tulokkaaseen, ja kas kummaa, koskaan ei ole mustasukkaisuutta ilmennyt..

Että tällaista odotettavissa sitten saattaa olla.

hmmh.
meillä kyllä esikoinen teki tuollasta tutin piilottelua sun muuta vaikka olikin kotona kun tultiin vauvan kans sairaalasta ja oli käynyt vauvaa katsomassakin isän kanssa sairaalassa...

 

[vvvv]

Ite kyllä pitäsin muksuni kotona.

juu, pojat voivat pysyä kotona, mähän sanoin että ei se ole ongelma vain se että pojat O D O T T A V A T isänsä luokse pääsyä ja tulevat pettymään jos eivät pääse

Sehän riippuu ihan siitä miten asian heille selität...

 

[Hankey]

Mutta
mä vain pelkään, että pojat unohdetaan. Mä tiedän että olen tyhmä kun sellaisia ajattelen, kaiketi voin pistää sen hormonien piikkiin tällä kertaa. Olen tyhmä kun huolehdin mutta silti pieni pistos sydämmessä. Nuorin meidän lapsista 4v on pitkin viikkoa puhunu isänsä luokse menosta,

aina ollaan pystytty sopii jos viikonloppuja vaihdellaan, kompromissejä pystytään tekee.
Että katotaan miten käy

ei se unohtaminen/muistaminen ole tuosta yhdestä viikonlopusta kiinni. :hug:

 

[Hankey]

JOo niin on, tosin vanhin lapsista kysy että lähdetäänkö tänään katsomaan vauvaa, mutta selitin että sitten viikonloppuna

hyvä, että sovitte valmiiksi ajankohdan. Nyt vaan korttia piirtämään ja miettimään vauvalle lahjaa. =)

 

[vieras]

Mulla pisti silmää ja teki jotenki surulliseksi tuo lauseesi "Jos nämä pojat nyt unohdetaan" Kamala ajatus juuri niiden lasten kannalta, että isi ei nyt enää heistä välittäiskään... ja jotenki nuinhan niiden lasten aivoitukset voi mennäkin. Voiko joku isi (tai äiti ) unohtaa tai lakata rakastamasta aikaisempia lapsiaan, kun uuden liiton muksu syntyy? Surullista

 

[kinuski]

En nyt lukenut kaikkia vastauksia, mutta mua ihmetyttää. Eihän se tarkoita että ne lapset unohdettais tai niitä ei enää rakastettais tai välitettäis, jos yksi isäviikonloppu jää väliin. Kun meidän kuopus syntyi, niin minun esikoiseni ja mieheni tytär oli sen verran pieniä etten todellakaan olis jaksanut sitä hulinaa heti sairaalasta kotiuduttua. Olisko se sitten ollut lapsestakaan kivaa kun isän luona on uusi vauva, kaikki pyörii sen ympärillä ja aikuiset väsyneitä? Meillä ainakin se pari vuorokautta kotiutumisesta oli sellaista uuteen vauvaan tutustumista ja nukuttiin silloin kun vauva nukkui, koska olin todella poikki. Meillä kuopus syntyi maanantaina, mutta jos olisi ollut mieheni tytön isäviikonloppu, niin ilman muuta olisi ollut selvää ettei tyttö tule silloin ja tytön äitikin oli ihan samaa mieltä. Molemmat lapset kävivät jo laitoksella vauvaa katsomassa, eivät he kokeneet jäävänsä mitenkään vauvan varjoon. Jos meille nyt tulisi vauva, tilanne olisi ihan eri koska nuo lapset on jo sen verran isoja.

 

[nedra]

Meillä on ehkä sinäänsä käynyt tuuri,meidän yhteiset on päättäneet syntyä niin,että sairaalassa on mennyt se viikonloppu jolloin miehen pojan ei pitäisi tulla ja on sitten tullut normaalisti.Isoveli on ollut ensimmäisiä vauvan sairaalassa nähneitä,yhteinen neiti 2v oli mummien hoidossa koko mun sairaala-ajan joten näki vasta kun tulivat mua kotio hakemaan.Itse koin sen,että elämä jatkuu taas normaalisti tärkeänä vauvasta huolimatta,sairaalassa lepäsin sen mitä piti.Ja olihan mulla se mies joka hoiti oman(nsa) kun minä keskityin vauvaan.Meillä ei muutenkaan ole vauvaan vedoten siirrelty mitään,joskus yhteisesti on siirretty,jos jommassa kummassa päässä on oltu tosissaan kipeitä.

 

[Emilyn]

Näin uusperheeläisenä itsekin sanoisin, että en ymmärtäisi minäkään että isä vauvan ja synnytyksen takia jättää omat poikansa tapaamatta kokonaan. Voisi ymmärtää jos hänen uuden puolisonsa tila olisi jotenkin tosi huono, mutta tuskin on jos kerta jo huomenna on kotiutumassa. En todellakaan tajua miksi ne lapset ei voi sinne mennä. Mulle tuosta herää ajatus, että varmaan vaimoke on sanonut että haluaa olla rauhassa eikä halua poikia heti sinne. Eli selkeästi lapset eri asemassa. Surku, mutta minkäpä tuolle mahdat :/

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

Mulla pisti silmää ja teki jotenki surulliseksi tuo lauseesi "Jos nämä pojat nyt unohdetaan" Kamala ajatus juuri niiden lasten kannalta, että isi ei nyt enää heistä välittäiskään... ja jotenki nuinhan niiden lasten aivoitukset voi mennäkin. Voiko joku isi (tai äiti ) unohtaa tai lakata rakastamasta aikaisempia lapsiaan, kun uuden liiton muksu syntyy? Surullista

Näinhän mun mieheni edellisestä liitosta syntyny tytär mietti, oli kysynyt äidiltä että rakastaako isi mua enää kun meidän vauva syntyi.

 

[vieras]

Mulla pisti silmää ja teki jotenki surulliseksi tuo lauseesi "Jos nämä pojat nyt unohdetaan" Kamala ajatus juuri niiden lasten kannalta, että isi ei nyt enää heistä välittäiskään... ja jotenki nuinhan niiden lasten aivoitukset voi mennäkin. Voiko joku isi (tai äiti ) unohtaa tai lakata rakastamasta aikaisempia lapsiaan, kun uuden liiton muksu syntyy? Surullista

Näinhän mun mieheni edellisestä liitosta syntyny tytär mietti, oli kysynyt äidiltä että rakastaako isi mua enää kun meidän vauva syntyi.

Ja kuinka kävi? Isi rakastaa edelleen, eikö niin? Miksi epäilet ettei nyt menisi samoin sun ja exäs lasten kanssa?

 

[Hemmetin Raivostuttavaa]

Mulla pisti silmää ja teki jotenki surulliseksi tuo lauseesi "Jos nämä pojat nyt unohdetaan" Kamala ajatus juuri niiden lasten kannalta, että isi ei nyt enää heistä välittäiskään... ja jotenki nuinhan niiden lasten aivoitukset voi mennäkin. Voiko joku isi (tai äiti ) unohtaa tai lakata rakastamasta aikaisempia lapsiaan, kun uuden liiton muksu syntyy? Surullista

Näinhän mun mieheni edellisestä liitosta syntyny tytär mietti, oli kysynyt äidiltä että rakastaako isi mua enää kun meidän vauva syntyi.

Ja kuinka kävi? Isi rakastaa edelleen, eikö niin? Miksi epäilet ettei nyt menisi samoin sun ja exäs lasten kanssa?

Isi rakastaa edelleen, mutta tiedätkö mitä? mä tunsin samaa myös silloin kun odotin tätä uusinta, mietin koko raskauden ajan että jäävätkö pojat varjoon, onko riittävästi rakkautta...siis ihan täysin turhia juttuja koska tiedän nyt että sitä rakkautta riittää kaikille. Mutta ihminen on hölmö välillä ajattelee hölmöjä asioita.

Ja mainittakoot että exäni uusi puoliso on myös paininut saman asian kanssa. Joten meitä on siis 2. kyllä sitä miettii että miten menee, koska

niitä tarinoita on maailma tulvillaan missä isi unohtaa lapsensa.
Mun miehelleni kävi niin. vanhemmat erosivat, mieheni jäi äitinsä luokse mutta äitipä kuoli kun mieheni oli 5v, tällöin isä oli mennyt uusiin naimisiin ja mieheni joutui mummonsa luokse asumaan koska uusi äiti puoli ei halunnut miestäni sinnekkään. Että silleen...

noita tarinoita kun on, onko mikään ihme että mietin? Onko ihme jos miettimällä huolestun?