Toggle sidebar

Miten oppisin olemaan naisellinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailijakukka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailijakukka

Vieras
olen kohta 40-vuotias nainen. Kasvoin lapsuuteni köyhässä perheessä, jossa periaatteena oli ettei vaatteilla tai millään ulkoisella koreilla. Minulla ei ollut meikkejä, kukaan ei opettanut minulle niitä juttuja. Kampaajalla en käynyt koskaan. Suihkussa sai käydä kaksi kertaa viikossa, joten olin murrosiästä eteenpäin vain ällöttävä rasvaletti. Vaatteina sain pitää tuulipukua, kunnes yläasteen 8.luokalla sain ekat ja ainoat farkkuni. Muina vaatteina sain isoveljeni vanhoja poikien vaatteita. Äidilleni oli tärkeää, että olin hoikka ja laiha. Hän rajoitti syömistäni ja lisäksi harrastin urheilua 8 kertaa viikossa (jep, yhtenä iltana oli kahden lajin harkat peräkkäin). Aikuispituuteeni kasvoin 6.luokalla, 170cm. Painoni oli aina kotoa poismuuttamiseen asti 42-46kg tuon mittaisena, eli olin todella laiha. Minua luultiin yleensä pojaksi...varmaan laihuuteni sekä pukeutumiseni takia.

Ongelmana minulla on, etten aikuisenakaan osaa pukeutua tai meikata naisellisesti. En pysty pitämään mitään korkokenkiä tms, enkä tykkää hameista, mutta olisi kiva osata pukeutua muuten kun väljiin huppareihin ja lököfarkkuihin. Osaan meikata siten, että laitan ripsivärin ja meikkivoiteen, mutta siihen se jää. Haluaisin osata pukeutua casual-tyyliin, mutta naisellisesti. En vaan osaa.... :,( Kaiken huippu oli tänään, kun eräs miespuolinen tuttavani kirjoitti muista asioista keskustellessamme, että olen sievä mutta tomboy. Piti googlettaa, mitä se tarkoittaa. Poikatyttö. Taas. Olen itkenyt koko loppupäivän....en pääse ikinä tästä häpeästä eroon. Tulen aina olemaan outo yksilö, josta ei tiedä onko se nainen vai mies :,(

Haluaisin niin olla jotain muuta, mutta päädyn aina piilottamaan itseni. Pois muiden silmistä. Haluaisin vain kuolla pois.
 
Ei kai se oma persoona ulkonäöstä riipu?

Vai miestenkö suosiota tavoittelisit sillä naisellisemmalla tyylillä? Mahtaako olla välttämätöntä, ei kaikkia miehiä miellytä mikään meikit naamassa korkokengissä kulkeva stereotyyppisen naisellinen henkilö.

Tai toisaalta tulee mieleen, että mikset vaan sitten osta niitä naisellisia vaatteita ja pue päällesi, jos ajatus on, että viihtyisit sellaisissa? Eihän se vaikeaa ole. Hame tai mekko vaan aina päälle ja sitten pusero ym. sellaista mallia, jonka varmasti ei voisi arvioida sopivan miehelle.
 
Älä nyt ainakaan poiskuole.voiskohan onnistua, jos otat jokin mies tutun tai paremminkin poikakaverin mukaasi, kun menet ostamaan vaatteita.
Jos tuo ei käy niin sitten joku naisystävä jolla tiedät olevan makua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Älä nyt ainakaan poiskuole.voiskohan onnistua, jos otat jokin mies tutun tai paremminkin poikakaverin mukaasi, kun menet ostamaan vaatteita.
Jos tuo ei käy niin sitten joku naisystävä jolla tiedät olevan makua.
Click to expand...

Eihän naisellisesti pukeutuminen makua vaadi. Sen kun vaan ostaa naisellisia vaatteita.

Se, että jos haluaa omata jonkun tyylin mukaisen viimeistellyn ulkonäön on ihan eri asia.
 
Ole oma itsesesi. "Naisellisilla" naisilla on vielä kovemmat ulkonäköpaineet. Kun ikää tulee niin siinä eivät auta meikit eikä botoxit. Jos on ulkonäköönsä tyytymätön, niin sitä on riippumatta siitä, onko kaunis, naisellinen tai mitä tahansa.Tärkeää on se, että pystyy hyväksymään itsensä ja tuntee olonsa hyväksi sellaisena kuin on. Iloinen ilme ja myönteisyys tekevät naisellisemman vaikutuksen kuin meikit, vaatteet tai muun ulkonäköön liittyvät seikat. Toki voit panostaa ulkonäköösikin, mutta sillä et pääse tavoitteeseesi saakka.
 
Kopsaan tosta sun toisesta ketjusta, kun en huomannut, että teit kaksi identtistä ketjua. Toivottavasti tästä olis jotain apua.

Eihän sitä oman tyylin löytämistä opikaan kuin vain kokeilemalla ja epäonnistumalla. Useimmat kuitenkin käyvät nämä virheet läpi teini-iässä. Onko sulla ketään ystävää tai kaveria, jonka kanssa voisit käydä ostoksilla? Oletko kokeillut selata erilaisia blogeja? Millainen vartalotyyppi sinulla on? Oletko edelleen laiha? Onko pitkät jalat? Sitä voisi hyödyntää. Sulla on varmaan sellainen vartalo, jota on helppo pukea.

Kannattaa varmaan aloittaa hillitysti, ettei tule kummallisia yhdistelmiä. Kiertele vaikka uffeja ja sovittele rohkeasti eri vaatteita. Itse rakastan hiukan polven yläpuolelle ulottuvia A-linjaisia vyötäröltä leveneviä hameita. Tyttömäisiä ja arkeen sopivia. Sopivat nelikymppisellekin.

En ole koskaan kokenut olevani erityisen stereotyyppisen naisellinen. En käytä rintaliivejä, en meikkaa, käytä hajusteita tai laita hiuksia. En tykkää noista asioista. Mutta tykkään pukeutua tyttömäisesti ja sirosti. Siveellisesti mutta viehättävästi. Vartaloni on keskipituinen, hoikka, pitkäjalkainen. Käytän paljon hameita, tykkään korostaa kapeaa vyötäröäni. Pidän paksuista materiaaleista trikoon ja halpojen puuvillakankaiden sijaan. Silloin ei haittaa, vaikkei liivejäkään ole. Paita on kiva laittaa hameen sisään. Käytän paksuja pehmeitä sukkahousuja ja yleensä matalapohjaisia mutta siroja kenkiä. Asun kruunaa vaikka söpö baskeri.
 
Jos haluat olla "naisellinen" tyyliin meikattu, niin varaat ajan kosmetologille ja pyydät opettamaan meikin teon alusta asti. Toki maksaa. Mutta saat ammattilaisen opastusta. Sitten tyylitietoisen ystävän kanssa vaateostoksille. Tai jossain tavarataloissakin voi olla stylisti palveluja. Tai voit vaikka yrittää johonkin lehden muuttumisleikkiin.
Jos muutos tuntuu liian rajulta, voit kokeilla muuttaa jotain pientä asiaa kerralla. Vaikka joinakin päivinä se hame päälle tai hiukan korkoa kenkiin, tai erilainen kampaus.

Itse en koe että naisellisuus olis noista asioista kiinni, olen miehekäs nainen ja ylpeä itsestäni sellaisena. En osaa juuri meikata enkä esim. laittaa ruokaa hyvin tai tehdä tekstiilikäsitöitä. En yleensäkään usko että fyysisen sukupuolen mukaan pitäisi pukeutua tietyllä tavalla tai käyttäytyä tai olla tietynlainen. Mutta tietysti saa olla. Kokeile mikä tyyli sulle sopii, pikku hiljaa löydät missä viihdyt. Tsemppiä!
 
40-vuotiaan ei enää tarvitse olla muita varten. Ei äitiä varten, ei muistella murrosiän hankaluuksia ja kokea niistä syyllisyyttä, eikä varsinkaan tarvitse olla tuntemattomia ihmisiä varten, naisia tai miehiä. Voi olla ihan oma itsensä.

Älä nyt hyvä ihminen murehdi sitä mitä joku sanoi sinun ulkonäöstäsi. Ei sinun tarvitse miellyttää kaikkia, itse asiassa sinun ei tarvitse miellyttää muita kuin itseäsi. Siksi juuri et löydä omaa tyyliäsi, kun sulla on selvästi niin kovat paineet yrittää aistia sitä miten sinun pitäisi olla oikeanlainen juuri muiden silmissä. Tiiätkö, ei niitä kiinnosta, niillä on ajatukset niissä omissa asioissaan ja niille on ihan sama mitä rättejä kelläkin on päällä. Jos seksiä haluat niin miehiltä saat seksiä vaikka sulla ois säkki päällä, ystävät ei välitä onko sulla housut vai hame ja äitiäsi et varmaan koskaan saa tyytyväiseksi.

Mulla on sulle neuvo. Unohda ne vaatteet ja suutu. Ole oikein kunnolla vihainen siitä että sua on pakotettu olemaan tietynlainen, ettei sinun ajatuksiasi ja tunteitasi ole kunnioitettu ja että olet aina joutunut joustamaan tarpeistasi. Suuttumus piirtää ihmiselle ne omat rajat ja auttaa pitämään niistä kiinni, auttaa puolustaman itseään ja olemaan itsevarma Silloin ei tarvitse niitä rajoja ja hyväksyntää hakea kuluttamisella ja vaatteilla ja muiden miellyttämisellä. Jos joku sua loukkaa niin vittu tirvot turpiin. Eihän se joo naisellista ole mutta kummasti helpottaa, sen jälkeen tarvi minkään hörselön kanssa säätää että saa turhaumat purettua.
 
Helppoja sääntöjä: kengissä on aina korko, hiuksissa pituutta ja kynsissä mittaa. Housut on homoille ja pimpin karvat vain fetisisteille. Ihon epätasaisuudet peitetään meikkivoiteella ja silmissä on aina jokin sävy. Jalkapohjat hiotaan schollilla silkin pehmeiksi ja kysyttäessä ensimmäinen vastaus on aina vieno hymy. Väreinä ei ole ruskea ja vihreä, vaan vaaleanpunainen ja limetti. Miestä katsoessa leuka menee vähän rintaa kohden ja silmien katse yläviistoon.

Kyllä se siitä...
 
Kiitos. Itkin, kun luin vastauksesi. Näinhän se juuri on, kuten kirjoitit. Kiitos Sinulle.


Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
40-vuotiaan ei enää tarvitse olla muita varten. Ei äitiä varten, ei muistella murrosiän hankaluuksia ja kokea niistä syyllisyyttä, eikä varsinkaan tarvitse olla tuntemattomia ihmisiä varten, naisia tai miehiä. Voi olla ihan oma itsensä.

Älä nyt hyvä ihminen murehdi sitä mitä joku sanoi sinun ulkonäöstäsi. Ei sinun tarvitse miellyttää kaikkia, itse asiassa sinun ei tarvitse miellyttää muita kuin itseäsi. Siksi juuri et löydä omaa tyyliäsi, kun sulla on selvästi niin kovat paineet yrittää aistia sitä miten sinun pitäisi olla oikeanlainen juuri muiden silmissä. Tiiätkö, ei niitä kiinnosta, niillä on ajatukset niissä omissa asioissaan ja niille on ihan sama mitä rättejä kelläkin on päällä. Jos seksiä haluat niin miehiltä saat seksiä vaikka sulla ois säkki päällä, ystävät ei välitä onko sulla housut vai hame ja äitiäsi et varmaan koskaan saa tyytyväiseksi.

Mulla on sulle neuvo. Unohda ne vaatteet ja suutu. Ole oikein kunnolla vihainen siitä että sua on pakotettu olemaan tietynlainen, ettei sinun ajatuksiasi ja tunteitasi ole kunnioitettu ja että olet aina joutunut joustamaan tarpeistasi. Suuttumus piirtää ihmiselle ne omat rajat ja auttaa pitämään niistä kiinni, auttaa puolustaman itseään ja olemaan itsevarma Silloin ei tarvitse niitä rajoja ja hyväksyntää hakea kuluttamisella ja vaatteilla ja muiden miellyttämisellä. Jos joku sua loukkaa niin vittu tirvot turpiin. Eihän se joo naisellista ole mutta kummasti helpottaa, sen jälkeen tarvi minkään hörselön kanssa säätää että saa turhaumat purettua.
Click to expand...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaapeeeeee:
Kiitos. Itkin, kun luin vastauksesi. Näinhän se juuri on, kuten kirjoitit. Kiitos Sinulle.
Click to expand...

Juu kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu. :)
Äitisi on istuttanut sinuun häpeäidentiteetin. Sille ominaista on tunne, että saa alkaa elää vasta, kun on ensin onnistunut tulemaan oikeanlaiseksi. Että ensin on tehtävä se työ itsensä muokkaamisesta oikeaksi naiseksi tai mieheksi, ja sitten vasta saa alkaa miettiä mitä itse haluaa ja elää sen mukaisesti. Sitä saa odottaa koko elämänsä. Mitä enemmän muokkaa itseään tiettyyn kapeaan rooliin, sitä vaativammaksi käy itseään kohtaan ja sitä kurjemmaksi oma olo käy. Sitä alkaa helposti miettiä niitä pieniäkin vikojaan kuin ne olisivat rikoksia jotka pitää sovittaa ennen kuin saa luvan olla iloinen itsestään ja siitä millaiseksi on sattunut syntymään. Silloin helposti eristää itseään muista, itsensä suojelemiseksi, mikä vaikeuttaa myös parisuhteessa ja ihmissuhteissa elämistä. Häpeä tulee aina siihen väliin vaikuttamaan kaikkeen.

En tunne sinua, mutta usein ihmisillä, joilla on häpeäidentiteetti, on voimakas sisäinen ristiriita, joka leimaa kaikkea elämää, ja väsyttää heitä. Kun se energia menee koko ajan jollain lailla siihen, että pitäisi pystyä olemaan toisenlainen, eikä siinä onnistu, sitä ei jää enää omannäköiseen elämiseen. Autokin rasittuu jos sillä ajaa koko ajan käsijarru päällä, saati ihminen. Sinulla on oikeus olla sellainen kuin olet, katsoa luottavaisena tulevaisuuteen ja katsoa itseäsi armollisesti ja rakastavasti. Jokaisella meistä on oikeus suojella itseään ja pitää itseään riittävän hyvänä, oli sitten ihan millainen vain.
 
Naisellinen pukeutuminen ei vaadi ihmeitä, jos siis tahtoo pukeutua vähän naisellisemmin. Ulkoilupuvussakin voi olla naisellinen. Kaikki riippuu vain siitä minkä mallisia ja värisiä vaatteita ostaa. Eikä tarvitse 24/7 kulkea tällättynä, sillä naisellinen voi olla myös casuaalisti ja rennosti. Omasta mielestäni esimerkiksi kirkkaanpunainen, pinkki, vaaleanpunainen ja turkoosinvihreä ovat naisellisia värejä. Pipoihin voi valita koristeeksi jonkun kauniin rintaneulan tai neulotun tai huovasta tai kankaasta tehdyn kukan, korviin jotkut kauniit mutta arkeenkin sopivat korvakorut jos korvanlehdissä on reiät ja kaulaan joku riipus. Jos haluaa käyttää meikkiä, yleensä siisti nudemeikki on mielestäni paras mahdollinen. Tukka voi olla oman mieltymyksen ja hiuslaadun ja päänahan kunnon mukaan lyhyt tai pitkä, sillä naisellinen voi olla myös lyhyellä tukalla. Kaiken a ja o kuitenkin on, että tuntee naisellisemman tyylin omakseen. Jos sisimmältään ikuinen poikatyttö yrittää olla naisellisempi ulkoiselta tyyliltään, ei siitä lopulta yleensä tule mitään, koska hän todennäköisesti aina huomaa katselevansa niitä poikamaisempia asioita. Samoin kuin sisimmältään naisellisempi nainen huomaa, ettei pysty olemaan kovin poikamainen, koska huomaa aina viehättyvänsä niistä naisellisiksi mielletyistä asioista ja väreistä, kuten mekoista, pinkistä, kukkakuosista, naisellisen näköisistä neuleista jne.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

V
Miten oppisin olemaan naisellinen?
Viestiä
1
Luettu
444
Aihe vapaa
vierailija
V

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa