Miten pääsee eroon katkeruudesta, miten saada luottamus takaisin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surusilmä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surusilmä

Vieras
Parisuhde on perustunut luottamukselle ja kumppanuudelle.
Sitten mies jää kymmenen yhteisen vuoden jälkeen kiinni pettämisestä.
Mitään fyysistä suhteeseen ei ollut vielä tullut, mutta tapaamisia ja lukuisia viestejä missä mies kertoo haluavansa tapailla kunnolla tätä toista naista yms.
Sydän rikki ja kaikki ne viestien sisällöt pomppii mielessä. Olo on petetty ja katkera!
Yhdessä on päätetty jatkaa ja mies katuu, eikä ymmärrä mikä "sekoitti" pään. Stressi työstä ja pienten lasten vanhempien rankka ja puuduttava arki varmaankin...
Mua painaa se että mies ei pystynyt puhumaan mulle ajatuksistaan, vaan antoi tilanteen mennä noin pitkälle.

Mistä saada luottamus takaisin kun mielessä pyörii kaikki ne valheet?
Miten eroon tästä katkeruudesta?

mistä kaikesta olette parisuhteissanne selvinneet tai mitkä asiat teillä on johtaneet eroon?
 
Alkuperäinen kirjoittaja surusilmä:
Parisuhde on perustunut luottamukselle ja kumppanuudelle.
Sitten mies jää kymmenen yhteisen vuoden jälkeen kiinni pettämisestä.
Mitään fyysistä suhteeseen ei ollut vielä tullut, mutta tapaamisia ja lukuisia viestejä missä mies kertoo haluavansa tapailla kunnolla tätä toista naista yms.
Sydän rikki ja kaikki ne viestien sisällöt pomppii mielessä. Olo on petetty ja katkera!
Yhdessä on päätetty jatkaa ja mies katuu, eikä ymmärrä mikä "sekoitti" pään. Stressi työstä ja pienten lasten vanhempien rankka ja puuduttava arki varmaankin...
Mua painaa se että mies ei pystynyt puhumaan mulle ajatuksistaan, vaan antoi tilanteen mennä noin pitkälle.

Mistä saada luottamus takaisin kun mielessä pyörii kaikki ne valheet?
Miten eroon tästä katkeruudesta?

mistä kaikesta olette parisuhteissanne selvinneet tai mitkä asiat teillä on johtaneet eroon?

muilla ei ongelmia suhteissaan??
 
Alkuperäinen kirjoittaja :::::::::::::::::
tuskin siitä koskaan kokonaan yli pääsee :( ,olen pahoillani.

Näin minäkin pelkään. Ei huvittais elää katkerana ja pelätä uusia valheita loppu elämäänsä :(
Toisaalta heittää hukkaan kaikki se mitä on ollut ja hajottaa yhteinen pääosin onnellinen ja sopuisa koti...
 
Itse en jatkaisi suhdetta, jos olisin sinä. Meillä oli samantapainen tilanne vuosia sitten, mutta mies ei varsinaisesti tunnustanut mitään. Kielsi kaiken vaikka todisteet olivat selvät. Jatkoimme suhdetta, mutta olen edelleen hiukan katkera. Mieheni on muutenkin luonteeltaan sellainen huijari ja arvaamaton, joten minun on todella vaikea luottaa häneen. Seksihaluni häntä kohtaan ovat täysin kuolleet jo vuosia sitten, en pysty "antautumaan" hänelle. En luota, en halua. Eroa mietin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Itse en jatkaisi suhdetta, jos olisin sinä. Meillä oli samantapainen tilanne vuosia sitten, mutta mies ei varsinaisesti tunnustanut mitään. Kielsi kaiken vaikka todisteet olivat selvät. Jatkoimme suhdetta, mutta olen edelleen hiukan katkera. Mieheni on muutenkin luonteeltaan sellainen huijari ja arvaamaton, joten minun on todella vaikea luottaa häneen. Seksihaluni häntä kohtaan ovat täysin kuolleet jo vuosia sitten, en pysty "antautumaan" hänelle. En luota, en halua. Eroa mietin.

Meilläkään mies ei kertonut, vaan jäi viesteistä kiinni. Mietinkin että kauanko tilanne olisi jatkunut ennen kuin olisi kertonut?? Toisaalta oli sopinut tämän toisen kanssa että ei seksiä ennen kuin meisän tilanne on selvä. Eli tutustuivat ja juttelivat, mutta kyllä se viestien sisältö kirpaisee esim. "minä tarzan, sinä jane" tai "kyllähän sitä tutustua voi, vaikka kaikki ei ehkä sitä ymmärrä" yms. Niin ja oli käynyt tän naisen synttäreilläkin kukkien kanssa...

Mies on luonteeltaan tosi kiltti ja tunnollinen. Hyvä isä ja osallistuu kotihommiin aktiivisesti. Olen aina pitänyt nimenomaan tunnollisena ja kunnollisena. Ennen tätä jäi kiinni nettipornosta. Sinänsä en pidä pahana, mutta kun senkin asian oli salannut :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ImpiEllenAnna:
Aika samanlainen tilanne oli meillä tuossa parisen vuotta sitten.. ei siihen muu auta kuin aika.. :hug:

Voitko kertoa enemmän? Tuntuu että jonkun kohtalotoverin tarina vois auttaa...

Vajaa 2 vuotta sitten tammikuussa sain tietää, että miehellä on jonkunlainen suhde exäänsä.. ensin mies vähätteli sitä, että ovat vain kavereita, mutta sitten selvisi, että mies on ihastunut tähän naiseen.. pari kuukautta kesti sellaista etten tiennyt, vieläkö he ovat yhteyksissä yms.. sitten se yhtäkkiä loppui, mutta en muista enää minkä takia ( olinko jo oikeasti pakkaamassa tavaroita ja lähtemässä lasten kanssa vai tuliko mies itse järkiinsä ) on vähän sumussa tuo kevät..

sen kevään jälkeen on sitten rakennettu suhdetta uudestaan suunnilleen alusta asti.. molemmissa on ollut paljon parannettavaa.. ja yhteistä aikaa on otettu huomattavasti enemmän.. tällä hetkellä meidän suhde voi erittäin paljon paremmin kuin silloin 2 vuotta sitten.. :heart:

mutta kyllä tuo luottamuksen uudelleenlöytäminen on vaikeaa.. toivottavasti sä löydät sen.. tai te, koska miehenkin on luultavasti nyt vaikeampi luottaa toiseen kun on itse pettänyt.. voimia :hug:


Niin ja mitään fyysistä ei tuossakaan ollut.. ainakin mulle on näin kerrottu enkä halua edes tietää muuta/enempää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Toisaalta oli sopinut tämän toisen kanssa että ei seksiä ennen kuin meisän tilanne on selvä.

Mulle toi ois viimeinen niitti. Jos sovitaan asiaa A ei tehdä "ennen kuin" asia B on tapahtunut, niin yleensä rivien välissä sanotaan että asia B aiotaan tehdä sitten KUN asia A on tapahtunut, joten Atä vähintäänkin suunnitellaan ja odotellaan. Eli mies on ainakin puheissaan ajatellut että sitten KUN olen eronnut. Eroamistahan tuo "tilanne on selvä" tarkoittaa. Ja vieläpä toiselle naiselle antanut ymmärtää että teidän tilanne on nyt "epäselvä", mutta sitä ollaan "selvittämässä".

Jos jälkkäriä ei saa ottaa ennen kuin ruoka on syöty, mitä luulet, oliko tarkoituksena syödä se ruoka? Ja sitten....?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Toisaalta oli sopinut tämän toisen kanssa että ei seksiä ennen kuin meisän tilanne on selvä.

Mulle toi ois viimeinen niitti. Jos sovitaan asiaa A ei tehdä "ennen kuin" asia B on tapahtunut, niin yleensä rivien välissä sanotaan että asia B aiotaan tehdä sitten KUN asia A on tapahtunut, joten Atä vähintäänkin suunnitellaan ja odotellaan. Eli mies on ainakin puheissaan ajatellut että sitten KUN olen eronnut. Eroamistahan tuo "tilanne on selvä" tarkoittaa. Ja vieläpä toiselle naiselle antanut ymmärtää että teidän tilanne on nyt "epäselvä", mutta sitä ollaan "selvittämässä".

Jos jälkkäriä ei saa ottaa ennen kuin ruoka on syöty, mitä luulet, oliko tarkoituksena syödä se ruoka? Ja sitten....?

siis joo, mieshän kertoi minulle heti että oli jo päättänyt että erotaan.
Tunsi ettei saanut riittävästi huomiota ja voi huonosti meidän suhteessa. Ei kuitenkaan sanonut sitä minulle missään vaiheessa että voi huonosti'!!!
Kertoi että oli jo jonkun aikaa miettinyt erota vai ei erota... Sitten tuli kuvioihin tämä toinen nainen joka oli vahvistanut tunteen erosta.
Sitten kun puhuttiin meidän suhteesta ja suunniteltiinkin jo eroa mies alkoikin vaihtamaan mieltään. Minäkin olen siis ollut välillä aika kylmä ja tunteeton ja tiedostan meidän ongelmat ennen tätä naista, mutta mies sanoo että ei ole mitään tunteita tätä toista kohtaa vaan rakastaa minua, katuu ja haluaa jatkaa...

kaikki on niin sekavaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja clivia:
Ei se luottamus takaisin tule ja valehtelu on aina valehtelua.Sen asian kanssa joko elää ja miettii koska on seuraava kerta tai ottaa ja lähtee.

Mä väitän, että tuo on yksilöllistä.. joku ei pysty ikinä antamaan anteeksi ja luottamaan ja se on ihan ok.. mutta jotkut pystyy.. aika paljon siihen vaikuttaa varmaan sekin, millainen ihminen se pettäjä on ja miten käyttäytyy ilmitulon jälkeen..
 
Minun tapauksessani miehen "pettäminen" (lainausmerkeissä siksi ettei myöskään päätynyt sänkyyn) johti eroon kuitenkin sen takia, ettei mies loppupeleissä pystynyt olemaan rehellinen ja sama temppuilu jatkui lupauksien jälkeenkin. Vaikea sanoa miten luottamuksen voi saada takaisin, uskon että siihen menee pirun pitkä aika että uskallat taas luottaa toiseen, varmasti hänen täytyy vuosia olla "pettämättä" ja pikkuhiljaa alkaa unohtua se mitä tapahtui. Vähän samalla tavalla kuin muissakin asioissa, toipuminen erosta tai exän pettämisestä tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mutta mies sanoo että ei ole mitään tunteita tätä toista kohtaa vaan rakastaa minua, katuu ja haluaa jatkaa...

Niin, ei varmaan ollut tunteita toista naista kohtaan, jos halusi tapailla ja tutustua, suunnitteli seksiä hänen kanssaan ja eroa ap:stä? Tulee mieleen näissä tapauksissa, että eikö pettäjä uskalla viedä tilannetta loppuun asti (eroon) kun yhtäkkiä aletaan muuttamaan mieltä. Ehkä se tilanne siitä hetkeksi paranee, mutta luisuu samaan lopulta ellei suhteen eteen tehdä hirmuisesti töitä, kumpikin osapuoli.

Kannattaako miehen sanomisiin luottaa? Jokatapauksessa hän on valehdellut sekä vaimolleen, että toiselle naiselle (jos ei kerran oikeasti ollut tunteita). Mieti ap tarkkaan mitä teet. :hug:
 
Minua kirpaisi tuo "meidän tilanne selvä" kohta viestissäsi. Siis oliko miehesi mielestä teidän suhteessa jotain epäselvää??? Oliko hän mahdollisesti harkitsemassa eroa?

Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Itse en jatkaisi suhdetta, jos olisin sinä. Meillä oli samantapainen tilanne vuosia sitten, mutta mies ei varsinaisesti tunnustanut mitään. Kielsi kaiken vaikka todisteet olivat selvät. Jatkoimme suhdetta, mutta olen edelleen hiukan katkera. Mieheni on muutenkin luonteeltaan sellainen huijari ja arvaamaton, joten minun on todella vaikea luottaa häneen. Seksihaluni häntä kohtaan ovat täysin kuolleet jo vuosia sitten, en pysty "antautumaan" hänelle. En luota, en halua. Eroa mietin.

Meilläkään mies ei kertonut, vaan jäi viesteistä kiinni. Mietinkin että kauanko tilanne olisi jatkunut ennen kuin olisi kertonut?? Toisaalta oli sopinut tämän toisen kanssa että ei seksiä ennen kuin meisän tilanne on selvä. Eli tutustuivat ja juttelivat, mutta kyllä se viestien sisältö kirpaisee esim. "minä tarzan, sinä jane" tai "kyllähän sitä tutustua voi, vaikka kaikki ei ehkä sitä ymmärrä" yms. Niin ja oli käynyt tän naisen synttäreilläkin kukkien kanssa...

Mies on luonteeltaan tosi kiltti ja tunnollinen. Hyvä isä ja osallistuu kotihommiin aktiivisesti. Olen aina pitänyt nimenomaan tunnollisena ja kunnollisena. Ennen tätä jäi kiinni nettipornosta. Sinänsä en pidä pahana, mutta kun senkin asian oli salannut :(

 
Alkuperäinen kirjoittaja iiris-77:
Minua kirpaisi tuo "meidän tilanne selvä" kohta viestissäsi. Siis oliko miehesi mielestä teidän suhteessa jotain epäselvää??? Oliko hän mahdollisesti harkitsemassa eroa?

Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Itse en jatkaisi suhdetta, jos olisin sinä. Meillä oli samantapainen tilanne vuosia sitten, mutta mies ei varsinaisesti tunnustanut mitään. Kielsi kaiken vaikka todisteet olivat selvät. Jatkoimme suhdetta, mutta olen edelleen hiukan katkera. Mieheni on muutenkin luonteeltaan sellainen huijari ja arvaamaton, joten minun on todella vaikea luottaa häneen. Seksihaluni häntä kohtaan ovat täysin kuolleet jo vuosia sitten, en pysty "antautumaan" hänelle. En luota, en halua. Eroa mietin.

Meilläkään mies ei kertonut, vaan jäi viesteistä kiinni. Mietinkin että kauanko tilanne olisi jatkunut ennen kuin olisi kertonut?? Toisaalta oli sopinut tämän toisen kanssa että ei seksiä ennen kuin meisän tilanne on selvä. Eli tutustuivat ja juttelivat, mutta kyllä se viestien sisältö kirpaisee esim. "minä tarzan, sinä jane" tai "kyllähän sitä tutustua voi, vaikka kaikki ei ehkä sitä ymmärrä" yms. Niin ja oli käynyt tän naisen synttäreilläkin kukkien kanssa...

Mies on luonteeltaan tosi kiltti ja tunnollinen. Hyvä isä ja osallistuu kotihommiin aktiivisesti. Olen aina pitänyt nimenomaan tunnollisena ja kunnollisena. Ennen tätä jäi kiinni nettipornosta. Sinänsä en pidä pahana, mutta kun senkin asian oli salannut :(

siis joo oli miettinyt eroa jo ennen tätä naista kun meidän suhde oli niin väljähtynyt. Tunteet menivät kuulemma hyvistä hetkistä huonoihin, eikä ukko saanut suutansa auki!
Nyt haluaa terapiaan jotta oppisi puhumaan tunteistaan. Toivoo että saataisiin asiat korjattua, katuu ja toivoo että saisi kaiken tekemättömäksi.
Ei kuitenkaan tuputa mulle mitään vaan lähinnä odottaa haluanko minä vielä yrittää korjata tilannetta.
Mä ajattelin ennen että jos pettää niin se on loppu heti. Nyt yritän miettiä kokonaisuutta ja sitä mikä johti mihinkin ja miettiä myös omaa käytöstäni suhteen aikana. Onneks tähän ei liity seksi, sitä en edes yrittäis sulattaa...
Mietin mitä kaikkea pitkässä liitossa "kuuluu" antaa anteeks??
 
Mä pääsin katkeruudesta eroon vasta kun erosin.
Mun tilanne on eri kun pettäminen oli todella törkeää, monia naisia, vuosia kestänyttä valehtelua.
Tuommosesta jutusta kuin teillä ap, se lähti ja tuommosesta se kärähti ensi kerran. 1½vuotta myöhemmin selvisi totuus minulle ja ero oli ainut ratkaisu.

Koko sen 1½ vuotta elin aika sumussa, enkä muista siitä ajasta paljon muuta kuin vihan ja katkeruuden. Minä muserruin henkisesti, luulin että minussa oli jotain vikaa, yritin olla parempi vaimo koska mies jotenkin sai minut uskomaan että jos olisin ollut erilainen ei mitään olisi tapahtunut.
Seksi halut menivät täysin, miehen kosketus oksetti minua mutta silti minun piti yrittää silläkin saralla kaikkeni ja piilottaa oikeat tunteeni. Muistan kaikki ne yöt kun itkin sen jälkeen kun seksiä oli harrastettu kun minulla oli niin törkeän hyväksikäytetty olo.

Nyt minulla on hyvä olla, ei vihaa, ei katkeruutta, eikä petollista miestä. Ero oli elämäni paras päätös, toivon vain että olisin eronnut heti kun ensimmäinen käry kävi, paljolta olisin säästynyt.
:hug:
 
siis kaikki on sitä mieltä että eroa?

kerran täällä oli ketju jossa joku nainen kertoi ihastuneensa ja silloin kaikkien ohje oli että unohda ihastus, kuoleta tunteet ja jatka vanhassa suhteessa. Nyt tuntuu paikalla olevan vain katkeria naisia... hurjia nämä tunteet jotka myllertää...
Niin ja vielä selvennykseksi että kyllähän minäkin sitä eroa jo keväällä mietin kun oli kotenkin niin tasapaksua arkea...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
siis kaikki on sitä mieltä että eroa?

kerran täällä oli ketju jossa joku nainen kertoi ihastuneensa ja silloin kaikkien ohje oli että unohda ihastus, kuoleta tunteet ja jatka vanhassa suhteessa. Nyt tuntuu paikalla olevan vain katkeria naisia... hurjia nämä tunteet jotka myllertää...
Niin ja vielä selvennykseksi että kyllähän minäkin sitä eroa jo keväällä mietin kun oli kotenkin niin tasapaksua arkea...

No ei kai kaikki ole sitä mieltä että pitäis erota.
En minä ainakaan sitä tarkoittanut.
Omasta puolestani kirjoitin, että minulla katkeruus loppuin kun erottiin.
Jokaisen on itse tehtävä se ratkaisu eroaako vai ei. Pettäminen on rankka asia joka ei ainakaan helpota parisuhteen ongelmia, pettäminen rikkoo monesti jotain jonka ennen pettämistä olisi voinut korjata.
Voimia vaikeaan tilanteeseen! :hug:
 
"Mietin mitä kaikkea pitkässä liitossa "kuuluu" antaa anteeks??"

Tämän kanssa itsekin paininut. Kuuluuko minun antaa mitä anteeksi ja kadunko jos tästä nyt lähden. Jäin ja kyllä se kaikki "paska" näkyy vielä suhteessa, ei tietenkään enää kovinkaan usein. Olen miettinyt että jos itse mokaan niin jäisikö mies luokseni...

Sitten kuulin avioliitosta missä oltu yhdessä 70 vuotta ja nyt toinen on sitten menehtynyt. Voiko tällaista enää nykypäivänä edes olla? Tällä ajatuksella pitäisi kuitenkin jokaisen avioliittoon mennä, mutta ei se helppoa ole.
 
Itse en jättänyt miestäni vastaavassa tilanteessa, ja pikkuhiljaa alkaa katkeruus helpottaa. Toki tulee pahan olon puuskia, jolloin mieli sumenee ja itken vain - sattuu niin syvälle sydämeen miehen teot ja se, että hän kykeni rikkomaan jotain niin suurta meidän suhteestamme tieten tahtoen.

Äitini sanoi minulle, että tuollaisen vuoksi ei erota. Uskoin häntä, ja nyt ymmärrän että hyvä niin. Parisuhteemme on vahvempi nyt, minäkin muuttuneempi: kasvoin hurjan paljon henkisesti. Paljon puhuttavaa on miehen kanssa ollut. Samaa jankkaamista illasta toiseen, mutta se vatvominen auttoi.

Luotan nyt mieheeni, mutta en enää sataprosenttisesti. Ymmärsin, että keneenkään ei kannata luottaa täysillä - tuskin pystyn itseenikään luottamaan niin kuin kallioon. Siitä huolimatta meillä on vahva pohja suhteellemme, mies on tukeni ja turvani.

Ehkä jonkun silmissä olen säälittävä eukko, joka vain roikkuu huonossa suhteessa, mutta en itse koe asiaa niin. Tapahtunut oli myös hyvä herätys minulle, joka olin pitänyt miestäni itsestäänselvyytenä ja käyttäytynytkin sen mukaisesti, ja myös miehelleni - hän varmasti ymmärsi, että paha olo pitää purkaa puhumalla kumppaninsa kanssa eikä paeta arkea muihin naisiin ja ihastumistunnustuksiin.

Olen ajatellut niin, että kyllä sen tuntee, kun raja tulee vastaan. Ja ainahan voi yrittää jatkaa yhdessä, jos se ei onnistu, voi suhteesta aina lähteä. Tietääpähän tehneensä kaikkensa sen eteen. Pitkissä suhteissa voi olla paljonkin pahoja vastoinkäymisiä. Niistä selviää, jos tahtoo. Tietenkään kaikkea ei tarvitse eikä pidä antaa anteeksi, esimerkiksi toistuvaa valehtelua ja pettämistä, väkivallasta puhumattakaan, mutta kyllä sen sydämessään tuntee kykeneekö antamaan anteeksi ja katsomaan toista yhä silmiin.

Oloni oli hyvin nöyryytetty ja häpesin niin paljon. Olin musertunut, elämältäni tippui pohja, ja huusin vain, miten minun mieheni voi tehdä niin. Minun oma rakas mieheni, joka aina sanoi rakastavansa minua yli kaiken.

En voi oikein muuta sanoa, kuin että siitä selvisi. Tulevaisuus ainakin vaikuttaa valoisalta. Elämä jatkui, paha olo karisi päivä päivältä. Ehkä se ei katoa koskaan kokonaan, mutta sitä voi käsitellä ja kyetä elämään sen kanssa ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti omaan minään tai parisuhteeseen. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja niitä pitää käsitellä. Työstämisessä voi mennä vuosiakin aikaa. Ehkä ulkopuolistakin apua voisi pyytää.

Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin kuvittelisi. Minä rakastan miestäni ja tiedän hänenkin rakastavan minua. Ihmiset tekevät virheitä, joskus sellaisiakin, mitä ei koskaan kuvitellut tekevänsä.
 

Yhteistyössä