Miten pääsen eroon masennuksesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nyt näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
terve kaikille. oikein mukavasti menee. välillä on vaikeaa, mutta itkeminen auttaa. elämä on mahtava lahja.

tehdäänpäs Beckin masennustesti taas.. tulos on 5 pistettä. Tämän hetkisillä tunnetiloilla siis. Välillä tulos on ollut 13 pistettäkin. Eli vielä on asioita joita Jumalan pitää parantaa. Pahimmat ongelmat on kuitenkin voitettu.

Mutta yleisesti ... laulan ja tanssin täällä kotonani musiikkia kuunnellen (onpas outoa, yleensä en näin tee). Vapaus näkyy ja tuntuu.
 
Eli hän on koko elämän alistanut, haastanut riitaa, kohdellut epäoikeuden mukaisesti ja kun siitä olen suuttunut - syy on aina silti ollut minun, valehdellut, haukkunut yms. Sitten hän on aina niin kuin mitään ei ole tapahtunut.

Olen tietoisesti ja tiedostamatta vienyt elämääni sellaiseen suuntaan mitä en halua. Miten tästä pääsee nyt eroon? Kun haluaisin ihmisille sanoa mitä on tapahtunut, mutta se olisi äitini "mustamaalausta" ja tuhoaisi entistä enemmän.

Niin voimaton olo ja muutama tärkeä ihminen on elämästäni hävinnyt tämän takia. Ja en siis ole aikaisemmin osannut muuten toimia, kun en ole ymmärtänyt kokonaisuutta. Nyt kun sen näen suurin osa elämästäni on ollut hänen teoistaan ja ahdistelustaan johtuvia tapahtumasarjoja.

Ahdistaa niin, että fyysisesti oksettaa.
 
uppista.

Olen ollut hoidossa nyt pari vuotta ja syönyt erilaisia lääkkeitä. Mikään lääke ei poista arvottomuuden tunnetta,huonoa itsetuntoa,huonoja valintoja elämässä ja yleensäkään sellaista tunnetta että ei ole arvokas tai ei ole oikeutta olla ja elää täällä tai tavoitella mitään. Kannan myös muiden murheita mukanani ja se on opittu lapsuudessa jo. Äitini kertoi minulle aina murheensa avioliitossaan ja en osannut lapsena sanoa että ei kuulu minulle.
 
Olen 14 vuotias nuori poika nurmijärveltä,minusta on tuntunut lähi aikoina ettei minulla ole mitää tarkoitusta tai elämällä ei ole mitään annettavaa.Itken nykyjään paljon enemmän kuin ennen.Olen myös alkanut pelkäämään kuolemaa,ajattelen miltä kuoleminen tuntuu miltä lähimmäisen menettäminen tuntuu,olen niin peloissani että minua jännitää hankkia uusi lemmikki koska pelkään sen menettämistä.Minulla on paljon kavereita mutta en uskalla poistua kotoa koska haluan viettää enemmän aikaa perheen kanssa ennen kuin kuolen vaikkapa minulla on vielä paljon aikaa.Antakaa neuvoja haluan elämän haluni takaisin ...
 
Tiedätkö Poika 14 w, tuo saattaa kuulua ihan ikäänkin. Mulla ei ole tästä nyt mitään faktatietoa, mutta muistelen että itselläni oli samansuuntaisia tuntemuksia jossain siellä esiteini-iässä, vähän ennen kuin aloin tehdä irtiottoa vanhemmista ja kiinnostua enemmän "muusta maailmasta". Tavallaan sellainen viime hetken ripustautuminen kaikkeen tuttuun ja turvalliseen, ehkä just tuota menettämisen pelkoakin, ennen kuin elämä ja nuoruus kaikkine ihanine ja kamaline juttuineen alkoi houkuttaa liikaa.

Jos kuitenkin voit oikeesti tosi huonosti tai olotilasi ei ala korjautua jossakin järjellisessä ajassa, suosittelen että puhut jollekulle: vanhemmille, sisaruksille, kavereille, koulun terkalle tai kuraattorille... Kyllä se siitä.
 

Yhteistyössä