Miten päästä eksän nyksän vihaamisesta yli?

[nyksä]

Asiaa voi ja kannattaa pohtia myös siltä kantilta, että ehkei se uusi elämä miehellä ole niin aivoisaa, kun kuvittelet. Uusperheen kuviot on kivuliaita, miehet ikävöivät lapsiaan ja etälasten tapaamisviikonloput ovat täynnä tunteita, positiivisia ja negatiivisia. Turhasta olet katkera, muista, että sinulla on MAHDOLLISUUS olla lasten kanssa paljon enemmän, saat elää heidän kanssaan heidän lapsuuttaan ja isä on tästä kaikesta ulkopuolella. Tuskin olsit onnellisempi exä'si housuissa, vapaana mutta ilman lapsia..

 

[totuus]

N'' ovat niin hauskoja. Eksän nyksä ja en voi sitä sietää.<Mitä se kuuluu enää.. lapsille aikuiset vanhemmat eronkin jälkeen.

 

[täh?]

Aika siihen auttaa. Minullekin oli aikoinaan kuin piikki lihassa. Anna itsellesi lupa tuntea vihaa ja katkeruutta silloin kun ne on pinnalla. Kirjoita vaikka exalle tai naiselle tulikiven katkuinen kirje ja pura kaikki siihen. Ala tietenkaan missaan nimessa laheta sita. Se kirje on sinulle. Pista talteen ja lue joskus ja huomaat kuinka pikkuhiljaa se nostattaa vahemman kipeita tunteita ja joskus, kiirehtimatta, se alkaa hymyilyttamaan. Silloin olet paassyt yli ja olet sen verran vahvempi. Kylla siita yli paasee, lupaan sen.

Tuo kirje voisi olla hyvä juttu. Päiväkirja ei aina auta, vaikka sitä kirjoitankin. Kirjeessähän voisi tosiaan haukkua ja syyllistää oikein kunnolla, kun ei olisi seuraamuksia.

Aikanaan pari vuotta sitten muuten haukuin tämän nyksän oikein kunnolla livenä. Olin nähnyt painajaisia siihen asti hänestä. Loppuivat siihen.

Mitä tää nyksä on sulle tehnyt? Sä siis ehkä epäilet, että olisi ollu jotain säpinää miehesi kanssa ennen eroa, ja sen varjolla vihaat tuntematonta naista.

 

[ap]

Aika siihen auttaa. Minullekin oli aikoinaan kuin piikki lihassa. Anna itsellesi lupa tuntea vihaa ja katkeruutta silloin kun ne on pinnalla. Kirjoita vaikka exalle tai naiselle tulikiven katkuinen kirje ja pura kaikki siihen. Ala tietenkaan missaan nimessa laheta sita. Se kirje on sinulle. Pista talteen ja lue joskus ja huomaat kuinka pikkuhiljaa se nostattaa vahemman kipeita tunteita ja joskus, kiirehtimatta, se alkaa hymyilyttamaan. Silloin olet paassyt yli ja olet sen verran vahvempi. Kylla siita yli paasee, lupaan sen.

Tuo kirje voisi olla hyvä juttu. Päiväkirja ei aina auta, vaikka sitä kirjoitankin. Kirjeessähän voisi tosiaan haukkua ja syyllistää oikein kunnolla, kun ei olisi seuraamuksia.

Aikanaan pari vuotta sitten muuten haukuin tämän nyksän oikein kunnolla livenä. Olin nähnyt painajaisia siihen asti hänestä. Loppuivat siihen.

Mitä tää nyksä on sulle tehnyt? Sä siis ehkä epäilet, että olisi ollu jotain säpinää miehesi kanssa ennen eroa, ja sen varjolla vihaat tuntematonta naista.

Tuntematonta, hmmm. Olivat työkamuja samassa toimistossa kaksin, ei muita. Naisen tunsin ennestäänkin. Silloiselta työkaverilta sain tietää, että tämä nainen kovasti tukeutui mieheeni työasioissa. Alkoivat seurustella sitten harkinta-aikanamme. Ehdotin monta kertaa, että puhuisimme vielä liiton jatkamisesta, koska pelotti yyhooksi jääminen, mutta mies ei halunnut. Ei kai, kun tämä nainen jo kuvioissa.

 

[epeli]

sitten kun alat itse ELÄMÄÄN ja nauttimaan siitä, katoo tuollaiset katkerat mutinat ja eksä rutinat.

 

[hei]

Kannattaa lukea Bruce Fisherin kirja- Jälleenrakennus (kun suhteesi päättyy), jos et ole sitä vielä lukenut. Siinä opit paljon myös käsittelemään vihaa ja miksi tunnet niin ja mitä sille voi tehdä että helpottaa. Se auttaa sinua saavuttamaan vapauden ja päästämään irti exästäsi! Ilmeisesti sinulla on vielä aika voimakkaitakin tunteita exääsi kohtaan.

Mieti miksi tunnet vihaa sitä nyksää kohtaan, onko vihan takana jokin pelon tunne, mikä?miksi? Mitä haluaisit asialle tehdä,miksi? Voit kirjottaa nyksälle vihaisen kirjeen ja polttaa sen kirjeen sitten, voit kuvitella huutavasi hänelle ( mene jonnekin yksin huutamaan ja kuvittele hänen olevan siinä, voit myös kuvitella mitä hän sinulle sanoisi) Kirjoita ajatuksiasi paperille ja mieti syitä jokaiselle ajatuksellesi. Itse jos itkettää..heitä läppää asiasta..

 

[ap]

sitten kun alat itse ELÄMÄÄN ja nauttimaan siitä, katoo tuollaiset katkerat mutinat ja eksä rutinat.

Itse elämään. Niin. Oikeassa olet. Sitä tässä tavoittelen.

 

[yks]

Niin, sitä monesti kuvittelee että toisilla on auvoisampaa eikä huomaa omia hyviä asioita elämässä. Ymmärrän että sua ottaa päähän.
Mun lapsen isä ei juuri koskaan ole lapsensa kanssa, joudun aina kysymään voiko olla
lapsen kanssa jos mulla kurssipäivä.
Viime tapaamisesta n. 10 kuukautta.
Mua suututtaa tuo ukko yli kaiken, on jättänyt lapsensa ja mutkin tietty ja sain käsityksen
että sillä on nyt jotain uutta.
Eli oma lapsi hylätään?
Ja salataan! Se on mulle niin kamalaa että. Eli minä olen katkera että meillä ei ole
asiat niin kuin olisin halunnut, se yksi pala puuttuu. Ei voi mitään.
Varmaan on olemassa vihakursseja ja muita menetelmiä jossa voisit käsitellä kalvavia
tunteitasi!!

 

[xx]

Jep, tuttu tilanne. Itseasiassa lähes identtinen. Pikkuhiljaa alkaa helpottaa. Ja todellakin, katkeruus ei ole mitään mitä valitsee tuntea, lapsellisia tollaset "no mikset vaan lakkaa tuntemasta niin"- vastaukset. Se on tsi tosi kuluttavaa, ja siitä haluaa OIKEASTI eroon. Kaikki konstit oon käynyt läpi. Antanut itseni velloa. Kysynyt jokaisen tunteen kohdalla "miksi?". Ollut lapsellinen ja agressiivinen. Yrittänyt järjestää kanssakäymiset näiden ihmisten kanssa minimiin. ...En tiedä mikä mulla on auttanut. Aika. Rakastuminen. Menestyminen uralla. (Myös siis tietty vahingonilo siitä, että mä olen sittenkin se joka saavutti jotain lahjoillaan.) Ja jotenkin mä olen viimeaikoina ruvennut olemaan myös aivan hel*etin ylpeä siitä, että mä pyöritän tätä rumbaa joka on mun elämäni, ihan yksin, ja vaikka se on vaikeeta ja välillä enemmän kuin yhdeltä ihmiseltä voi vaatia, mä olen onnistunut siinä, menestynyt muuallakin kuin kotona ja vieläpä ihan käypää kamaa miesmarkkinoilla.