Itselläni oli kiireellinen sektio, ja vaakatasossa arpi. Sain sellaisia ohjeita, että vatsaontelon paine ei juuri saisi nousta 1-2 kuukauteen leikkauksesta jos leikkaus ja toipuminen on sujunut normaalisti ts. ei ole tulehdusta tms. joka viivästyttäisi haavojen umpeutumista. (toipumisaika on kovin yksilöllistä). Ja vatsaontelon paine nousee monenlaisista asioista: nostelu, kantaminen, yskiminen, makuulta nouseminen - tietysti niiden varsinaisten vatsalihasliikkeiden lisäksi. Itse olin vielä jälkitarkastuksen aikaan niin kipeä, ettei tehnytkään mieli liikkua, saati sitten viikkoja aiemmin.
Jälkitarkastuksesta lääkäri lähetti ultraan, missä tarkistettiin haavan umpeutuminen, ja silloin sain liikuntaluvan. Olisko ollut noin 8 viikkoa leikkauksesta. Ja varovasti tietty piti alotella, ei heti repiä täysillä sataa vatsarutistusta putkeen. Kivut kesti ehkä kolmisen kuukautta, mutta edelleen yli puoli vuotta leikkauksen jälkeen vatsan päältä painellessa sattuu ja toisinaan kiertoliikkeissä sattuu, vaikkei normaalielämässä arpea enää muuten edes muista. Yritän olla jo välittämättä kivusta, koska haava/arpi ei enää voi revetä.
Viimeisen ultran teki sairaalan lääkäri, joka sanoi, että 8 viikkoa leikkauksesta haava on varmasti umpeutunut saavuttanut kunnollisen "vetolujuuden", eikä enää voisi revetä, joten silloin periaatteessa voi tehdä mitä vaan, mutta silti kannattaa asteittain lisätä rasitusta.
Minulle kerrottiin sairaalassa, että vaikka pinnallisin arpi on vaakasuorassa, muita kerroksia on leikattu pystyyn, ja ihoarpi on vain kosmeettisista syistä tehty mahdollisimman vähän näkyvään paikkaan. Vatsalihaskerrokset on leikattu keskeltä pystyyn ja kohtu salmiakin muotoisesti. Eli leikkaushaavan näkyvä kohta ei taida vaikuttaa paljonkaan siihen, missä sisemmät arvet sijaitsevat.
