Miten puhua isovanhemmille rajoista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Perhesuhde-apua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="mie";25947343]Mä kyllä nipottaisin makkarasta vähän isommankin lapsen kohdalla, vaikka siihen ei kuolekaan. Mun mielestä isovanhempien on kunnioitettava lasten vanhempien tapoja jo alusta alkaen ja siinä olen ehdottoman samaa mieltä aloittajan kanssa - kyllä se on lapsen äiti ja isä, jotka lapsen asioista päättävät! [/QUOTE]

Olen TÄYSIN eri mieltä. Talossa ollaan talon tavoilla ja jos ei tavat miellytä, ei sinne mennä. Piste.

Meillä lapset ovat aika ajoin kylässä/hoidossa mummolassa. Mummolassa ollessa en minä määrää kuinka monta keksiä/makkaraa, jne. lapset syövät, vaan mummu tai vaari määräävät sen. En ole todellakaan tyytyväinen siihen, että lapset siellä syövät pöydästä (luvan kera) jopa sokerin paloja, mutta kuten sanoin, talossa ollaan talon talon tavoilla.

En siis heidän kaikista tavoista pidä, eteenkään herkkujen suhteen, mutta itse sinne lapseni vien ja siten pidän myös suuni kiinni tuollaisten asioiden suhteen. Allergiat, jne. asiat ovat sitten aivan toinen juttu, niitä pitää noudattaa, mutta tuollaiset "meidän lapsille ei einesmakkaraa" -mammat saisivat kyllä hävetä käytöstapojensa puutetta...
 
Jos tuossa asiassa ei voi luottaa isovanhempiin, niin voiko muissakaan asioissa? Tietenkään noi tuollaiset eivät 'vaaranna' lapsen henkeä tms, mutta kyse on periaatteista. Ja jatketaampa kysymystä lisää: ne jotka pitävät ap:tä niuhona, niin mitä mieltä olette siitä, että esim hoitopaikassa teidän omia tärkeitä toiveita ei kunnioitettaisi ollenkaan?
 
[QUOTE="mie";25947343]Mä kyllä nipottaisin makkarasta vähän isommankin lapsen kohdalla, vaikka siihen ei kuolekaan. Mun mielestä isovanhempien on kunnioitettava lasten vanhempien tapoja jo alusta alkaen ja siinä olen ehdottoman samaa mieltä aloittajan kanssa - kyllä se on lapsen äiti ja isä, jotka lapsen asioista päättävät! Mitäs siitä sitten tulee kun lapsi on isompi ja lapsi aivopestään omia vanhempiaan vastaan tyyliin -> "ei kerrota äidille ja isälle, että saat tänään syödä vain karkkia" tai "ei kerrota äidille ja isälle, että saat mennä nukkumaan kun haluat" tai "ei kerrota äidille ja isälle, että saat tehdä täällä mitä haluat" ja sitten se ikääntyvä sukupolvi ihmettelee jälkeen päin kun nykyajan lapset ja nuoret eivät osaa käyttäytyä! No niinpä, miksköhän?!? Mun mielestä toisten kunnioittaminen on just sitä, ettei astuta varpaille tahalleen ja lapsethan oppii tuosta sitten sen mallin miten toimitaan... Onneksi mun ex-appivanhemmat on mahdottoman ihania ja antavat tilaa, mutta tarvittaessa ovat lähellä niin henkisesti kuin fyysisestikin - edeelleen <3 Nykyisestä anopista ei tosin voi sanoa samaa, voin kuvitella kuinka kohta alkaa just tollanen "ei kerrota äidille ja isälle"- juttu, melkoisen tekopyhän oloinen hän on muutenkin suhteessa niin omaan lapseensa (mieheeni), kuin lapsenlapseensa. Mutta en siitä sen ihmeemmin aio hiuksiani harmaannuttaa, kasvatusvastuu lapsesta on kuitenkin meillä vanhemmilla ja siitä me kyllä pidämme huolen, tykkää anoppi siitä tai ei. Ilmaisemme asiat yleensä siinä keskustelun lomassa mahdollisimman luontevasti, toivottavasti onnistuu jatkossakin :D[/QUOTE]

Niin, mäkin pelkään juuri tuota "ei kerrota äidille ja isälle" -juttua ja oikeastaan vielä enemmän sitä, että ensin me vanhemmat kielletään, ja sitten isovanhemmat sallii salaa.

Sivuhuomautuksena muuten, että anopin kanssa asia on kunnossa, hän on alusta asti ymmärtänyt kysyä saako antaa jotain jne.
 
On kyllä suomalaiset mammat ihania. Makkaran takia jää lapset näkemättä. Huhhuh. Missä on terve järki? Ymmärtäisin, jos isovanhemmat juottaisi lapselle viinaa, mutta että lapsi saa JOSKUS maistaa makkaraa..mitä sitten?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanahelinää;25947403:
Jos tuossa asiassa ei voi luottaa isovanhempiin, niin voiko muissakaan asioissa? Tietenkään noi tuollaiset eivät 'vaaranna' lapsen henkeä tms, mutta kyse on periaatteista. Ja jatketaampa kysymystä lisää: ne jotka pitävät ap:tä niuhona, niin mitä mieltä olette siitä, että esim hoitopaikassa teidän omia tärkeitä toiveita ei kunnioitettaisi ollenkaan?
En pidä aloittajaa nipona, jokaisella on omat tapansa. Mä aikoinaan pidin itsestäänselvänä, että päiväkodissa on päiväkodin säännöt ja niitä lapset noudattavat, vaikka kotona olisikin toisenlaiset säännöt. Tosin lapseni olivat päiväkodissa aikana, jolloin ei päiväkodille muutenkaan ollut tapana esittää vaatimuksia siitä, miten juuri minun kullanmuruani siellä pitää hoitaa ja kohdella.
 
Miehelläni on kohta tekarit ja ylipainoa ollut lapsesta asti. Anoppi yrittää tehdä saman lapsillemme: limsaa ja makeita vähän väliä. Pienin ei jaksanut limuaan juoda niin anoppi tuuppi sille sitä limumukia 15 min välein suuhun (aina uusi happohyökkäys). Kun sanoin ettei saisi antaa sokeria noin paljon, alkoi ostaa light-limuja meille tullessaan ja niitä lapsille, huoh. Anopilla olon jälkeen lapset eivät suostu syömään, päivärytmi menee sekaisin, riisimaidot heitellään lattialle ja kiljutaan limsaa (ovat maitoallergisia). Lisäksi vatsa on aivan sekaisin, koska anoppi ei tuosta maitoallergia-asiasta tajua. Antaa keksejä, joissa on maitoa. Viimeksi oli leiponut lapsille pullaa. Ja pahoitti mielensä kun sanoin ettei voi antaa maidon vuoksi. Ja sitten tuputti silti sitä pullaa ja sanoi "no ei se nyt haittaa jos vähän antaa...". No, ei se anoppia varmaan haittaa kun valvoo yön ja siivoaa ripulikakat sängystä.
 
lasta voi ilahduttaa myös muilla tavoilla kuim syöttämällä! on se sitten makkaraa tai karkkia ja pullaa

jos mummolassa on mummolan säännöt niin saako siellä syöttää vauvalle jätskiä vaarin lusikalla?
Saa, koska mummi ja vaari määrää. Palstan mukaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanahelinää;25947403:
Jos tuossa asiassa ei voi luottaa isovanhempiin, niin voiko muissakaan asioissa? Tietenkään noi tuollaiset eivät 'vaaranna' lapsen henkeä tms, mutta kyse on periaatteista. Ja jatketaampa kysymystä lisää: ne jotka pitävät ap:tä niuhona, niin mitä mieltä olette siitä, että esim hoitopaikassa teidän omia tärkeitä toiveita ei kunnioitettaisi ollenkaan?

Kylläpäs täällä nyt takerrutaan tuohon makkaraan. Jos olisivat KYSYNEET, saako antaa vähän maistaa, niin olisin varmaan antanut luvan. Kyllä mä tiedän, että lapselle syötetään sitten hoidossakin vaikka just tuota makkaraa. Eli ei siinä mitään, vaikkei meillä kotona sellaisia olekaan. MUTTA kun tietoisesti pitää toimia toiveita vastoin, ei kysytä, ja kun "jäädään kiinni" niin vähätellään tapahtunutta ja piut paut välitetään siitä mitä sanotaan.

Tällä hetkellä en jättäisi lasta vanhemmilleni hoitoon, koska en luota heihin muissakaan asioissa. Pari kertaa ovat katsoneet perään pari tuntia, niin aina on lapsi esim kiskonut pöytäliinan alas ja sen myötä kahvikupin päälleen tai muuta vastaavaa. Me saimme kasvaa suunnilleen ilman valvontaa, ja sen kyllä huomaa...
 
lasta voi ilahduttaa myös muilla tavoilla kuim syöttämällä! on se sitten makkaraa tai karkkia ja pullaa

jos mummolassa on mummolan säännöt niin saako siellä syöttää vauvalle jätskiä vaarin lusikalla?Saa, koska mummi ja vaari määrää. Palstan mukaan...
Ei tietenkään sellaista saa tehdä, mikä voi aiheuttaa lapselle todellista vahinkoa. Meillä ei muuten ollut koskaan mitään ongelmia mummolassa syömisten suhteen. Ei me siellä kuitenkaan joka päivä käyty, ei edes joka viikko. Monilla muksuilla on karkkipäivä kerran viikossa eli nämä lapset vetävätä enemmän mässyjä naamaansa kuin mitä mun lapseni vetivät. Lisäksi monissa perheissä syödään viikottain makeita leivonnaisia ja muita herkkuja. Meillä ei syöty, joten en pitänyt mitenkään vaarallisena, että lapseni sitten mummolassa saivat näitä herkkuja syödä.
 
Niin tosiaan, en usko ap:n tarkoittavan kirjaimellisesti vain tuota makkara-asiaa vaan laajemmin sitä, että ei oteta huomioon vanhempien arvomaailmaa lapseen liittyvissä asioissa. Kyllä hei oikeesti täytyy olla melko yksinkertainen palstalainen jos ei tätä asiaa tajunnut. Eihän kukaan nyt oikeasti yhden makkaran takia mummolakäyntejä lopeta tai välejänsä katko, tuo makkara oli varmasti vain yksi esimerkki. Jos tilanne menee mahdottomaksi, niin isovanhemmat voi tosiaan kutsua omaan kotiin, jossa on kodin säännöt. ;)
 
[QUOTE="mie";25947482]Niin tosiaan, en usko ap:n tarkoittavan kirjaimellisesti vain tuota makkara-asiaa vaan laajemmin sitä, että ei oteta huomioon vanhempien arvomaailmaa lapseen liittyvissä asioissa. Kyllä hei oikeesti täytyy olla melko yksinkertainen palstalainen jos ei tätä asiaa tajunnut. Eihän kukaan nyt oikeasti yhden makkaran takia mummolakäyntejä lopeta tai välejänsä katko, tuo makkara oli varmasti vain yksi esimerkki. Jos tilanne menee mahdottomaksi, niin isovanhemmat voi tosiaan kutsua omaan kotiin, jossa on kodin säännöt. ;)[/QUOTE]
Juuri näin :flower:
 
Tää on niin tuttua..poika nyt 10kk enkä halua että kyläilee miehen vanhemmilla ilman minun tai mieheni läsnäoloa. Pienempänä, n.2-3kk oli kyllä hoidossa jokusen kerran esim. kaupassakäynnin ajan mutta niin huonoilla kokemuksilla ettei enää olla annettu. Varsinkin anopilla on myös tollanen "ei se siihen kuole" asenne. Ovat esim juottaneet ihan pienenä vastiketta niin paljon ettei vatsa toiminut viikkoon (normaalisti muutaman kerran päivässä) vaikka sanottu ettei ole varmaan tarvetta antaa kun vasta tyhjetäny molemmat rinnat, pojalla oli myös aika paha karsta tuolloin ja kerran tuli kotiin niin että verta tuli päästä kun oli menty kuivilteen rapsuttelemaan niitä irti. Ja kun poika oli reilu 4kk ja alotellut maistelemaan lisäruokia, niin anoppi oli antanut kahvipöydässä pojalle jäätelöä, ja tietty omassa suussa käyneellä lusikalla. Ärsyttää niin paljo ku mun mieskin sanoo että vaikka niille sanoo niin ei ne usko. Mun mielestä turha vinkua poikaa hoitoon, jos ei yhtään voi arvostaa meidän periaatteita ja tapaa hoitaa omaa lasta.
 
Kannattaa tehdä jämäkästi selväksi, että te olette aikuisia ihmisiä, te olette lapsen vanhempia, te päätätte lapsen asioista. Vaikka todennäköisesti se ei mene läpi. Sinnikkäästi vain, omaa oksaansa he vain sahaavat.

Sellaisia ne isovanhemmat on. Meillä isovanhemmat koittaa ostaa lapsen kiintymystä räikeällä muovikrääsällä. Ei siinä muuten mitään, mutta se on täysin vastoin meidän arvomaailmaa ja meidän tapaamme elää ja he tietävät sen, ainakin se on sanottu heille useaan kertaan, useilla tavoilla.

Me asumme siis pienessä asunnossa ja meillä ei ole sellaiselle tilaa, eikä me haluttaisi opettaa lapselle kertakäyttöromusokerihumalamaailmaa. Eli he tuovat kilohinnaltaan mahdollisimman halpaa romua ja me kipataan se menemään kun ovi sulkeutuu heidän takanaan ja toivotaan, että he joskus vielä sisäistäisivät meidän ajatusmaailmaa, vähän, mutta kestävää.

Lisäyksenä vielä, että ei meidän lapsikaan sitä isoa muovikrääsää halua, enemmän tykkäisi euron pikkuautosta.
 
Viimeksi muokattu:
ääripää on sitten se, että lapsen kasvatus on niin "kirjanoppinutta", ettei rakastava ja lapsensa lapsia sekä vanhempia arvostava isovanhempi uskalla ottaa lapsia hoitoon tai asettua isovanhemmuuteen virheiden pelossa. Koskaan ei tiedä, mitä lapsi saa syödä tai saako/eikö saa nukkua. Lapsenlapsen hoitoon tarvittaisiin tarkka ohjelista ja mukana tuodut annokset kullekin aterialle. Kärjistän toki, mutta läheltä liippaa kuitenkin. Samaan aikaan olisi ihana touhuta lapsenlapsen kanssa. Kolme kunnon aikuista on tullut kasvatettua javanhempien toiveita noudatetaan aina. Varovaisiksi olemme tulleet ja spontaanius on hävinnyt. Lapset menettävät tässä ;(.
 
Lukematta koko ketjua tuohon "ei se siihen kuole" -kommenttiin ottaisin kantaa: Ei varmaan kovin moni kuole, mutta jos ei oteta esim. allergioita huomioon (maito, pähkinä, kasvikset...) niin ainakin vakavaa terveyshaittaa voidaan aiheuttaa. Samoin lapsen makutottumukset muovautuvat ensimmäisinä vuosina, ja jos silloin totutetaan suolaan ja sokeriin, ei tarvitse ihmetellä kun on niitä terveysongelmia ja/tai ylipainoa sitten aikuisena.

Omakohtainen kokemus vuosien takaa: Kun lapsemme olivat pieniä, oli jo tiedossa että kariesbakteeri siirtyy vanhemmilta lapsille, ja siksi ei saanut laittaa lapsen suuhun mitään, mikä on ollut omassa suussa. Tämä ei tahtonut mennä mummun kaaliin millään - ruuan lämpötilaa kun oli vanhastaan tottunut itse maistamalla testaamaan. No, välit eivät tämän takia menneet ja mummu oppi tämän sääntömme, mistä kiitoksena nyt jo teini-ikäisillä lapsillamme ei edelleenkään ole ollut yhtään reikää hampaissaan. Että eivät ne "uudenaikaiset hömpötykset" ihan aina tuulesta temmattuja ole.
 
[QUOTE="mummi";25947952]ääripää on sitten se, että lapsen kasvatus on niin "kirjanoppinutta", ettei rakastava ja lapsensa lapsia sekä vanhempia arvostava isovanhempi uskalla ottaa lapsia hoitoon tai asettua isovanhemmuuteen virheiden pelossa. Koskaan ei tiedä, mitä lapsi saa syödä tai saako/eikö saa nukkua. Lapsenlapsen hoitoon tarvittaisiin tarkka ohjelista ja mukana tuodut annokset kullekin aterialle. Kärjistän toki, mutta läheltä liippaa kuitenkin. Samaan aikaan olisi ihana touhuta lapsenlapsen kanssa. Kolme kunnon aikuista on tullut kasvatettua javanhempien toiveita noudatetaan aina. Varovaisiksi olemme tulleet ja spontaanius on hävinnyt. Lapset menettävät tässä ;(.[/QUOTE]

Marttyyripuhetta. Olen muuten huomannut, että vanhemmat ihmiset monesti keskustelun rajoista arvosteluna. "Jos minun tapa ei kelpaa, vaikka kaikkeni olen hyvää hyvyyttäni tehnyt, niin minua vihataan enkä voi tehdä enää mitään.."

Isovanhempi tekisi oikein kysyessään jos on epävarma. Ei kysyminen tee kenestäkään tyhmää. Ei aikuisten lasten kanssa tarvitse enää esittää kaikkitietävää isiä ja äitiä, kyllä ne jo tietävät, että kaikki me olemme vain ihmisiä.
 
Marttyyripuhetta. Olen muuten huomannut, että vanhemmat ihmiset monesti keskustelun rajoista arvosteluna. "Jos minun tapa ei kelpaa, vaikka kaikkeni olen hyvää hyvyyttäni tehnyt, niin minua vihataan enkä voi tehdä enää mitään.."
Isovanhempi tekisi oikein kysyessään jos on epävarma. Ei kysyminen tee kenestäkään tyhmää. Ei aikuisten lasten kanssa tarvitse enää esittää kaikkitietävää isiä ja äitiä, kyllä ne jo tietävät, että kaikki me olemme vain ihmisiä.
Mä en ainakaan ajattele noin. Mulla ei tosin vielä ole lapsenlapsia, mutta molemmat lapseni ovat jo aikuisia. Luotan siihen, että jos heidän mielestään aikanan olen huono hoitaja heidän lapsilleen, niin he eivät sitten pyydä minua hoitamaan lapsiaan. Valinta on täysin heidän enkä tule puuttumaan siihen, millaisen valinnan aikanaan tekevät. En siis aio ryhtyä miksikään marttyyrimummoksikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25948093:
Mä en ainakaan ajattele noin. Mulla ei tosin vielä ole lapsenlapsia, mutta molemmat lapseni ovat jo aikuisia. Luotan siihen, että jos heidän mielestään aikanan olen huono hoitaja heidän lapsilleen, niin he eivät sitten pyydä minua hoitamaan lapsiaan. Valinta on täysin heidän enkä tule puuttumaan siihen, millaisen valinnan aikanaan tekevät. En siis aio ryhtyä miksikään marttyyrimummoksikaan.

No niin, mutta sinä oletkin harvinaisen fiksu, itsetietoinen ja -riittoinen ihminen. :)

Jotenkin itselle on tullut tuollainen kuva monista vanhemmista ihmisistä, että heittäydytään helposti marttyyriksi jos ei asiat mene oman mielen mukaan. Ei osata vain kohauttaa olkia ja uskoa, että kyllä ne muutkin osaa ja saa päättää omista asioistaan.

Mä olen muuten päättänyt, että siinä vaiheessa kun lapset sanoo pärjäävänsä itse, varaan maailmanympärimatkan :)
 
Yksi konsti on, että yövytte mummolareissulla hotellissa ja syötte muualla esim ravintolassa tai kavereilla.

Itselläni on viikot kiireisiä enkä valitettavasti ehdi valmistella ja suunnitella etukäteen vierasruokia. Siispä käy niin, että tarjoan vieraille eineksia ja makkaraa ja seurustelen heidän kanssaan sen sijaan, että olisin keittiössä koko ajan.

Ei sekään ole kivaa, jos isovanhemmat tai joku muu koko ajan kyselee, mitä tehdään, saako tehdä sitä, saako.....
 
Omakohtainen kokemus vuosien takaa: Kun lapsemme olivat pieniä, oli jo tiedossa että kariesbakteeri siirtyy vanhemmilta lapsille, ja siksi ei saanut laittaa lapsen suuhun mitään, mikä on ollut omassa suussa. Tämä ei tahtonut mennä mummun kaaliin millään - ruuan lämpötilaa kun oli vanhastaan tottunut itse maistamalla testaamaan. No, välit eivät tämän takia menneet ja mummu oppi tämän sääntömme, mistä kiitoksena nyt jo teini-ikäisillä lapsillamme ei edelleenkään ole ollut yhtään reikää hampaissaan. Että eivät ne "uudenaikaiset hömpötykset" ihan aina tuulesta temmattuja ole.

Samoja ongelmia meillä oli eikä äitini millään olisi malttanut laittaa sitä maistamislusikkaa tiskikoneeseen. Tulee liikaa tiskiä!
 
[QUOTE="vieras";25948337]
Ei sekään ole kivaa, jos isovanhemmat tai joku muu koko ajan kyselee, mitä tehdään, saako tehdä sitä, saako.....[/QUOTE]

No se kysymisen tarve vähenee huomattavasti, jos kerta vastaus riittää.
 
[QUOTE="vieras";25948337]Yksi konsti on, että yövytte mummolareissulla hotellissa ja syötte muualla esim ravintolassa tai kavereilla.

Itselläni on viikot kiireisiä enkä valitettavasti ehdi valmistella ja suunnitella etukäteen vierasruokia. Siispä käy niin, että tarjoan vieraille eineksia ja makkaraa ja seurustelen heidän kanssaan sen sijaan, että olisin keittiössä koko ajan.

Ei sekään ole kivaa, jos isovanhemmat tai joku muu koko ajan kyselee, mitä tehdään, saako tehdä sitä, saako.....[/QUOTE]
Mun toinen mummoni tarjosi aina eineksiä, kun siellä käytiin kylässä. Toinen taas teki ruuat itse. Ja totta...eineksiä tarjoava mummo vietti aikansa vieraidensa kanssa, toisella mummolla meni enemmän aikaa keittiössä hääräämiseen.
 

Yhteistyössä