Miten saada lapsi kättelemään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äippä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"äippä"

Vieras
Tytär aloitti syksyllä päiväkodissa. Siellä on vaihtuneet hoitajat ja opettajat tänäaikana muutamaan kertaan. Kun päiväkoti alkoi, ei silloisilla ohjaajilla/opettajilla ollut tapana kätellä lasta tullessa ja lähtiessä. No nyt päiväkodissa on taas uusi opettaja, ja hän kättelee lapset. Mikä on mielestäni loistavaa tapakasvatusta. Vaan mitä tehdä, kun tyttäreni ei suostu kättelemään. Vetää kädet puuskaan tai marssii pois. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla, toisinaan olen vetäytynyt tilanteesta ja antanut opettajan koettaa ihan kahdenkesken lapsen kanssa. Vaan ei onnistu.

Mielestäni tuo tapa olisi pitänyt aloittaa heti kun lapsi aloitti päiväkodin, jolloin se olisi ollut itsestäänselvää. Nyt lapsi ei ymmärrä miksi pitää yhtäkkiä alkaa kättelemään. Lapsella ikää 3,5v.

Vinkkejä häpeävälle äidille...
 
no onpa sulle urpo lapsi.. huh huh eikä usko sua?? kun sanot että nyt kättelet!?!?!
on mennyt jo metsään aikaa sitten tuo kasvatus teillä. älä yritä päiväkotia syyttää että kättely ois pitäny alkaa aiemmin, katso peiliin.
t. lto
 
Mitä jos puhuisitte asiasta nyt kotona ja sopisitte vaikka, että äiti kättelee ensin open ja sen jälkeen lapsi kättelee? Ootteko puhunut, että hyviin tapoihin kuuluu kättely ja nähnyt teidät kättelemässä? Meillä esim. kun tulee sukulaisia kylään, niin me aina kätellään kaikki vieraat (tai sitten halataan lähimpiä). Voitte kotona vaikka leikkiä kättelemistä, "tästä ovesta pääsee vain jos kättelee" tms. leikkejä.
 
Omassa pk:ssani on tuo tapa, että kätellään lähtiessä ja joillekin lapsille se on aluksi vaikeaa. Mitään numeroa siitä ei kannata alkaa tekemään, vaan koitan sitten tehdä lapsen kanssa "sopimuksen" miten me sanotaan heipat, se voi olla myös joku muukin tapa aluksi ja kun lapsi tottuu siihen aikuisen kohtaamiseen, niin lopulta kättelykin alkaa yleensä sujumaan. Pojat tykkää lyödä vitoset, joku tykkää peukutella jne...

Tärkeintähän tuossa on se, että aikuselle sanotaan lähtiessä heippa, jolloin aikuinen muistaa paremmin että lapsi on haettu ja jokainen lapsi tulee myös huomioiduksi lähtiessään, se on tärkeää, ei se itse kätteleminen. Kätteleminen on vain keino tähän huomioimiseen ja sen voi korvata myös muuten, vaikka halaamalla, jos se on helpompaa.
 
ei sais tehdä elämää isompaa asiaa tuommoisista. pitää lapsen kelvata kättelyvammaisenakin. kerkiää opetella asian sitten myöhemmin, kun siltä tuntuu.

vai mistäköhän ne epävarmat ihmiset tulevat, joilla on kädet hiessä sosiaalisissa tilanteissa?

tärkeintä on, ettei lapsi ala pitää toisia ihmisiä oman nöyryytyksensä ja pelkonsa syynä. tarkoitus oli kai tukea lapsen avointa ja iloista suhdetta ulkomaailmaan, eikä tärvätä se jonkun turhan tavan oppimiseksi?

meidän lapsen yksi ensimmäisiä sanoja oli kiitti. on edelleen, ja se on pojan mielestä ihana . koska siihen ei ole koskaan painostettu mitenkään
 

Yhteistyössä