Miten saada poikaystävä takaisin?

[Minna]

Ollaan oltu yhdessä n. neljä vuotta (lähes klassinen neljä vuotta), joista yhdessä asuttu lähes kolme, mutta nyt ollaan muuttamassa erilleen. Ero näyttää enemmän tai vähemmän todennäköiseltä. Poikaystäväni irtisanoi kämpän.
Toisaalta kiva päästä asumaan yksin, sillä olen sitä halunnutkin, mutta en haluaisi erota. Poikaystäväni haluaisi, myös jatkaa elämäänsä, on kuulemma ihan hyvillään vaan tästä asiasta.
Itse en ole niinkään. Ärsyttää, miten hän vaan porskuttaa ja hyvin menee, itse tekisi mieli vain masentua ja voivotella tilannetta.

Mitä pitäisi tehdä? Tiedän tosin, ettei masentuminen nyt auta pätkääkään, päinvastoin vain pahentaa tilannetta. Mutta en vain tiedä mitä. Olla hauskempi, menevämpi? Tässä on toisaalta kyse myös ajattelutavoista (ja elämänmuutoksestani). Hän ei todellakaan jää jumittamaan asioihin, vaan vain menee ja tekee. Itse pohdin ja pähkäilen et pitäisikö vaiko eikö, no en uskallakaan ja sitten ärsyttää ja olen vihainen itselleni ja kaikille muille (poikaystävä saanut kärsiä...)
Pitäisi siis ottaa elämä omaan haltuun. Mutta miten? Tuntuu vain, etten oikein uskalla mitään ja mitä tahansa tyyliin teenkin, niin kuitenkin masennun tai muuten vain menee asiat huonosti. En ole itsekään kovin tyytyväinen tähän olotilaan/elämäntilanteeseen ja olenkin yrittänyt ns. elää enemmän. Tuntuu vain, että olen kovin alussa tämän asian suhteen ja tarvitsen poikaystävääni. Eikä jatkamisessa ole kyse vain tarpeesta, todella haluaisin olla hänen kanssaan, koska olen tajunnut että hän on paljon hienompi ihminen kuin mitä olen ajatellut. Olen tainnut aliarvioida häntä ja pitänyt suhdettamme itsestäänselvyytenä. En haluaisi millään menettää häntä. Tuntuu todella pahalta ajatella elämää ilman häntä.
Vaikka toisaalta olen joskus miettinyt että haluaisin olla sinkku, koska en ole ollut kenenkään muun kanssa aiemmin (oon vähän päälle kakskyt) ja haluaisin tietää millaista on aidan toisella puolella... Vaikka toisaalta en usko että se olisi sen parempaa muualla, tämä ajatus tulee vain mielee joskus, etenkin silloin kun menee huonommin.

Mutta jos saisin valita, haluaisin ehdottomasti jatkaa yhdessä poikaystäväni kanssa. Voiko asialle enää tehdä mitään?
Suuret kiitokset vastanneille!

 

[Nuori aukuinen..]

Poikaystäväsi on tehnyt viisaan ja teille molemmille hyväksi käyvän ratkaisun. Valmius eroamiseen useimmiten kulkee parilla hieman eri tahtiin, joten sinä tulet nyt jälkijunassa. Olette kovin nuorena pariutuneet ja onkin korkea aika katsoa sinne aidan toiselle puolelle. Itsenäistyä ja aikuistua siinä samalla.

Poikaystävällesi tämä itsenäistymisen tarve tuli voimakkaampana ja aktivoi ratkaisuihin. On hyväksi opetella pärjäämään ensin itsekseen ja vasta sitten elämään yhdessä toisen kanssa. Jollei pärjää itsensä kansssa ja luota omiin voimiinsa, on vaikea elää tasapainoista aikuisuutta ja perhe-elämää.

Eroon kuuluu suruaika. Koska sinä vastustat sitä mielessäsi, se on sinulla vähän aikaa jarruna etenemiseen, mutta kohta se on ohi. Mukavia ja hienoja ihmisiä tulee vastaan elämässä monia. Sopivia elämänkumppaneitakin, kun heille on tilaa mielessämme.

Myrritä rauhassa aikasi, vietä rauhallista elämää, kesä on tulossa, joten nauti luonnosta. Oman kohtalaisen pitkän elämäni aikana olen todennut, että luonto auttaa aina. Se on paras terapeutti, mitä maailmassa on.