Miten saan haluttoman miehen mukaan synnytykseen?

[En halua käydä sitä läpi yksin]

Mies on kokoajan sanonut että hän ei synnytyssaliin mukaan tule. Ensisynnyttäjänä en taatusti halua olla siellä yksin, haluan EHDOTTOMASTI puolisoni sinne. Hänellä on jo ennestään lapsia joten hän kertoo omasta kokemuksestaan että hän ei siellä pysty olemaan, häntä heikottaa ja oksettaa. Miten mies voi olla noin itserakas?? Minä se kaiken kivun koen, ei hän?? Taatusti tämänkaltaisesta kohtelusta musta voi tullakkin juurikin sellainen katkera, nalkuttava puoliso, sillä musta on tosi kurjaa joutua sinne yksin, olkoonkin että lapsen haluan ennen kaikkea minä jotta mulla olis edes yks oma ipana kasvatettavana.
Onko mun pakko vaan "nöyrtyä" ja päästää mies helpolla ja katkeroitua itse?? Ja kyllä, tää on muodostumassa mulle aika hiton isoksi ja tärkeäksi aiheeksi. Muutoin meillä on tosi hyvin asiat ja hyvä suhde. Me vaan tapellaan heti kun mainitsen jotain synnytyksestä, mies ei halua kuulla, kuulemma oli ihan riittävän traumaattinen kokemus exänsä kanssa. Niin että kiitos vaan siitä(kin), P.

 

[fifiia]

Et suutu ja katkeroidu siitä jos mies todella voi pahoin ja esim. pyörtyy synnytyksessä?

 

[Jaska-]

Päästää mies helpolla ?
Niin haluaakohan naiset miehet sinne saliin oikeasti tueksi vai onko taustalla oleva motiivi sittenkin joku kiero 'kivun jakaminen' =)

Perinteisesti miehet odottavat aulassa. Miksi?
Koska synnytys ei ole mitään kaunista katsottavaa, jos näin nätisti asian voi ilmaista.

Nainen kokee synnytyksen mutta ei 'näe' sitä.

 

["Hipsis"]

Hei. Ymmärrän mielipiteesi, sillä oma mies ei myöskään ollut kiinnostunut tulemaan mukaan synnytykseen. Hieman vastentahtoisesti kuitenkin tuli, eikä hänestä siellä ollut mitään hyötyä. Lähinnä ärsytti, kun toinen ei tehnyt mitään auttaakseen..olisiko sinun mahdollista saada mukaan joku muu tukihenkilö, esim äiti tai ystävä ja mies voisi sitten tulla mukaan heti, kun vauva on syntynyt.

 

[Peyote]

Etkö sä tiennyt tuota, kun päätitte tehdä lapsen?


Mä oon varmaan todella julma, mutta mulla ei heru ymmärrystä tuollaiseen. Ymmärrän, että on ihmisiä, jotka pyörtyy helposti, mutta silti toisen viereltä ei saa väistyä kun toinen sitä tarvitsee.

Jos miehesi tulee vaikka kipeäksi, oksentelee, paskoo housuunsa yms, niin sanoisitko sinä vain, että voit pahoin ja menisit toiseen huoneeseen ja jättäisit äijän uimaan eritteissään? Etkö auttaisi?

 

[Peyote]

Päästää mies helpolla ?
Niin haluaakohan naiset miehet sinne saliin oikeasti tueksi vai onko taustalla oleva motiivi sittenkin joku kiero 'kivun jakaminen' =)

Perinteisesti miehet odottavat aulassa. Miksi?
Koska synnytys ei ole mitään kaunista katsottavaa, jos näin nätisti asian voi ilmaista.

Nainen kokee synnytyksen mutta ei 'näe' sitä.

Voi voi, olet sinä vaan lussukka. Sori nyt hirveästi, mutta en näe edes miehenä ihmistä joka ajattelee noin.

 

["vieras"]

Miksi päästit tuollaisen miehen niin lähelle että siitä seurasi lapsi?

 

[Jaska-]

Voi voi, olet sinä vaan lussukka. Sori nyt hirveästi, mutta en näe edes miehenä ihmistä joka ajattelee noin.

Kaikki ne sotaveteraanit olivat lussukoita koska istuivat odotushuoneessa tai saunan eteisessä kun vaimo synnytti ?

Valitettavasti et ole siinä asemassa että voit määritellä mitä tarkoittaa olla mies sen enempää kuin mies määrittelee mitä tarkoittaa olla nainen.

Nice try tho.

 

[Minerva McGarmiwa]

Tehkää jonkunlainen kompromissi johon molemmat voi olla tyytyväisiä. Jos mies ei halua/pysty itse syntymää katsomaan niin sopikaa että on avautumisvaiheen sulla tukena ja ajantappokaverina, poistuu sit kun alkaa tuntumaan heikolta. Parempi se kai niin kun se et kätilö joutuu synnytyksen lomassa virvottamaan pyörtynyttä miestä?

 

[Erkki.]

Muinä olen ollut kolmen lapseni synnytyksessä mukana ja en olisi mistään hinnasta jättänyt niitä väliin. En silti ymmärrä sitä, että kaikkien sinne olis tultava. Jos mies on hiukan heikompaa tekoa, niin vaikea paikkahan se on. Nainenhan siinä sen tuskan ottaa, mutta joissain tapauksissa mies on niin heikkoa tekoa, että ei kestä silti.

Antakaa heikkopeikkojen jäädä pois. Mutta ennen kaikkea - yrittäkää kartoittaa tämmöset kekkulit jo ennenkuin päästätte työntymään sinne jalkojenne väliin...

 

[Peyote]

Kaikki ne sotaveteraanit olivat lussukoita koska istuivat odotushuoneessa tai saunan eteisessä kun vaimo synnytti ?

Valitettavasti et ole siinä asemassa että voit määritellä mitä tarkoittaa olla mies sen enempää kuin mies määrittelee mitä tarkoittaa olla nainen.


Nice try tho.

Jos muka pystyy olla sodassa mutta ei kykene nähdä naisen synnyttävän, niin silloin on kyllä aikamoiset tekosyyt pelissä.

Ai mutta, ethän sinä ole ollut siellä sodassakaan.

 

[Artturo]

Tehkää jonkunlainen kompromissi johon molemmat voi olla tyytyväisiä. Jos mies ei halua/pysty itse syntymää katsomaan niin sopikaa että on avautumisvaiheen sulla tukena ja ajantappokaverina, poistuu sit kun alkaa tuntumaan heikolta. Parempi se kai niin kun se et kätilö joutuu synnytyksen lomassa virvottamaan pyörtynyttä miestä?

Pyörtyykö muka sinne joku mies? Enpäs ole kuullut. Eihän siinä ole pakko kattoa juuri sinne alaosastolle kun hetki on käsillä. Itse ainakaan en tuijottanut silmä herkeämättä siihen paikkaan... Olin telkusta joskus kattonut synnytyksen ja totesin, että juu enpä aio tuijotella silmä kovana...

 

[fifiia]

Jos miehesi tulee vaikka kipeäksi, oksentelee, paskoo housuunsa yms, niin sanoisitko sinä vain, että voit pahoin ja menisit toiseen huoneeseen ja jättäisit äijän uimaan eritteissään? Etkö auttaisi?

Minusta ei olisi hänelle mitään hyötyä jos voisin itse pahoin. Auttaisin tuossa tilanteessa sillä että varmistaisin että lähellä on ihmisiä jotka kykenee auttamaan.

P.s. Hoitajana (en tietenkään) itse voi pahoin ko. asioiden takia ja mies on ollut mukana molemmissa synnytyksissä omasta vapaasta tahdosta ja tukenani.

 

[määä]

Voisko joku sun ystävä tulla sun kaa synnytykseen?

 

[Peyote]

Pyörtyykö muka sinne joku mies? Enpäs ole kuullut. Eihän siinä ole pakko kattoa juuri sinne alaosastolle kun hetki on käsillä. Itse ainakaan en tuijottanut silmä herkeämättä siihen paikkaan... Olin telkusta joskus kattonut synnytyksen ja totesin, että juu enpä aio tuijotella silmä kovana...

Voi joku pyörtyä, mutta yleensä miehet haluavat silti mennä, koska eivät tahdo jättää naista yksin semmoiseen tilanteeseen.

Kyllähän joskus joutuu tekemään ikäviäkin asioita ja ne tekee toisen eteen silti. Esim se että jos toinen oksentaa, niin kyllähän sitä menee siihen auttamaan ja siivoamaan, vaikka meinaa itseltäkin tulla oksennus.

 

[Jaska-]

Jos muka pystyy olla sodassa mutta ei kykene nähdä naisen synnyttävän, niin silloin on kyllä aikamoiset tekosyyt pelissä...

Vastaa vain esittämääni kysymykseen äläkä kierrä sitä.
Edelleen yrität määritellä mitä tarkoittaa olla mies...tai mitenkä miehen pitäisi tuntea joku asia tai priorisoida joku asia.

 

[Taaperon_isä]

Turha noita sotaveteraaneja on tähänkin vetää. Ajat oli silloin ihan erilaiset, turha niitä verrata. Tämän päivän miehen koitokset ovat erilaisia. Sotaa ei pidä kestää, mutta synnytys pitää. Ja niinkuin ennen vanhaan, kaikki eivät kestä sotaa. Ja ei nytkään kaikki miehet kestä synnytystä.

Synnytys on naisella sama kuin miehelle ennen vanhaan sota: Joillekkin se on hirveen raskasta, mutta pakko se on vaan tehdä (kun tilanne on luisunut tarpeeksi pitkälle, tai mikä sitten onkin luisunut ja mihin...). Jotta semmottis

 

[Peyote]

Minusta ei olisi hänelle mitään hyötyä jos voisin itse pahoin. Auttaisin tuossa tilanteessa sillä että varmistaisin että lähellä on ihmisiä jotka kykenee auttamaan.

P.s. Hoitajana (en tietenkään) itse voi pahoin ko. asioiden takia ja mies on ollut mukana molemmissa synnytyksissä omasta vapaasta tahdosta ja tukenani.

Minä kyllä voin pahoin. Ja jos miehellä on iso haava, minua inhottaa ja pyörryttää, mutta autan silti. Koska toista ei saa jättää pulaan.

 

[ejk]

Kai ymmärrät ettet voi pakottaa miestäsi, jos tämä ei kerta kaikkiaan sinne synnytykseen halua mukaan. Älä ruikuta hänelle asiasta enää.

 

[ap.]

En tiedä synnytyksestä mitään, pelkään todella paljon sitä kipua ja sitä että esim puserran lapsen kuoliaaksi (siksi mulle tuleekin vauvavakuutus mikä kattaa myös synnytyksen) tai teen jotain väärin. Mun mielestä naisen ei kuulu synnyttää yksin. Mulla ei ole kuin äiti, toisella paikkakunnalla. On kamalaa ajatella että koko huoneellinen ihmisiä käy kurkkimassa mun haaroihin tai läpsii perseelle että ponnistaisin enemmän tms. Kaikki synnärijutut on ollut aika kauhujuttuja mitä kaverit on ystävällisesti mulle kertoneet. En ole kuullut vielä yhdestäkään hyvästä ensisynnytyksestä. Alan olemaan todella pelokas ja mun pelkoa lisää se että miehestä ei saa tukea juuri tässä asiassa vaikka muissa asioissa kyllä. :/ En todellakaan halua "rangaista" miestä, itsehän lasta halusin, mutta miehestä löytyi kyllä ihan uusi, outo puoli kun synnytysasia on tullut puheeksi. Hän on nappulasta painaen kuin eri mies, ärtynyt ja tuppisuu. Ymmärrän sen että jos tekee pahaa tai pyörryttää niin se on huono asia. No eikö mies voi pysyä siellä pääpuolella, pitää kiinni kädestä ja pyyhkiä otsaa tai jotain?

Kaipa mun vaan täytyy sitten totutella ajatukseen ettei ole maailmanloppu jos synnytän "yksin". Onhan siinä sen seitsemänmiljoonaa muutakin (tuntematonta) ihmistä...

 

[Peyote]

Turha noita sotaveteraaneja on tähänkin vetää. Ajat oli silloin ihan erilaiset, turha niitä verrata. Tämän päivän miehen koitokset ovat erilaisia. Sotaa ei pidä kestää, mutta synnytys pitää. Ja niinkuin ennen vanhaan, kaikki eivät kestä sotaa. Ja ei nytkään kaikki miehet kestä synnytystä.

Synnytys on naisella sama kuin miehelle ennen vanhaan sota: Joillekkin se on hirveen raskasta, mutta pakko se on vaan tehdä (kun tilanne on luisunut tarpeeksi pitkälle, tai mikä sitten onkin luisunut ja mihin...). Jotta semmottis

Eihän aina ole synnytykseen mies edes saanut mennä. Mutta jos kotona synnytettiin, niin kyllä silloin varmasti kaikki auttoivat, ketkä vaan pystyivät.

Palstalla palstaili joskus nuori nainen, jonka pieni tytär oli auttanut synnytyksessä, joka alkoi niin äkkiä, etteivät kerinneet sairaalaan.

Pieni tyttökin pystyi.

 

[fifiia]

Minä kyllä voin pahoin. Ja jos miehellä on iso haava, minua inhottaa ja pyörryttää, mutta autan silti. Koska toista ei saa jättää pulaan.

Juuu, juuu... uskotaan.

 

["vieras"]

Kaikki ne sotaveteraanit olivat lussukoita koska istuivat odotushuoneessa tai saunan eteisessä kun vaimo synnytti ?

Valitettavasti et ole siinä asemassa että voit määritellä mitä tarkoittaa olla mies sen enempää kuin mies määrittelee mitä tarkoittaa olla nainen.

Nice try tho.

Eiköhän tuo ollut eri asia, silloin miehet odottivat eri huoneessa koska kätilöt niin määräsivät. Eivät siksi, etteivät olisi kyenneet menemään mukaan. Olenpa jopa kuullut muutamasta, jotka auttoivat itse lapsensa maailmaan, kun kätilö ei ehtinyt paikalle...

Mun mielestä se ei ole mies eikä mikään, joka nykypäivänä ei kykene olemaan paikalla kun lapsensa syntyy.

 

[Minerva McGarmiwa]

Pyörtyykö muka sinne joku mies? Enpäs ole kuullut. Eihän siinä ole pakko kattoa juuri sinne alaosastolle kun hetki on käsillä. Itse ainakaan en tuijottanut silmä herkeämättä siihen paikkaan... Olin telkusta joskus kattonut synnytyksen ja totesin, että juu enpä aio tuijotella silmä kovana...

Aika vähän sit olet kuullut

 

[Peyote]

En tiedä synnytyksestä mitään, pelkään todella paljon sitä kipua ja sitä että esim puserran lapsen kuoliaaksi (siksi mulle tuleekin vauvavakuutus mikä kattaa myös synnytyksen) tai teen jotain väärin. Mun mielestä naisen ei kuulu synnyttää yksin. Mulla ei ole kuin äiti, toisella paikkakunnalla. On kamalaa ajatella että koko huoneellinen ihmisiä käy kurkkimassa mun haaroihin tai läpsii perseelle että ponnistaisin enemmän tms. Kaikki synnärijutut on ollut aika kauhujuttuja mitä kaverit on ystävällisesti mulle kertoneet. En ole kuullut vielä yhdestäkään hyvästä ensisynnytyksestä. Alan olemaan todella pelokas ja mun pelkoa lisää se että miehestä ei saa tukea juuri tässä asiassa vaikka muissa asioissa kyllä. :/ En todellakaan halua "rangaista" miestä, itsehän lasta halusin, mutta miehestä löytyi kyllä ihan uusi, outo puoli kun synnytysasia on tullut puheeksi. Hän on nappulasta painaen kuin eri mies, ärtynyt ja tuppisuu. Ymmärrän sen että jos tekee pahaa tai pyörryttää niin se on huono asia. No eikö mies voi pysyä siellä pääpuolella, pitää kiinni kädestä ja pyyhkiä otsaa tai jotain?

Kaipa mun vaan täytyy sitten totutella ajatukseen ettei ole maailmanloppu jos synnytän "yksin". Onhan siinä sen seitsemänmiljoonaa muutakin (tuntematonta) ihmistä...

Et sinä voi pusertaa lasta rikki ponnistamalla. Eihän se kivaa ole ja sattuu niin maan kauheasti ja varmasti pelottaa, mutta siinä ei ole vielä mitään epänormaalia. Hyvä synnytys tarkoittaa normaalia synnytystä ja normaaliin synnytykseen yleensä liittyy kipu.

Kaikki eivät sitten ole niin kipeitä. Mun yksi kaveri odotteli kotona pitkään ja ei tuntenut kovia kipuja ja sanoi synnytyksen menneen ihan hyvin. Ja yksi tuttu kertoi, että ei sattunut ollenkaan. Minua kyllä sattui, en viitsi semmoisesta valehdella, mutta kyllä sen kesti.

Ei ne mitään peppuun kyllä ala siellä läpsiä... en ole koskaan kuullut sellaisesta. Ne käskee ponnistaa, koska siinä kipujen keskellä synnyttäjä ei välttämättä itse enää erota, milloin juuri on sopiva hetki ponnistaa. Ne vaan vähän niinkuin neuvoo, että hengitä, ponnista, antaa sille semmosen rytmin että se onnistuis mahdollisimman nopeasti.

Miehesi taitaa pelätä enemmän kuin sinä?