Miten saan lapseni kaverin olemaan lyömättä lastani?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tumpula
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tumpula

Vieras
Aika pitkä otsikko mutta en mä nyt muka osannut sitä tiivistää. :ashamed:

Ongelma on siis mun tytön kaveri, siis mun kaverin tytär. Mun tyttö on 1v 6kk ikäinen yhdeksänkiloinen hippunen. Tytön kaveri on kaksi kuukautta vanhempi ja viitisen kiloa painavampi. Aina kun nähdään tämä toinen tuuppii, hakkaa ja tönii mun tyttöä. Mun pieni ei osaa vielä puolustautua, itku vaan tulee ja äitin sylin kaipuu. Töniminen on tosi rajua välillä, kaveri saattaa ottaa oikein vauhtia ja tönäistä mun tytön takaapäin nurin. Joskus (viimeksi tänään) on tytön pää tuuppaisun vauhdittamana osunut ties mihin. Ja pientä sattuu, kovasti.

Tytön äiti ei komenna tarpeeksi, toteaa vain että "älä nyt xxxx viitsi". Mä yritän sitä ipanaa komentaa, katson silmiin ja sanon melkoisen tiukasti ettei saa hakata kun toista sattuu. Olen karjaissutkin pari kertaa, ei mitään tehoa. Toinen vaan nauraa mulle päin naamaa. |O

Miten mä saan tuon loppumaan? Vai onko mun vaan lopetettava kyläilyt sitten, en jaksaisi aina katsoa miten tyttö alkaa itkemään jo kun näkeekin kaverinsa... :/
 
sano sille kaverillesi, että lastasi sattuu. Jos ei itse tajua, eikä lapsi tottele sua, niin lopeta kyläilyt ja sano suoraan mistä johtuu, ettet enää halua tavata
 
sanot sille äitille et tollanen käytös ei käy.En kans tajua tollasia vanhempia ketkä ei komenna lastaan ..onhanne pieniä ja eivät ymmärrä mut kyllähän sitä kielletään tunkemasta sorma pistorasioihinkin yms. ni miksei sit lyömistä ja tonimistä..ja ei se sinun kaverin tyttö edes tiedä tekevänsä väärin jos sille ei sano siitä.ja jos se kaveris tuosta suuttuu niin sit suuttuu..harmillistahan se on mutta meitä on moneen lähtöön :-/
 
Täytyy sitten sitkeästi pitää pieni vaan sylissä. Ja toivotaan että menee tosiaan ohi. Meidän pojat leikkii suht siedettävästi keskenään. Tai no, ensin menee jonkun aikaa mukavasti ja sitten alkaa nahistelu. :whistle: Riippuu päivästä tietysti, joskus tappelevat enemmän ja joskus eivät ollenkaan.

Harmittaa vaan jos mä tosiaan joudun harventamaan tapaamisia. Mulla ei liikaa noita kavereita ole... :/

Täytyy pitää seuraavalla kerralla kunnon palaveri tän mun kaverin kanssa. Tuo meno on pakko saada vähän rauhallisemmaksi ja siihen voisi auttaa kun ei tarvisi yksin komentaa. :whistle: Poikaa tämä äiti komentaa ihan hyvin kyllä, tyttö vaan tuntuu olevan vähän lievemmällä komennolla...
 
mulla kaveri oli sitä mieltä, että mun lapseni olis vaan pitänyt uolustautua, kun hänen poikansa muksi mun poikaa. Olivat n 2 vuotiaita. Että mun olisi siis pitänyt komenaa omaa lasta lömän takasin ?? i hyvää päivää. J silläkin Ladylla on 4 lasta ja mielestään on määrän myötä hyvä äiti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nosta kaveri jäähylle, istuta siinä min/ikävuosi, päästä pois kun on pyytänyt lapseltasi anteeksi.

Ehkäpä myöskin lapsen äiti saisi vinkistä vaarin :)

Sen tytön isoveli jäähyilee sujuvasti kyllä. Ehkä mä kannan sen neidinkin sinne seuraavalla kerralla. :D
 
Tiedän tunteen, tuo ikä on hankala. Muistan lukeneeni joskus että 2 ikävuoden tietämillä oleva lapsi on väkivaltaisimmillaan, vaikka se onkin puhtaasti ns. kokeellista eli lapsi ei tarkoita pahaa käytöksellään.
Viime kesänä mun tyttöni oli 1,5-vuotias ja puistossa yksi pari kuukautta vanhempi lapsi harrasti tätä tönimistä, lapiolla hutkimista yms. Siinä sai kyllä olla jatkuvasti varuillaan ettei syntynyt pahaa jälkeä ja kyllähän se äidistä pahalta tuntui kun omaa lasta sattui ja itku tuli :( Tämän lapsen äiti kyllä torui ja rankaisi lastaan viemällä tämän pois tilanteesta yms.

Muutama kuukausi sitä kesti ja tämän lapsen läimimiskausi meni ikään kuin ohi omalla painollaan =) Nyt sujuvat leikit hyvin.
Tämänhetkiseen tilanteeseen en osaa muuta neuvoa antaa, kuin että suojele pientäsi näiltä tilanteilta, pidä sylissä.
 
Mä en usko tässä tapauksessa tuohon kokeellisuuteen. :ashamed: Tätä on kestänyt niin kauan ja mun tyttö on ainoa jolle se tätä tekee. Ja se ilme ennen lyöntiä on sellainen että siitä näkee tarkoituksen. :/ Se tekee sen oikeasti pahuuttaan. Kamala sanoa näin pienestä lapsesta mutta se on mun lapselle tahallaan ilkeä. Muuten se on oikein kiva lapsi kyllä, herttainen ja mukava. Mun pieni vaan saa kärsiä joka kerta.
 
Onpas ikävä juttu ja kuullostaa tosi tutulta :/

Mun kuopus on 1v9kk ja ystävän poika 2v4kk.
Pojat on kooltaan lähes samankokoiset.
Ystävän poika tekee meidän kuopukselle just samaa ku kerroit ja tätä on jatkunut kohta vuoden-- siitä asti kun kuopus oppi käveleen.

Ystävätär toimii myös just samoin ku säkin kerroit.

Toivotaan että loppuis mahd. pian!

Me ollaan vielä tosi läheiset ystävät ja paljon tekemisiossä.
Tää äiti on esim. esikoisemme kummi.
 
Aivan. Puolet lapsista hakkaa taaperoina toisia minkä ehtii. Ei tosiaan tullut tuo asia mieleen, kun oman esikoisen äitiysloman jälkeen vei hoitoon. En tiedä mistä johtuu, mutta miten päiväkodissa tai perhepäivähoitajan luona voidaan ehtiä vahtia ja estää lyömiset. Ei todennäköisesti mitenkään.

Ehkä lapsia ei ole tarkoitettu noin pienenä olemaan ryhmässä samanikäisten kanssa. Ehkä vasta kouluikäisenä kuten ennen, ja siihen saakka lapset olivat sisarussarjassa. Kotona.
 
Mun poika oli ensin ottavana osapuolena: sai iskuja vastaan taaperoilta, eikä tiennyt mitä tehdä. Ihmetteli kovasti, huusi pettyneenä "höö!" ja sitten itki.
Nykyään vetää varmuuden vuoksi turpaan joka ikistä alle kuusivuotiasta lasta, joka tulee kosketusetäisyydelle tai katsookin häntä päin. Kyllästyi vissiin olemaan uhri tai jotain :/ .
Kiellän aina, otan kädestä kiinni, vien tilanteesta pois....mutta olen myös alkanut sanomaan toisille lapsille, että ei tarvitse tulla ihan viereen. Kun poika esim. istuu rattaissa niin mikä pakko ventovieraan lapsen on tunkea nenänsä hänen nenäänsä kiinni? Tai jos ollaan pihassa, missä on tilaa, niin pakkoko on tunkea ihan iholle, kun toinen haluaa olla rauhassa. Eihän kukaan tunge isompienkaan lasten kylkeen kiinni, mutta tuo "vauva" on vaan pihan lasten mielestä niin kiva, että yrittävät ottaa syliin vaikka kielletään, tms, ja pian saavat lapiosta otsaan.
Se menee kyllä ajan kanssa ohi, niin se on mennyt kaikilla muillakin. Kyse ei ole huonosta kasvatuksesta tai siitä, että lapsi olisi pahan ruumiillistuma tai sadisti. Kun lapsi ei osaa vielä puhua kuten meidän poika, ja kun muut lapset eivät ymmärrä hänen eleitään ja äänteitään siitä että älkää tulko ihan viereen, niin silloin otetaan fyysiset keinot avuksi.
Päiväkodissa poika ei kyllä nuiji ketään esim. ruokapöydässä tai lauluhetkissä, vaikka kylki kyljessä istuvatkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tumpula:
Mä en usko tässä tapauksessa tuohon kokeellisuuteen. :ashamed: Tätä on kestänyt niin kauan ja mun tyttö on ainoa jolle se tätä tekee. Ja se ilme ennen lyöntiä on sellainen että siitä näkee tarkoituksen. :/ Se tekee sen oikeasti pahuuttaan. Kamala sanoa näin pienestä lapsesta mutta se on mun lapselle tahallaan ilkeä. Muuten se on oikein kiva lapsi kyllä, herttainen ja mukava. Mun pieni vaan saa kärsiä joka kerta.

No, nuo ilkeyden tunteet ovat ymmärrettäviä niillä, joilla on isompia sisaruksia, kun siihen todennäköisesti tottuvat siitä saakka, kun alkavat liikkua, että isompi joskus lyö.

Enemmän ihmettelen, että sellaiset lapset, joilla ei sisaruksia ole, osa heistäkin lyö.
 
mulla tyttö 5v ja kaveril poika 3,5v. tämä poika joka kerta kun käydään niin lyö ja tuuppii,puree, repii leluja jne.. mun tyttö yrittää sanoo et ei saa mut tää poika ei usko.. ja hänen äitinsä ei kiellä koskaan... ja jos mä kiellän niin saan pahoja katseita kaverilta.. päätin et meidän kyläilyt sinne loppuu, ärsyttää se poika ja koko perhe ku ei mitää kuria..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Tumpula:
Mä en usko tässä tapauksessa tuohon kokeellisuuteen. :ashamed: Tätä on kestänyt niin kauan ja mun tyttö on ainoa jolle se tätä tekee. Ja se ilme ennen lyöntiä on sellainen että siitä näkee tarkoituksen. :/ Se tekee sen oikeasti pahuuttaan. Kamala sanoa näin pienestä lapsesta mutta se on mun lapselle tahallaan ilkeä. Muuten se on oikein kiva lapsi kyllä, herttainen ja mukava. Mun pieni vaan saa kärsiä joka kerta.

No, nuo ilkeyden tunteet ovat ymmärrettäviä niillä, joilla on isompia sisaruksia, kun siihen todennäköisesti tottuvat siitä saakka, kun alkavat liikkua, että isompi joskus lyö.

Enemmän ihmettelen, että sellaiset lapset, joilla ei sisaruksia ole, osa heistäkin lyö.



Mä sanoisin, et se on sellainen ketjureagtio. Ensin joku isompi tönii tai lyö pienempää. Kun tämä pienempi huomaakin olevan isompi eli joku häntä pienempi on alkanut kävelemään ja tulemaan hänen leikkeihinsä. Hän hoksaa, et nyt hän on isompi ja voi tönäistä pienemmän kumoon. Vielä kun siitä saa reagtioita aikaiseksi. Pieni alkaa itkemään ja aikuinen tulee torumaan. Jos lapsi on tottunut saamaan vähän huomiota osakseen, voi hän tehdä saman uudelleen ihan vain huomiota hakeakseen.

 

Yhteistyössä