Miten saan miehen tajuamaan, että lapsi tarvitsee kuria??

["a.p"]

Menee ihan hermot pelkästään siitä, kun joudun katselemaan kuinka lapsi uhmaa ja pistää vastaan isälleen. Ikää lapsella vasta 2v5kk ja voin kuvitella minkälaisissa ongelmissa nuo kaksi ovat vielä...

Minua lapsi tottelee, olen käyttänyt jo jäähyä tarvittaessa. Isänsä sen sijaan hyppii tuon lapsen pillin mukaan, kaikki asiat ovat yhtä pelleilyä ja toki tuolla miehelläkin on hermot kireällä joskus, kun ei mistään tule mitään ellen minä puutu asiaan ja auta. Olen hänelle sanonut, että saat syyttää itseäsi, kun lapsi ei sinua kunnioita eikä tottele. Ja että tämä on vasta alkusoittoa ja jossain kohtaa tilanne saattaa riistäytyä tosi pahasti käsistä. Ei auta nuo sanomiset.

Miten mä saan ton luupään tajuamaan, että rajat ovat osa rakkautta ja että lapsella on PAKKO olla tietty kuri??

 

[noooooo]

ja anna kun arvaan. Lapsi on tyttö?

Meillä oli tytön kanssa samaa, kun tyttö oli pieni. Pikku-prinsessa pyöritteli isää sormensa ympärille. Nyt kun on jo 6v, niin ei kyllä sitä huomaa, että isä oli lepsu ja lepsuili kun tyttö oli pieni. Pojille on aina pitänyt kovan kurin.

 

["a.p"]

ja anna kun arvaan. Lapsi on tyttö?

Meillä oli tytön kanssa samaa, kun tyttö oli pieni. Pikku-prinsessa pyöritteli isää sormensa ympärille. Nyt kun on jo 6v, niin ei kyllä sitä huomaa, että isä oli lepsu ja lepsuili kun tyttö oli pieni. Pojille on aina pitänyt kovan kurin.

Jep, tyttöpä hyvinkin.

Ongelma tässä on myös se, että meidän lapsi on ainoa minun sukuni pikkuinen toistaiseksi. Tuota tytärtäni lellii koko suku siis, tosin kaikkia sukulaisiamme tyttö totteleekin äärimmäisen hyvin, on aina kiltti, iloinen ja hyväkäytöksinen. Mutta pelottaa, että minkälainen tuosta neidistä kasvaa, jos oma vanhempi ei saa kuria pidettyä. :/

 

["ellu"]

Siis ehkä teillä vaan vaihtelee käsitykset siitä mitä kuri ja rajat on. Saattaa olla ehkä että olet vaan vähän ankarampi tietyissä asioissa. Teidän pitää sopia sääntöjä ja isoja linjauksia missä vanhemmat on samalla linjalla, ja sitten pienempiä asioita, missä voi joustaa. Millaisissa asioissa haluaisit miehen pitävän kuria?

 

["a.p"]

[QUOTE="ellu";26203329]Siis ehkä teillä vaan vaihtelee käsitykset siitä mitä kuri ja rajat on. Saattaa olla ehkä että olet vaan vähän ankarampi tietyissä asioissa. Teidän pitää sopia sääntöjä ja isoja linjauksia missä vanhemmat on samalla linjalla, ja sitten pienempiä asioita, missä voi joustaa. Millaisissa asioissa haluaisit miehen pitävän kuria?[/QUOTE]

Kyllä meillä monessa asiassa joustetaan, ei meillä mitään armeija-tyylistä kuria haluta.
Mutta sanoo mies lapselle mitä vain (tule pukemaan, lähdetään nukkumaan, pestään hampaat, kerätään lelut) niin lapsi vetää koko homman pelleilyksi, juoksee karkuun jne. eikä suostu mihinkään. Vasta kun minä tulen puuttumaan asiaan ja käskemään lasta, niin rupeaa tapahtumaan. Eli siis lapsi ei tottele isäänsä ollenkaan. Mies ei halua olla ankara, koska "säälii" lasta jotenkin. Miten selitän miehelle, että kuri/rajat ovat osa rakkautta ja hyväksi lapselle? Ja miten saan hänet tajuamaan, ettei siitä missään nimessä pidä tuntea syyllisyyttä?

 

[MarieHos]

Meillä on vähän samanlaista ongelmaa, tosin 3v poika kyseessä.

Lapsi tottelee mua helposti, asioin lapsen kanssa sujuvasti mm. kaupassa ym.. Lähden lapsen kanssa usein kävellen asioille ja hommat hoituu mallikkaasti.
Mies ei suostu enää edes lähteä kauppaan lapsen kanssa, koska siitä ei tule mitään. Jos jonnekkin hänen on lähdettävä, ottaa rattaat mukaan jotta saa lapsen vyötettyä rattaisiin kiinni kun raivot iskee. Ei tottele mitään, rääkyy huutaa kiljuu raivoaa..

Ja kotona siis sama, isää ei tottele yhtään. Tosin en sitä ihmettelekkään, kun isän toimintatapoja vierestä seurailen. Jos lapsi ei suostu vaikka pukea päälleen, niin isä "ok, ei sitten pueta." Jos lapsi alkaa kanssani venkoilee pukemisesta, niin minun asenteeni on, että ne vaatteethan puetaan silloin päälle kun minä niin sanon (kunnon natsi mutsi). En anna siis lapsen päättää asioista, jotka on vain tehtävä. Ja tämä onkin mennyt perille, hyvin hyvin harvoin lapsi kanssani alkaa pukemisesta tappelemaan.

Tämä pätee niin asiaan kuin asiaan. Mies lopettaa lapsen kanssa jankkamisen, koska ei jaksa kuunnella sitä kitinää. Ja tämä taas johtaa siihen, että lapsi kitisee entistä enemmän jokaisessa asiassa, kun tietää sen tuottavan halutun tuloksen...

 

["a.p"]

Meillä on vähän samanlaista ongelmaa, tosin 3v poika kyseessä.

Lapsi tottelee mua helposti, asioin lapsen kanssa sujuvasti mm. kaupassa ym.. Lähden lapsen kanssa usein kävellen asioille ja hommat hoituu mallikkaasti.
Mies ei suostu enää edes lähteä kauppaan lapsen kanssa, koska siitä ei tule mitään. Jos jonnekkin hänen on lähdettävä, ottaa rattaat mukaan jotta saa lapsen vyötettyä rattaisiin kiinni kun raivot iskee. Ei tottele mitään, rääkyy huutaa kiljuu raivoaa..

Ja kotona siis sama, isää ei tottele yhtään. Tosin en sitä ihmettelekkään, kun isän toimintatapoja vierestä seurailen. Jos lapsi ei suostu vaikka pukea päälleen, niin isä "ok, ei sitten pueta." Jos lapsi alkaa kanssani venkoilee pukemisesta, niin minun asenteeni on, että ne vaatteethan puetaan silloin päälle kun minä niin sanon (kunnon natsi mutsi). En anna siis lapsen päättää asioista, jotka on vain tehtävä. Ja tämä onkin mennyt perille, hyvin hyvin harvoin lapsi kanssani alkaa pukemisesta tappelemaan.

Tämä pätee niin asiaan kuin asiaan. Mies lopettaa lapsen kanssa jankkamisen, koska ei jaksa kuunnella sitä kitinää. Ja tämä taas johtaa siihen, että lapsi kitisee entistä enemmän jokaisessa asiassa, kun tietää sen tuottavan halutun tuloksen...

Jep, kuulostaa tutulta tuo teidän elämä.

Meillä tämä pelleily on vaan saanu tosi suuret mittasuhteet, lapsi saattaa olla tyyliin "isi, juota minua" ja isihän juottaa lasta nokkamukista. Meinaa ihan pikkusen mennä hermot, kun katselen tota, kuinka lapsi kyykyttää isäänsä oikein olan takaa. Ja joo, ymmärrän, että tuossakin tilanteessa on jotakin "hassua", mutta kun pelkään tätä kurittomuutta pidemmällä tähtäimellä. Varmaan osaksi sen takia, että oma isäni ei saanut minua ja siskojani kuriin ja teini-ikäisenä hypittiin hänen silmilleen koko ajan. :/

 

["hop"]

Ethän vahingossa vedä itse överiksi vastapainona lepsulle isälle? Ihmettelen, ellei lapsi uhmaa sinua _yhtään_.

En tarkoita tätä kuitenkaan pahalla.

 

["a.p"]

[QUOTE="hop";26203407]Ethän vahingossa vedä itse överiksi vastapainona lepsulle isälle? Ihmettelen, ellei lapsi uhmaa sinua _yhtään_.

En tarkoita tätä kuitenkaan pahalla.[/QUOTE]

Kyllä lapsi minuakin uhmaa, mutta saan hänet hyvin nopeasti kyllä tottelemaan silloin kun on pakko. Meillä tosiaan käytössä on jäähyt, joita mies ei kuitenkaan tahdo käyttää, vaikka lapsi tekisi mitä (lapsi tosin on joutunut jäähylle vain 3 kertaa viimeisen 2kk aikana, enemmälle ei ole ollut tarvetta minun kanssani). Ja siis perusluonteeltaan meidän lapsi on aina ollut kiltti, mitään kiellettyjä juttuja hän ei ole oikeastaan ikinä yrittänyt tehdä edes. Ongelmana ovat enemmänkin nuo perusjutut, kuten ulos lähteminen, hampaiden peseminen jne.