miten sanoa loukkaamatta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jadal
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

jadal

Vieras
appivanhemmille, että en haluaisi heitä heti parin viikon sisään taas kylään, vaan voisi mun puolesta tulla vaikka vasta juhannuksen jälkeen? En halua heitä loukata, kun haluavat vain olla avuksi, mutta liika on liikaa.
ovat siis nyt olleet keskiviikosta, huomenna lähtevät, viimeksi olivat saman verran äitienpäivän aikaan.
Muutenkin käyvät n. kuukauden välein viikon reissuja.
Heistä on kyllä todella paljon täällä apuakin, mutta tunnen itseni vieraaksi omassa kodissani heidän ollessa meillä.

Miten ihmeessä ratkaisen tän ongelman?
En halua loukata heitä, mutta haluaisin elää omaakin elämää.
 
Laitat seinäkyltin, jossa lukee: Kala ja vieraat alkaa haista kolmessa päivässä. :xmas:

Loukkaamatta sitä ei voi sanoa mitenkään, mutta pitäähän se jotenkin silti koittaa sanoa.
 
Itse en kehtaisi tuollaisestakaan asiasta sanoa mieheni vanhemmille, mutta itse kyllä kehtaisin sanoa suoraan omilleni. Eli voisiko miehesi keskustella vanhempiensa kanssa? Toki lasten ja vanhempien välit voivat olla hyvinkin erilaiset. En esimerkiksi usko, että mieheni ilkeäisi omille vanhemmilleen kovin suoraan asiasta sanoa, mutta itse kyllä voisin omilleni päräyttää ihan selvät sävelet : "älkää nyt alvariinsa täällä juosko..."
 
Alkuperäinen kirjoittaja entäs:
eikö miehesi voisi puhua omille vanhemmilleen?

Peesi. Riski on aika iso, että yritit sinä sitten miten nätisti, loukkaantuvat. Omalle pojalleen tuskin niinkään helposti, tai ainakin pääsevät siitä yli helpommin. Toinen tapa on tietty usealla kerralla peräkkäin keksiä jotain muuta menoa, että vierailu on pakko peruuttaa tai pitää lyhyempänä, mutta pitkällä tähtäimellä varmasti miehen puhuminen vanhempiensa kanssa toimisi paremmin.
 
Nooh mä tässä pari kk sitten avauduin anopille samasta asiasta. Asutaan naapureina ja kävivät sellaset 4 kertaa päivässä. Mulla sitten vaan tuli mitta täyteen ja kerroin ihan suoraan anopille asiasta. Anoppi sai itkukohtauksen ja sellasen "pian mä kuolen ja musta pääset"-tyyppisen marttyroinnin. Mun olo koheni huomattavasti kun sain sanottua, eihän se kivalta tuntunut sinänsä kun en loukata toista halunnut. Ei vaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin sanoa tai muuttaa pois tästä. Miehelle puhuin ja puhuin sekä tietty huusin ja raivosin, mutta se on sen verran tohveli ettei saanut asiaa sanottua.

Ikuisesti tää kai on meidän välillä, vaikka ollaan niinkuin ei mitään oliskaan. Mutta tiedän, että anoppi kantaa kaunaa siitä.
 
Mulla on vähän sama juttu kuin Mrs Nobodylla, anoppi asuu niin ikään naapurissa.

Mielellään hän emännöisi tätä meidänkin taloutta. Aikani nolostelin, enkä kehdannut sanoa, että sopisi antaa vähän omaakin tilaa. Odotin sitten liian kauan, jolloin seuraus oli poksahdus, anoppi ulos ja rauha taloon. Harmittaa tietenkin, että nykyään tunnelma on aina jotenkin kolhuinen, kun tavataan, eritoten täällä meillä. Mulle olisi ihan hyvin kelvanneet semmoiset tavallisen ystävälliset, mutta väljät suhteet. Kaikkea ei kai sitten vaan voi saada.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valaja:
Laitat seinäkyltin, jossa lukee: Kala ja vieraat alkaa haista kolmessa päivässä. :xmas:

Loukkaamatta sitä ei voi sanoa mitenkään, mutta pitäähän se jotenkin silti koittaa sanoa.

vois laittaa :D

tota mä mietin itsekin, että sanoi sen miten tahansa, se loukkaa.
Miehellekin pitäisi saada sanottua, pelkään vain loukkaavani häntäkin :(
 
No joo, ehkä hänenkin olisi tosiaan helpompi auttaa, jos tietäisi. Ota vaikka ohimennen puheeksi, että onpa kiva olla kotona omalla porukalla, vaikka mukavia vieraat ovatkin. Katso, mitä mies vastaa. Ties vaikka olisi sun kanssa samaa mieltäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
näin jo yöllä painajaisia tästä tilanteesta :headwall:
oltiin unessa muka jo eroamassa :snotty:

Te olette miehesi perhe, ja teille hänen pitäisi eniten olla lojaali, ei vanhemmilleen. Ota ihmeessä asia puheeksi, voitpa yllättyä positiivisesti. Pitäähän tuohon joku ratkaisu saada.
 
Sanot vaan että joku sun vanha kaveri jota et ole nähnyt pitkään aikaan tulee perheensä kanssa samoihin aikoihin käymään. Että on niin kiva nähdä pitkästä aikaa.
Et tiedä vielä kuinka kauan he viipyvät, mutta todennäköisesti muutamia päiviä.
Toivottelet appivanhemmat tervetulleeksi sitten myöhemmin. Näin säilyy rauha maassa.
Jos et kehtaa itse sanoa, pane miehesi asialle.
 

Yhteistyössä