Miten sanon siskolle nätisti, että sen lapsi tarttee terapiaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sisko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sisko

Vieras
Siskollani on pian 3vee lapsi, joka ei puhu juuri mitään, hölisee omiaan vaan. Muutenkin on hieman erikoinen lapsi mielestäni, saa raivareita kylässä yms. Lapselle oli 2vuotisneuvolassa sanottu, että jos ei puolessa vuodessa ala puhua, pitää siskon ottaa yhteyttä puheterapeuttiin. Eivät ottaneet. Nyt sain kuulla, että kaupungissa,jossa asuvat, ei ole 3vuotisneuvolaa, vaan vasta 3,5vuotisneuvola. Olen ajatellut, että kohta ne puuttuu puheeseen siellä ja lapsi saa hoitoa, mutta nyt huolestuin. Apuhan menee ihan liian pitkälle, jos sitte vasta puheeseen puututaan!

Siskoni on tosi tarkka siitä, että häntä ei neuvota missään asiassa, etenkään lastehoidollisissa. Hän, kuten myös miehensä, ovat sellaisia, että ikäviä asoita ei ole, jos niistä ei tiedä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tuon lapsen on päästävä tarvitsemaansa terapiaan. Miten sanon siskolle nätisti asiasta? en missää nimessä halua loukata häntä, koska sitten voi olla, että hän ei vie lasta neuvolaankaan.... :(
 
No anna olla, siskosi saa apuja varmasti neuvolasta, eikä ehkä halua niistä kenellekään puhua. Joillakin vaan on tapana pitää omat asiat ominaan, ja mun puolesta niin saakin olla. Kaikki hoituu ajan kanssa, älä suotta stressaa.
 
Eiköhän se siskosi ole lapsestaan silti yhtä huolissaan kuin sinäkin.. ei välttämättä vain näytä sitä.
Kaverin lapsi alkoi puhumaan vasta 3-vuotiaana, sitä ennen ei yhtään! Ja nyt nelivuotiaana puhuu ja höpöttää enemmän kuin kolme isompaa sisarustaan :)
 
Mut jos sillä on vaikka joku dysfasia tai joku? eikös silloin pitäis aloittaa terapia tosi aikasin? Ja jos puheterapiajonot on 7kk (niikun kuulemm on), apu tulee lapselle vasta yli 4vuotiaana...
 
Alkuperäinen kirjoittaja loka:
mitäpä jos et vaan sekaantuisi, mun lapsi on ihan normaali päästään ja varpaistaan vaikka alkoikin puhua vasta 3,5vuotiaana

Sama juttu meillä.
Mutta niinhän se menee, että lapsettomat on parhaita neuvomaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lapinnoita:
No kylläpä lapset oppii puhumaan sitte ku ovat siihen valmiita; en tiiä "normaaleita" lapsia jotka ei ois oppineet...
Turha hätäillä.

niin mutta kun se saa niitä outoja raivareita, ei juuri ota kontaktia, on tosi kömpelö ja ei ole juuri kiinostuntu muista.Mä oon oikeesti tosi huolisani...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mut jos sillä on vaikka joku dysfasia tai joku? eikös silloin pitäis aloittaa terapia tosi aikasin? Ja jos puheterapiajonot on 7kk (niikun kuulemm on), apu tulee lapselle vasta yli 4vuotiaana...

Mitä sen väliä, huolehdit omistasi ja sillä selvä. Et voi asialle mitään kuitenkaan, jos haluat säilyttää älisi siskon kanssa niin todellakin annat vaan olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mut jos sillä on vaikka joku dysfasia tai joku? eikös silloin pitäis aloittaa terapia tosi aikasin? Ja jos puheterapiajonot on 7kk (niikun kuulemm on), apu tulee lapselle vasta yli 4vuotiaana...

No kun dysfasiaa ei vielä diagnosoida 3 vuotiaille ihan just sen takia että osa kunnolla alkaa puhumaan vasta 3 ikävuoden jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja lapinnoita:
No kylläpä lapset oppii puhumaan sitte ku ovat siihen valmiita; en tiiä "normaaleita" lapsia jotka ei ois oppineet...
Turha hätäillä.

niin mutta kun se saa niitä outoja raivareita, ei juuri ota kontaktia, on tosi kömpelö ja ei ole juuri kiinostuntu muista.Mä oon oikeesti tosi huolisani...

Mä ymmärrän tavallani suakin, tietty sitä on huolissaan mutta pitää ymmärtää sekin ettei kysymyksessä ole sinun asiasi
 
Kummaa, että niin monet ovat sitä mieltä, että "pidä huolta omsita asioistasi äläkä sekaannu siskosi lapsen hyvinvointiin"..? Jos oman siskoni lapsi ei 3-vuotiaana puhuisi aj käyttäytyisi noin, niin hienovaraisesti ottaisin asian puheeksi. En tiedä tosin miten, siskoni kun on myös tosi herkkä suuttumaan ja loukkaantumaan. Mutta tärkeintä on lapsi ja mahdollinen terapian tarve, joten mieti tarkkaan mitä sanot ja milloin.
 
Pakko laittaa lusikka tähän soppaan. Oikeasti jos on noita muitakin "oireita" kuin vain tuo puhumattomuus, niin ehkä voisi vähän huolestuakin. Totta on että eivät ne kaikki ala puhumaan samalla laukauksella, mutta nuo muut jutut sitten yhdessä puhumattomuuden kanssa jo vähän huolettaisi. Ja tosiaan aikaisella reagoinnilla lasta voidaan auttaa ajoissa ennenkuin niistä tulee isompia ongelmia. En osaa sanoa miten siskolle asiasta kertoa, mutta toivottavasti keksit jonkun tavan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Onko lapsi päivähoidossa? Sielläkin kyllä kiinnitetään asiaan huomiota...

Niin tuota piti minunkin kysyä. Raivostuttaa että joidenkin mielestä oman siskon lapsesta ei saisi olla huolestunut... Tiedän itsekin tapauksia joissa lapsi ei ole saanut tarvitsemaansa apua, koska vanhemmat ovat "kieltäytyneet" näkemästä ongelmia. Ja onhan se todella väärin sitä lasta kohtaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja erityislapsen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Onko lapsi päivähoidossa? Sielläkin kyllä kiinnitetään asiaan huomiota...

Niin tuota piti minunkin kysyä. Raivostuttaa että joidenkin mielestä oman siskon lapsesta ei saisi olla huolestunut... Tiedän itsekin tapauksia joissa lapsi ei ole saanut tarvitsemaansa apua, koska vanhemmat ovat "kieltäytyneet" näkemästä ongelmia. Ja onhan se todella väärin sitä lasta kohtaan.

on kotihoudossa ja on ainakin vuoden vielä. mä kans aattelen asiaa lapsen kannalta...
 
Eiköhän kolmevuotiaan raivarit selity uhmaiällä, mutta tuo puheen viivästymä on jo paha. Siskosi vaikuttaa kyllä siltä että loukkaantuu jos otat asian puheeksi, vaikea tilanne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja erityislapsen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Onko lapsi päivähoidossa? Sielläkin kyllä kiinnitetään asiaan huomiota...

Niin tuota piti minunkin kysyä. Raivostuttaa että joidenkin mielestä oman siskon lapsesta ei saisi olla huolestunut... Tiedän itsekin tapauksia joissa lapsi ei ole saanut tarvitsemaansa apua, koska vanhemmat ovat "kieltäytyneet" näkemästä ongelmia. Ja onhan se todella väärin sitä lasta kohtaan.

Turhaan raivostut. Tietenkin saa olla, mutta muistanpa kun meidänkin esikoinen alkoi puhumaan vasta yli 3-vuotiaana ja kyllä mua oman huolen lisäksi ärsytti ja loukkas ulkopuolisten kyselyt siitä, että miksei se puhu jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja erityislapsen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Onko lapsi päivähoidossa? Sielläkin kyllä kiinnitetään asiaan huomiota...

Niin tuota piti minunkin kysyä. Raivostuttaa että joidenkin mielestä oman siskon lapsesta ei saisi olla huolestunut... Tiedän itsekin tapauksia joissa lapsi ei ole saanut tarvitsemaansa apua, koska vanhemmat ovat "kieltäytyneet" näkemästä ongelmia. Ja onhan se todella väärin sitä lasta kohtaan.

Se on väärin, sitä ei kukaan sanonutkaan. Mutta sanopa mitä sä voit sille asialle tehdä?
 
Ja jos tutkimukset näyttävät ettei mitään "vikaa" ole niin hyvä niin. Vaikka lapsi on vielä nuori, niin kyllä tietyt piirteet ovat jo silloin näkyvissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Joo:
Eiköhän kolmevuotiaan raivarit selity uhmaiällä, mutta tuo puheen viivästymä on jo paha. Siskosi vaikuttaa kyllä siltä että loukkaantuu jos otat asian puheeksi, vaikea tilanne.

No ei ole paha viivästymä!
 
siis mun mielestä on normaalia että kolme v raivostuu ja känkkkää vastaan!!! vai onko noi raivarit jotenkin "erilaisia"

NO JOS TOI PUHUMATTOMUUS VAIVAA SUA VOITHAN ESIM. kun ovat teillä kylässä niin kysellä että koskas ootte menossa sinne neuvolaan tai oletkos ajatellut varata sen neuvolan kun silloin aikaisemmin oli kehoitettu. en menisi suoraan sanomaan siskolleni että lapsesi tarvitsee terapiaa jos kerran on kriittinen palutteelle.

OLISKO outoo jos esim. netistä haksisit viivästyneestä puheenkehityksestä juttua ja tulostat ja ihan ohimennen unohdat pöydälle kun tulevat käymään??? vai luokittelisiko hän senkin loukkaukseksi jos vaikka sanoisit että omia lapsiasi varten etsit tietoo tai jotain????

puheterapiaan on todellakin pitkät jonot (meillä jonotettu nyt 1v 3kk). mutta jos jotain pahempaa diagnoosissa ni pääsee nopeempaa. tietääkseni kuitenkaan dysfasiaa/autismia ja muita kielenkehitykseen liittyviä oireyhtymiä ei mielellään vielä diagnosoida noin pienellä.

 

Yhteistyössä