Miten selvisit pettämisestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ThatPhoebe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kun mieheni jäi kiinni pettämisestä, päällimmäisenä ajatuksena oli ero.. keskustelemalla pääsimme kuitenkin kriisin yli ja olemme edelleen yhdessä. Vanha, kulunutkin fraasi "aika parantaa haavat" pätee tässäkin kohtaa... aikaa siihen kyllä menee.. voimia :hug:
 
Eroamalla. Loukkaus oli niin suuri, etten sitä ikinä unohda enkä anna anteeksi. Tai no ehkä anteeksi olen jo antanut, mutta miestä en halua enää nähdä silmissäni.
 
Minä jätin mieheni seuraavana päivänä. Sanoin kyllä, että ystäviä voimme olla, en voi pyyhkiä pois niin pitkää aikaa tosta vain. Mutta luottaa en voi enää, enkä olla toisen kanssa....

Kamalaa tämä kyllä on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ThatPhoebe:
Minä jätin mieheni seuraavana päivänä. Sanoin kyllä, että ystäviä voimme olla, en voi pyyhkiä pois niin pitkää aikaa tosta vain. Mutta luottaa en voi enää, enkä olla toisen kanssa....

Kamalaa tämä kyllä on.

Onko teillä lapsia? Onko pettäminen ollut pitempi aikaista vai kertaluontoista? :(
 
Noh, mun tapaus oli aika "lievä", mutta erityisen kurjaksi sen teki se, että itse olin todistamassa tapausta. Baarissa siis näin, kuin silloinen poikaystäväni, nykyinen tuleva ex-avomies, oikein kunnolla suuteloi toisen naikkosen kanssa.
Aiemmin mies oli kertonut, että tämä nainen on hänestä hyvin kiinnostunut, mutta hän ei naisesta.

Aikaahan se selviäminen vei, ja keskusteltiin paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
Alkuperäinen kirjoittaja ThatPhoebe:
Minä jätin mieheni seuraavana päivänä. Sanoin kyllä, että ystäviä voimme olla, en voi pyyhkiä pois niin pitkää aikaa tosta vain. Mutta luottaa en voi enää, enkä olla toisen kanssa....

Kamalaa tämä kyllä on.

Onko teillä lapsia? Onko pettäminen ollut pitempi aikaista vai kertaluontoista? :(

Ei onneksi ole lapsia.

On niin vaikea luottaa toisen sanaan, etten uskalla sanoa että se on ollut vain kertaluontoista (niin mies sanoo). Ja arvatkaa miten klassisella tavalla jäi kiinni siitä?! Yritin soittaa miehelle, puhelin meni vahingossa päälle ja kuulin kaiken, miten joku nainen nauroi ja miten mies sanoi häntä kullaksi... :'(

 
Alkuperäinen kirjoittaja ThatPhoebe:
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
SIis sinua petettiin?

Niin, minua.

Jaa-a, en tiedä, mitä miehesi päässä liikkuu tällä hetkellä... Minulla itselläni oli pettäjänä päällimmäisenä tunteena häpeä. Ja tuska siitä, että samassa kun pettäminen selvisi miehelleni, näin hänen kasvoiltaan semmosen tuskan määrän, että en olis ikinä voinu uskoa että minä voin sen aiheuttaa. Ja samalla myös tajusin, että rakastan ihan mielettömästi tuota ihmistä, ja että jos vaan mahdollista, niin haluan jatkaa yhteiseloa. Mies antoi anteeksi, ja ajan kanssa haavat umpeutu puolin ja toisin. Luottamuspula oli kyllä kova ja pitkään. Nyt tuosta kaikesta on jo 5.5vuotta, eikä sitä enää meillä käsitellä, joskus sivulauseessa mainitaan asiasta. Mutta mitään syyttelyjä minun ei ole tarvinnu kuunnella miehen taholta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ThatPhoebe:
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
Alkuperäinen kirjoittaja ThatPhoebe:
Minä jätin mieheni seuraavana päivänä. Sanoin kyllä, että ystäviä voimme olla, en voi pyyhkiä pois niin pitkää aikaa tosta vain. Mutta luottaa en voi enää, enkä olla toisen kanssa....

Kamalaa tämä kyllä on.

Onko teillä lapsia? Onko pettäminen ollut pitempi aikaista vai kertaluontoista? :(

Ei onneksi ole lapsia.

On niin vaikea luottaa toisen sanaan, etten uskalla sanoa että se on ollut vain kertaluontoista (niin mies sanoo). Ja arvatkaa miten klassisella tavalla jäi kiinni siitä?! Yritin soittaa miehelle, puhelin meni vahingossa päälle ja kuulin kaiken, miten joku nainen nauroi ja miten mies sanoi häntä kullaksi... :'(

No ehkä on ollut parastakin heittää se pellolle aluksi. Jos sulla on vielä vaikka viikkojen päästä tunteita ja se yrittää sinnikkästi takaisin, ehkä vois jutella asiasta...tai sitten ei.

Mutta jos ei kerran lapsia ole, ja oikein "kullittelee"
:whistle: toista, niin mäkeen vaan. Tää on mun mielipide.

PAljon voimia ja parempaa tulevaisuutta. :hug:
 
No mun mies petti mua ihan mun silmien alla eräissä juhlissa.
Luotin mieheeni (ja ystävääni) 100% enkä halunnut epäillä pahinta, vaikka selkeästi aikaa viettivät toistensa kanssa "liian paljon".
Pidin hauskaa muiden vieraiden kanssa.

Pahalta tuntui se, että kun useat ihmiset paikan päällä videokuvasivat tapahtumia, niin eräässä videossa näkyy, kun nämä pettäjät suutelevat keskenään. Eikä kuvaaja vaivautunut kertomaan minulle tilannetta (vaikka kuvaaja on minun sukulaiseni, eikä kummankaan pettäjän ystävä).

Mieheni jäi kiinni siitä viikon päästä, kun näppäilin hänen puhelimeensa kaverini puh. nron ja soitin. Kännykän näyttöön ilmestyi mieheni miespuolisen ystävän nimi ja se sai epäilykseni syttymään kokonaan.. lähetetyistä viesteistä löytyikin sitten yksi ratkaiseva viesti, millä asia oli selvä, eikä selitykset menneet enää läpi. Lopulta mieheni myönsi pettäneensä.
(viettivät yhdessä yön hotellissa, mutta seksiä eivät kumpikaan myönnä harrastaneensa.)
Pahaa tekee, kun oli niin monta asiaa, josta mulle valehdeltiin viimeiseen asti.
Mieheni valehteli, ystäväni valehteli, sukulaiseni valehtelivat ja kaverinikin valehtelivat. Meni usko todella moneen ihmiseen samalla kertaa, vaikka vain kaksi ihmistä minua fyysisesti pettivät.

Vieläkään en ole päässyt tilanteesta yli kokonaan, vaikka tapahtumista on yli vuosi aikaa. "Kaveriani" en ole tapahtumien jälkeen nähnyt (ei uskalla/kehtaa tulla näytille..).

Itsellenikin olen erittäin vihainen! oli niin selkeät merkit ilmassa, mutta kun tahdoin luottaa, niin en viitsinyt kytätä sen enempää.
Voi kuinka selkeästi asiat olisivatkaan näkyneet, jos en olisi juonut alkoholia niin paljoa, ja jos olisin vain sitkeämmin pyytänyt miestäni olemaan kanssani, ja kieltänyt häntä viettämästä aikaa niin paljon ystäväni kanssa.
Argh.. Ikinä kukaan ei tosiaan ole minua noin paljon satuttanut, kuin mieheni, lapseni isä.
Yhdessä jatkettiin, sillä rakastin/rakastan miestäni kaieksta huolimatta aivan valtavasti.
Sitä en usko, että mieheni olisi minulle uskollinen yhdessä olomme loppuun saakka, mutta mitä turhia tulevia murehtimaan, sillä toisella kertaa olen taas paljon vahvempi, eikä minua niin vain satutetakaan.
Helpommin saattaisin luovuttaa.

 

Similar threads

M
Viestiä
8
Luettu
263
P
T
Viestiä
9
Luettu
656
H
M
Viestiä
24
Luettu
5K
Aihe vapaa
alkuper. mietiskelijä
A
V
Viestiä
1
Luettu
412
H

Yhteistyössä