Miten sopeutua siihen että lapset on nyt tehty?

[ikuinen kuumeilija]

Meillä nelonen nyt 2kk ja miehen mielestä lapsiluku on nyt täynnä. Itse olen haaveillut viidestä tai kuudesta lapsesta. En tietenkään aio miestä painostaa, sen verran iso asia kumminkin että kyllä molempien pitää lapsi haluta jos kerta.
Suren jo nyt sitä, etten enää koskaan saa kokea raskautta (olleet tosi helppoja), enkä enää koskaan saa vastasyntynyttä syliini. Tuntuu että tää nuorimman vauva-aika menee ihan hukkaan kun miä hölmö vaan mietin että tää on viimeinen vauva meidän perheessä...
Miten te muut joilla "ikuinen vauvakuume" ja haaveet suurperheestä, ootte sopeutuneet ajatukseen ja tietoon siitä että lapsia ei enää tule?

 

["Eliza"]

Hankkimalla muuta elämää, nimittäin äidille. Töitä, harrastuksia, opintoja?

 

[samassa tilanteessa]

Olen pian itse samassa tilanteessa kun kolmas syntyy. Koitan nyt jo elää niin, että muistaisin nauttia näistä viimeisistä ajoista raskaana ja vauvan potkuista. Itse olen aina halunnut neljä tai viisi lasta, mutta miehellä kolme on ollut se maksimiluku. Tai neljännestä sitten ainakin pitäisi jo enemmän neuvotella. Kolmesta ollaan oltu alusta asti yhtä mieltä. Aikaisemmat raskaudet ovat minulla olleet tosi helppoja, mutta nyt on ollut selvästi raskaampaa, mikä tietysti vähän auttaa siinä, että olen itsekin alkanut vähän asennoitumaan siihen, että kolme lasta ehkä riittääkin meidän perheeseen. Kakkosen jälkeen oli niin vahvasti olo, että meidän perhe on vielä vajaa, mutta nyt ei kyllä onneksi ole enää niin paljon tuollaista oloa, joten josko se neljän lapsen toiveesta luopuminen sittenkään ei muodostuisi hirveän isoksi jutulla minulla.

 

["vieras"]

Kyllähän neljä lasta muodostaa jo suurperheen. Onko sinulla koulutusta tai ammattia vai onko äitiys sinulle ainoa elämäntehtävä?

 

[a.p.]

[QUOTE="vieras";24435840]Kyllähän neljä lasta muodostaa jo suurperheen. Onko sinulla koulutusta tai ammattia vai onko äitiys sinulle ainoa elämäntehtävä?[/QUOTE]

Koulutus löytyy, sen sijaan vakityöpaikkaa ei (sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia olen tehnyt).

 

[Maria I.]

Heh! Johan kysymyksen heitit! Meillä on 6 lasta ja kuumeilut loppui kohdaltani siihen kun kadotin kaikki vauvan tavarat huushollistamme pois. Enää ei ole "helppoa" tehdä uutta lasta, kun olen niin saamarin laiska shoppailija etten viitsi lähteä uusia vauvan tarvikkeita keräämään... Ja kun niitä tarvikkeita ei koko ajan ole silmissä, helpottuu se kuumekin hiljalleen.

Vaikkakin takaraivossa välillä käy jyske "Yksi vielä!" (Onneksi on kierukkakin niin ei ihan pelkästä päähän pistosta voi vielä yhtä tehdä... )

 

["mä"]

tein sen itselleni selväksi jo odotusaikana. Joitain asioita pitää ajatella myös järjellä eikä vaan fiilispohjalta.