Miten tästä tunteesta pääsee eroon??

[ärsyyntynyt]

Tietynlaisesta vihasta exää kohtaan? Ja siitä että joutuu tuon rakkaan lapsen antamaan hänen hoitoon ja "jakamaan" lapsen kiintymyksen. Vielä kun exä ei ole helppo ja hänen kanssaan ei ole helppo toimia. Eikä ees aina hoida itse, lapsi tosi paljon isovanhemmillaan, myös koko vkloppuja. Viimeksi oli lapsella uimapuku mukana ja palasi takaisin, ni uimapukuun ilmaantui hometta. Eli oli ollut muovipussiin suljettuna märkänä lauantaista sunnuntai iltaan. Ja jos huomautan jostain, niin minulle raivotaan kuinka arvostelen ja luulen itse olevani täydellinen. Tai antaa lapsen nukahtaa autoon klo 5 illalla kun tuo lapsen kotiin, kun ei muka saanut päikkäri aikaan nukkumaan. Sitten on lapsen rytmi ainakin vuorokauden sekaisin. Ja taas jos yritän huomauttaa niin huutoa tulee. Joskus toivon että exälle vaan sattuisi onnettomuus niin ei tarvitsisi jaksaa tätä enään. Muilla samoja ongelmia??

 

[vieras]

Ajattelet, että lapsen on parempi, jos isä on kuollut, kunhan uimapuvussa ei ole hometta?

 

[vieras]

Semmoista se on. Elämä on epätäydellistä, isät sen mukana.

 

[KK]

Pakko kestää. Mun exä harrasti exällensä (jonka kanssa lapsi) samaa kiusaamista, oikeastaan pahempaa. Antoi juoda batteryä yms, juuri ennen kuin vei lapsensa äidillensä. Osaa asioista en halua edes muistella. Onneks en ite saanu kyseisen herran kanssa lapsia.

 

[ap]

Ajattelet, että lapsen on parempi, jos isä on kuollut, kunhan uimapuvussa ei ole hometta?

No ei noin yks selitteisesti.. Täs on paljon muutakin.. Se nyt oli yks esimerkki siitä kuinka ex ei pidä edes mistään tavaroista huolta yms... Ja en ajattele et se ois lapselle parempi.. heilun vähän siinä rajoilla onko ex lapselle hyväks vai tuleeko tuottamaan vaan pettymyksiä ja lisää ongelmis.. niin on ainakin uhkaillut...

 

[vieras]

Harmillista toki, mutta vähän tuntuu, että se on sinun kärsivällisyytesi, mikä ei kestä, kun että olisi kyse varsinaisesti lapsen hyvinvoinnista. Ajattele, jos olisi kyse jostakin aivan ihanasta läheisestä henkilöstä, joka välillä höperyyttään homehduttaisi vaatteita ja antaisi hyväntahtoisuuttaan lapsen nukkua väärään aikaan päiväunia, niin eihän siinä olisi mitään ongelmia. Hassua se vaan olisi, vaikka siitä tulisikin ylimääräistä vaivaa. Ehkä on niin, että tulkitset liikaa isän tekemisistä vaan siksi että ette tule toimeen. Tsemppiä kuitenkin! Ei se aina ole helppoa.

 

[ap]

En oikein jaksa uskoa.. Uskon että yhtä paljon närkästyisin, vaikka se olisikin joku läheinen. Ja enemmän tässä ahdistaakin se että näistä ongelmista ei hänelle tai lapsen isovanhemmille voi mainita.. Koska heti olen arvostelemassa ja syyttelemässä ja kuvittelen olevani täydellinen..

 

[äiti neljälle]

Lapsesi on onnellinen, se on tärkeintä?
Olette syystä eronneet ja nyt teitä yhdistää vain yhteinen lapsi.
Kumpi onkaan tärkeämpää, homeiset uikkarit vai onnellinen lapsi, jolla on isä?
Isä huolehtii lapsestaan parhaansa mukaan, omalla tavallaan ja se sun pitää hyväksyä ja kasvaa aikuiseksi.
Sillekin on syynsä, että uikkarit jääneet pussiin? Unohdus, isällä ei ollut tietoa uikkareista jne. Tuskin isä on kiusallaan niitä jättänyt sinne pussiin. Kiusaamiseen ei pitäisi olla mitään syytä.

 

[4h ja keittiö]

mieti miksi erositte... mikään ajattelutapa ei toista väärempi... tai toimintamalli, vähän rennommin, jookos...

 

[ap]

Isällä tieto kyllä oli... Pelkäänkin että lapsen onni loppuu muutamaan vuoteen.. Exä ja lapsen isoäiti ovat uhkailleet että kertovat lapselle kuinka se on minun syyni että isä ja äiti eivät ole yhdessä.. Ja itse olen sitä mieltä että en voi joka toinen viikko ostaa uusia uikkareita ja ei lapsen päivä rytmii voi joka toinen viikko heittää ylös alasin, koska isä tai isovanhemmat "unohtaa"... Isähän on lapsen kanssa vain sillon kun sattuu huvittamaan..

 

[ap]

Tiedän myös sen että oma vihani exää kohtaan saa minut närkästymään helpommin... siksi siitä vihasta haluisinkin eroon...

 

[vieras]

Silloin kun sattuu huvittamaan.. joka toinen viikko kuitenkin? En ihan tuota uhkailujuttua ymmärrä ja mitä siitä konkreettisesti seuraisi. Toki voi olla huonot välit entiseen miniään, mutta harvemmin sitä lapselle kostetaan. Ajatteletko, että lapsi uskoisi heitä ja alkaisi syyttelemään sinua. Avioerolapsi aika pian tottuu siihen kuitenkin, että äiti ja isä asuvat erillään, eikä osaa edes mieltää, että vanhempien pitäisikään olla yhdessä.

 

[ap]

Ei pakolla joka toinen vkloppu ja joskuskin vaan muutamia tunteja.. Silti kehtaa huutaa mulle että elatusmaksuilla pitäisi saada enemmän aikaa.. En usko että lapsi uskoisi, mutta jokaista ihmistä sattuu jos omaa äitiä haukutaan, jopa aikuisenakin... Sanoin isoäidille että ymmärtääkö se että erosta lapselle puhuminen satuttaisi lasta niin isoäidin vastaus oli "ei se lasta satuta, vaan sinua"...

 

[ap]

Lapsen hakee siis joka perjantai isoisä, koska on eläkkeellä.. Ja isoisä myös aina tuo sunnuntaina.. Ja useimmiten on ollutkin koko vklopun isovanhemmilla, joskus isä on käynyt joskus ei... Lapsi oli 7kk kun erottiin, että ei muista sellaista aikaa kun isä ja äiti oli yhdessä...

 

[vieras]

Pelkäävätköhän nuo isovanhemmat, että sinä joskus kiellät tuon epätavallisen järjestelyn ja sitten yrittävät pelotella sinua kiristämällä lapsella. Sinun pitää miettiä haluatko lastasi hoitoon viikonlopuksi isovanhemmille, koska ei heillä ole erityistä oikeutta lapseen. Minä itse laittaisin vierailut siihen asti tauolle, että tilanne on parempi, koska ei se ihan hyväksyttävältä nyt vaikuta. Jos siis tilanne todella on se, että lapsi ei juuri isänsä kanssa ole.

 

[hööh]

silläkin uhalla että kertoisivat lapselle miksi erositte että vaikka äiti olisikin pettänyt isiä tai yms niin pääasiahan on että lapsi on todella suurimman osan ajasta sinulla hoivassa rakastetussa kodissa ja lämpimässä rakastavassa ympäristössä
Tuskin isovanhemmat sinusta siellä sontaa puhuvat jatkuvasti ei ainakaan sellaiseen paikkaan lapsi haluaisi mennä jossa äitiään parjataan tietoisesti. parjatkoon itsekseen silloin ku lapsi ei siellä ole tai sitä kuule.. tai jättäköön parjaamiset kokonaan pois.

vinkki ensi kerralla pakkaat oman uikkarin isovanhemmille joka saa jäädä sinne, ostat alesta vaikka niin ei tule kustannuskysymys mieleen.

 

[hopihopi]

Ja oletko jo ottanut yhteyttä lastenvalvojaan?

 

[ota nyt yhteyttä lastenvalvojaan]

Lapsen hakee siis joka perjantai isoisä, koska on eläkkeellä.. Ja isoisä myös aina tuo sunnuntaina.. Ja useimmiten on ollutkin koko vklopun isovanhemmilla, joskus isä on käynyt joskus ei... Lapsi oli 7kk kun erottiin, että ei muista sellaista aikaa kun isä ja äiti oli yhdessä...

Missä inkkarit kanootista? Kukaan täysijärkinen ihminen EI luovuta lastaan kenellekään sukulaiselle, kun on tarkoitus, että lapsi on isällään hoidossa. Isä siis hakee ja tuo lapsen. Ja hoitaa kaiken asiallisesti.

 

[ja ota yhteyttä lastenvalvojaan]

Ei pakolla joka toinen vkloppu ja joskuskin vaan muutamia tunteja.. Silti kehtaa huutaa mulle että elatusmaksuilla pitäisi saada enemmän aikaa.. En usko että lapsi uskoisi, mutta jokaista ihmistä sattuu jos omaa äitiä haukutaan, jopa aikuisenakin... Sanoin isoäidille että ymmärtääkö se että erosta lapselle puhuminen satuttaisi lasta niin isoäidin vastaus oli "ei se lasta satuta, vaan sinua"...

Tämän luettuani on aivan selvää, että vahingoitat omaa lastasi antamalla hänet noille ihmisille. Älä hyvä ihminen enää mokaa!

 

[vieras]

Täytyy sanoa, että oma käsitys tilanteesta on muokkautunut vähän eri suuntaan kuin aluksi luulin. Mikä elämäntilanne isällä on muuten, käykö töissä ym., onko päihdeongelmaa? Mikä luulet, että siihen on syynä, ettei hän näe lastaan enempää tai miksei lapsi lapsi vietä viikonloppuja isänsä luona? Onko se niin, että kun isä kerran maksaa, niin isovanhemmat saavat korjata "käytetyn panostuksen", kun isä ei sitä tee?

 

[ani]

hei teeppä niin että menette lastenvalvojan luo ja vaadit valvottuja tapaamisia. niin ei voi isä juottaa lapselle energia juomia eikä muutenkaan haukkua sinua.. näin minä tein kun luottamus meni lapsen isään ihan kokonaan.. ja kerro myös lv:n luona noista eksäsi ja hänen äitinsä uhkailuista. pitäähän tuohon saada loppu. voimia!

 

[ap]

Täytyy sanoa, että oma käsitys tilanteesta on muokkautunut vähän eri suuntaan kuin aluksi luulin. Mikä elämäntilanne isällä on muuten, käykö töissä ym., onko päihdeongelmaa? Mikä luulet, että siihen on syynä, ettei hän näe lastaan enempää tai miksei lapsi lapsi vietä viikonloppuja isänsä luona? Onko se niin, että kun isä kerran maksaa, niin isovanhemmat saavat korjata "käytetyn panostuksen", kun isä ei sitä tee?

Isä kärsii ainakin masennuksesta, uskoisin että muutakin taustalla ja juuri silloin kun ei ole siinä kunnossa että lasta hoitaa niin isovanhemmat eivät lasta pojalleen anna... Ja otti minun lähtöni todella raskaasti.. Silloin minä ajattelin että tärkeintä on että lapsella säilyy välit isänsä sukuun ja näkee kuitenkin isäänsä vaikka tuolloin isä ei itse yksin pystynyt lasta hoitamaankaan.. Sitten tilanne on vaan jäänyt siihen että on isovanhemmilla.. Ja koska isällä ei autoa ole ja isoisä eläkkeellä niin isoisä on hoitanut nämä tuonnit ja hakemiset... Esim nyt kun isällä on kesäloma niin hakee itse lapsen ja pitää koko vklopun. Uskon että ovat isä ja isovanhemmatkin vain tottuneet tähän järjestelyyn.

Nyt yritänkin tässä erotella mikä toimempide oisi lapsen parasta ja mikä palvelisi vaan tätä minun omaa kiukkuani heitä kohtaa.. Koska lapsen parastahan tässä pitää ajatella ja unohtaa se oma viha. Ja todellisuus on siitä erosta että minä lähdin, exän sen aiheutti omalla käytöksellään. Mutta ex ja isoäiti näkevät asian niin että kun on lapsi ei saa erota, kaikki pitää vaan kestää ja ymmärtää...
Tulikohan nyt ees jotenkin selvästi selitettyä...

 

[ap]

Koska lapsi siis tykkää ja viihtyy isovanhemmilla.. Ukki on se kenestä lapsi puhuu ja kyselee koska ukki tulee taas hakemaan.. Niin en viittisi sitä lapselta riistää.. Itse pitäisi vaan saada oma pää hyväksymään että lapsi rakastaa ihmisiä, joita minä vihaan ja joiden kanssa minulla itsellä on pieniä ongelmia vähän väliä...

 

[lalallaa]

Tietynlaisesta vihasta exää kohtaan? Ja siitä että joutuu tuon rakkaan lapsen antamaan hänen hoitoon ja "jakamaan" lapsen kiintymyksen. Vielä kun exä ei ole helppo ja hänen kanssaan ei ole helppo toimia. Eikä ees aina hoida itse, lapsi tosi paljon isovanhemmillaan, myös koko vkloppuja. Viimeksi oli lapsella uimapuku mukana ja palasi takaisin, ni uimapukuun ilmaantui hometta. Eli oli ollut muovipussiin suljettuna märkänä lauantaista sunnuntai iltaan. Ja jos huomautan jostain, niin minulle raivotaan kuinka arvostelen ja luulen itse olevani täydellinen. Tai antaa lapsen nukahtaa autoon klo 5 illalla kun tuo lapsen kotiin, kun ei muka saanut päikkäri aikaan nukkumaan. Sitten on lapsen rytmi ainakin vuorokauden sekaisin. Ja taas jos yritän huomauttaa niin huutoa tulee. Joskus toivon että exälle vaan sattuisi onnettomuus niin ei tarvitsisi jaksaa tätä enään. Muilla samoja ongelmia??

Ootkos kysynyt siltä lapselta, mitä ajattelee. Kysehän on hänestä, eikä sun tunteistas.

 

[vieras]

Tosi hankala tilanne, mutta hyvä, että ymmärrät itse, että niissä isovanhemmissa on kuitenkin hyvääkin, vaikket tule heidän kanssaan toimeen. Tuo uhkailujuttu ja kaunaisuus vaan pitää jotenkin saada aisoihin, koska se syö sinun jaksamistasi. Oletko koskaan sanonut heille, että sinulla on nyt asiat paremmin, kuin ennen eroa ja että se olisi sinusta hyvä ratkaisu. Tosi tuttua tuo kyllä, että vanhemmat eivät osaa objektiivisesti ajatella, kun on oman lapsen asioista kysymys.