E
Ei JAKSA
Vieras
Olen jo aika selvillä näiden 10 vuoden aikana näistä oirekuvista ja muutoksista aika ajoin ( myös masennus rinnalla), mutta kyllä se vaan tympäisee kun hyvän kauden jälkeen saa taas paskaa niskaan ... mies söi litiumia kymmenien epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen ja se auttoi agressiivisuuteen ja moneen muuhun tunne elämän epävakauteen, myös masennusoireisiin. Mutta, tuli sivuvaikutuksena hankala vapina, lopetti lääkkeen ja nyt viikkojen vieriessä alkaa näkymään taas epävakaata, ai niin tuttua, käytöstä... en jaksa !
Tänään tulin lytätyksi kun mies katsoi lätkä matsia ja se loppui, ehdotin että laitetaankos nyt sit lapsille lauantai illan leffaa ja herkkuja... mies sanoi että haluaa katsoa lähetystä vielä vähän aikaa..mä siihen että noh, lapset vois käydä hetken leikkii niin ollaan hetki kaksin olohuoneessa ennen kuin lapset aloittaa leffa illan... nooh, mies hermostui että en voi mielipidettäni muuttaa että ensin pitää laittaa leffaa lapsille ja sit en jaksakaan niitä kun pitää mennä leikkimään.. yritin sanoa että jos ne sen aikaa leikkii kun mies katsoo ohjelmansa niin voidaan kaksin istahtaa rauhassa... mies sanoi minua jakomielitautiseksi kun vaihtelen mielipidettäni yhtääkkiä...ja minä siinä h moilasena että empä minä pahalla ehdottanut... ja nyt on mököttänyt monta tuntia.
Lapset katseli elokuvaa ja tulin hetken päästä katsomaan meteliä mikä olohuoneesta lähtee.. mies oli ulkona ja vanhin lapsista sanoi leikkineensä toisen kanssa elokuvan aikana kun yksi yritti siihen keskittyä. Mies oli terassilla ja kävin kertomassa ettei taida leffa kiinnostaa porukkaa minkä mies oli laittanut. Mies kertoi että oli nimenomaan kieltänyt ettei elokuvan aikana leikitä vaan annetaan kaikille katselu rauha, kerroin että vanhin oli sanonut leikkineensä toisen kanssa ja mies lähti kysymään miten asia oli. Lapsi sanoi miehelle että en ole kyllä mitään leikkinyt... muistutin mitä oli äidille sanonut ja mies sitten haukkui minut valehtelijaksi...naureskeli että on surullista että mun pitää keksiä asioita omasta päästä... eikä yhtään ottanut kuuleviin korviin että tais lapsella muuttua kertoma matkan varrella.
Mut näiden iloisten tapahtumien johdosta mies käyttäytyy kuin olisin häntä kiusannut koko illan ja murjottaa... on vihamielinen ja aivan sotajalalla.
En voi ymmärtää miten ihmeessä mies pyöräyttelee tällä hetkellä asioita mielessään...vai olenko minäkin sekoamassa
Onko muilla kokemusta mistään tämän kaltaisesta? Kai mä jotain vertaistukea kaipailen, kun tänne kirjoittelen...
Tänään tulin lytätyksi kun mies katsoi lätkä matsia ja se loppui, ehdotin että laitetaankos nyt sit lapsille lauantai illan leffaa ja herkkuja... mies sanoi että haluaa katsoa lähetystä vielä vähän aikaa..mä siihen että noh, lapset vois käydä hetken leikkii niin ollaan hetki kaksin olohuoneessa ennen kuin lapset aloittaa leffa illan... nooh, mies hermostui että en voi mielipidettäni muuttaa että ensin pitää laittaa leffaa lapsille ja sit en jaksakaan niitä kun pitää mennä leikkimään.. yritin sanoa että jos ne sen aikaa leikkii kun mies katsoo ohjelmansa niin voidaan kaksin istahtaa rauhassa... mies sanoi minua jakomielitautiseksi kun vaihtelen mielipidettäni yhtääkkiä...ja minä siinä h moilasena että empä minä pahalla ehdottanut... ja nyt on mököttänyt monta tuntia.
Lapset katseli elokuvaa ja tulin hetken päästä katsomaan meteliä mikä olohuoneesta lähtee.. mies oli ulkona ja vanhin lapsista sanoi leikkineensä toisen kanssa elokuvan aikana kun yksi yritti siihen keskittyä. Mies oli terassilla ja kävin kertomassa ettei taida leffa kiinnostaa porukkaa minkä mies oli laittanut. Mies kertoi että oli nimenomaan kieltänyt ettei elokuvan aikana leikitä vaan annetaan kaikille katselu rauha, kerroin että vanhin oli sanonut leikkineensä toisen kanssa ja mies lähti kysymään miten asia oli. Lapsi sanoi miehelle että en ole kyllä mitään leikkinyt... muistutin mitä oli äidille sanonut ja mies sitten haukkui minut valehtelijaksi...naureskeli että on surullista että mun pitää keksiä asioita omasta päästä... eikä yhtään ottanut kuuleviin korviin että tais lapsella muuttua kertoma matkan varrella.
Mut näiden iloisten tapahtumien johdosta mies käyttäytyy kuin olisin häntä kiusannut koko illan ja murjottaa... on vihamielinen ja aivan sotajalalla.
En voi ymmärtää miten ihmeessä mies pyöräyttelee tällä hetkellä asioita mielessään...vai olenko minäkin sekoamassa
Onko muilla kokemusta mistään tämän kaltaisesta? Kai mä jotain vertaistukea kaipailen, kun tänne kirjoittelen...
on mukava että joku ymmärtää, mutta olen tosi pahoillani tilanteestasi. Onkohan epävakaiden puolisoille mitään vertaistuki ryhmää tai keskustelu palstaa... olisi mukava jakaa ajatuksia enemmänkin. 
