Toggle sidebar

Miten te muut loppuraskautta elävät jaksatte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mamma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

"mamma"

Vieras
Mua ihan itkettää tää huono olo. Eilen alko äitiysloma ja jotenkin odotin ihanaa seesteistä aikaa, mutta mua vaan itkettää kun on niin raskas olo koko ajan. Esikoinen syntyi rv 37, nyt vasta rv 35 ja kauheita supistuksia koko ajan. Harmittaa esikoisen puolesta kun äiti vaan istuu, mä en uskalla edes ulos lähteä kun pelkään että ylimääräinen liikkuminen lisäis supistuksia.

Miten muut jakselee? Tuntuuko teistäkin että synnytys käynnistyy hetkenä minä hyvänsä?
 
En mä jaksakaan aina. Hyvin usein mua kiukuttaa raskas ja kömpelö olo, ällöttää minulle vieras vartalo ja maha. Inhottaakin. Inhottaa puuskuuttaa kuin mikäkin ylipainoinen valas. Enkä tosiaan tunne itseäni kauniiksi, eikä kyllä kukaan muukaan raskaanaoleva näytä kauniilta. Kivuista puhumattakaan.

Ja harmittaa sama juttu: esikoinen joka nyt pääsee vähän vähemmän ulos päivisin tai ainakin joutuu istumaan enemmän rattaissa. Onneksi isänsä ja muut vievät sitten temmeltämään hänet, kun minä en yksinkertaisesti pysty enkä saa.

Että halit ap:lle, ja kovasti jaksamista. Hammasta purren ja sisukkaasti kestän tämän raskauden, joka saa kyllä jäädä viimeiseksi.
 
Voimia!

Mulla rv 34+5, ja hyvin menee. Yöllä on kyllä inhottava nousta vessaan (onneksi ei tartte ku kerran tai kaks) ku se on niin raskasta kammeta itsensä ylös puolinukuksissa. Muulloin ei oo olokaan niin raskas, ja pystyn puuhailemaan kaikkea. Vaavi majailee ylhäällä, onneksi raivotarjonnassa.
 
Rv 41+6 tanaan. Huomenna varmaan kaynnistellaan.

Fyysisesti olo on ihan hyva. Joskus meinaa kylla itku tulla, kun nivuset on niin kipeat varsinkin yolla. Saattaa toisinaan kestaa helposti viisikin minuuttia, ennen kuin paasee sangysta ylos vessaan.

Eilisen jalkeen (yliaikaiskontrolli) vaan on ollut aika paska olo henkisesti, kun ultrassa arvioitiin 4610g vauvaa, vaikka kolme ammattilaista nappituntumalla arvioi reilusti alle neljan kilon.

Nyt mietin vain kaynnistysta ja sita, etta jos menee sektioksi. Ottaa paahan jo valmiiksi.
 
[QUOTE="mamma";23379559]

Miten muut jakselee? Tuntuuko teistäkin että synnytys käynnistyy hetkenä minä hyvänsä?[/QUOTE]

Heh heh, on kuule tuntunut jo viimeiset kymmenen viikkoa...
Supistelut alkoivat raskauden puolivälissä, välillä ovat olleet pahempia välillä vähemmän pahoja, ja muutokset kohdunkaulassa ajoivat sairaslomalle jo viikolta 28. Kun siihen lisäksi laittaa järkyttävän selkäkivun, lonkkakivut, jatkuvan oksetuksen ja närästyksen, alhaisen hemoglobiinin, unettomuuden, suonikohjut ja peräpukamat, niin voin kertoa, että ei tämä paljon naurata.
 
Suorastaan perseestä koko raskaus. Anteeksi ilmaisuni.

Särkee, supistaa, kramppaa, päätä särkee ja ketuttaa.

Pysyis nyt vaan sikiö terveenä ja hengissä. Viimeeks oli turhaa kitumista koko raskaus. Kai sekin painolastina.

Tsemppiä kanssa odottajat. Viikot matelee mutta kevät tulee.
 
täällä rv 39+1, olo on kuin sinivalaalla ja tänään taas tuli parit itkupotkuraivarit kun yksikään paita ei mahtunut päälle... Oma kroppa inhottaa. Mutta, sitä ja kamalia liitoskipuja lukuun ottamatta jaksan ihan suht hyvin. Viimeiset pari viikkoa on ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana voinut vähän jopa nauttia raskaana olemisesta, kun kaikki vaivat on vähän hellittäneet :)
 
Mulla alkaa huomenna äitiysloma eli tasan 35 on huomenna. Turhan tukalaa on nämä kaksi mahassa ja oikeestaan voisi jo syntyä. Hepatoosini vaan pahenee ja kai ne kohta käynnistää pakosti. Kyllä olen aika hoikkatyttö kun tämä maha lähtee omille jaloilleen:) Paino ei ole paljoa noussut raskauden aikana(on mistä ottaa). Naureskelin tässä kaalikeittoa juuri tehdessäni, että varmaan synnytys alkaa kohta kunhan saan syötyä tuota "pierukeittoa"(+15kandia katsomassa kun ilmavaivainen synnyttää).
 
Voi, kiitos kovasti tsempistä kaikille. Ja jotenkin ihana lukea että te muutkin kärsitte ihan samoista asioista kun minäkin. Mulla vauva oli laskeutunut jo pari viikkoa sitten kun neuvolassa kävin, joten kai siksikin on niin kurja olo kun vauva on niin alhaalla. Koko ajan saa juosta pissalla.

Kämppäkin on kuin hävityksen kauhistus, mutta en vaan jaksa/uskalla siivota. Ruokaakaan en jaksa laittaa, mies saa laittaa kun tulee töistä. Tunnen itteni kauheeksi lusmuksi ja sitähän nyt olenkin, mutta oikeesti nää supistukset ihan itkettää ja yritän välttää kaikkea ylimäärästä tekemistä. Kun nyt vielä edes viikon vauva pysyisi sisällä, niin olisin ihan tyytyväinen.

Ja uskon kyllä että ei oo helppoo sekään jos vauva menee kovasti yliaikaiseksi ja saa pelätä kuinka iso pötkäle sieltä sitten tulee. Tsemppiä!

Ja synnytyskin kauhistuttaa. Mulla on traumat siitä ekastakin ja kohta pitäis selviytyä toisesta. Mutta kiitos teille tuesta ja kiitos kun sain valittaa! ap
 
No, loistavasti ei mene täälläkään noin niin kun voinnin puolesta. Odottelen kaksosia ja viikkoja on nyt 32+0. Vuodelevossa sairaalassa ja kotona jo rv 23+0 alkaen etisen istukkavuodon ja lapsiveden tihkumisen vuoksi. Myös kivuliaat supparit vaivasivat rv 26-29. Nyt karmeat selkäkivut, liitoskivut, vatsa kireä kuin ylitäysi ilmapallo, on yhtä aikaa ummetus ja löysä maha, hemoglobiini alhaalla, nukkuminen yhtä tuskaa, närästää, mahassa "ilma" kiertää - kun siis liikkua ei saa....En käsitä, montako viikkoa vielä kestän paisua?
 
täällä rv 39+4 eikä muuta vaivaa kun ihan hirveä flunssa iski justiin... :( Kiva tässä sit lähteä synnyttämään kun ei meinaa mistään reiästä saada happea ja yskittää niin helkkaristi, tuntuu että keuhkot irtoaa..
 
Oikeasti kiva lukea, että muilla on samanlaista tuskaa. Siis ei nyt se ole kivaa, että on vaikeaa, mutta vaihteeksi kiva kuulla, että en ole yksin valittamassa. TUntuu että kaikki odottajat, joihin olen törmännyt, ovat olleet vain täysin tyytyväisiä oloonsa ja kaikki on mennyt tosi kivasti, jos ei lasketa sitä yhtä kertaa, kun meinasi aamusta oksentaa viikolla 9.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa