En tiedä onko kyseessä pelkkä eroahdistus, vai onko osaksi myös kiukuttelua.. Eli kaikki on pojalla hyvin esim. isin kanssa leikkiessä siihen asti kunnes näkee äitin, alkaa hirveä itku ja kitinä että syliin pitää ottaa. Olis ihan ymmärrettävää jos olis sitten parempi mieli syliin päästyään mutta kitisee ja venkoilee siinäkin, haluaa lattialle leikkimään. Vaikka istun itse lattialla pojan vieressä niin jatkuva kitinä syliin-pois-syliin-pois. Siten kyllä tykkää olla että kannattelen häntä että voi seistä mutta haluaa touhuta lelujen kanssa siinä seistessä ja kun sekään ei ihan aina onnistu niin sekin rupee harmittaa..rupee olee mulla ranteet aika kovilla kaikesta seisottamisesta ja kannattelusta kun painoa pojalla kuitenki jo reilu 12kg. Eli annanko vaan kitistä, ja olen lähellä vai teenkö niinkuin vauva tahtoo?
Olis vaan niin kiva että poika viihtyis ja leikkisi yhtä hyvin äidin ku isänkin kanssa :|
Olis vaan niin kiva että poika viihtyis ja leikkisi yhtä hyvin äidin ku isänkin kanssa :|
