Toggle sidebar

Miten toimia tässä tilanteessa omien vanhempien kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ääh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ä

ääh

Vieras
Äitini on koko elämäni kohdellut minua henkisesti kaltoin. Nöyryyttänyt, ivannut (jos huomautan hän sanoo minun olevan herkkänahkainen), valehdellut, eristänyt muista jne.. (ei kerrota minulle mitään tärkeitä asioita mitä muille kerrotaan, jätetään kutsumatta juhliin, minun häät+lasten ristiäiset jne. on pilattu, tulee meille vaikka kiellän kun hän on päättänyt niin jne.. lista on loputon.)
Nyt olen vihdoin tajunnut, ettei tämä tule loppumaan koskaan. Minulle tulee pari päivää kestävä henkinen pahaolo kun tapaan hänet, nyt mietin onko se enää sen arvoista? Minulla on kuitenkin ihanat lapset sekä mies ja pahan olon tullessa olen henkisesti muualla jolloin kaikki aika on pois lapsilta.

Nyt on tulossa heidän kotona järjestettävät sukujuhlat ja sydän sekä järki sanoo etten enää halua mennä, mutta velvollisuuden tunto käskee menemään.
Meillä on pieni vauvakin ja vasta oli ristiäisissä nöyryytystä, joten miksi minun pitäisi aina antaa anteeksi olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan? Vai pitääkö? Voinko päästää irti ja olla menemättä hiljentäen samalla kokonaan yhteyden pidon?

Miehen puolelta ei ole miehellä sisaruksia eikä vanhempia, joten meidän suku on ollut ainoa. Kannattaako siitäkään pitää kiinni jatkuvan ivan ja ilkeilyn hinnalla?
 
mun mielestä sukulaisuus ei aikuisten välillä velvoita yhtään mihinkään. Miksi ottaa paskaa vastaan tieten tahtoen? Keskittyisin ennemmin vaalimaan sellaisia ihmissuhteita, joista molemmat osapuolet saavat elämäänsä rikkautta.
 
Jätä menemättä. Vanhemmillasi ei ole sinuun enää minkäänlaista käskyvaltaa etkä ole velvollinen menemään jos et kerran halua. Sukulaisuus ei ole mikään velvoite pitää yhteyttä jos et halua.
 
Tiedän,että syntyy hirveä riita jos emme mene. Veikkaan ettei sen jälkeen ole asiaa enää minnekkään. Toisaalta, onko edes oikein yrittää pitää väkisin lapsilla isovanhempaa joka on tuollainen.. ( kysyi 5 vuotiaaltani viimeksi, eikö hän osaa lukea vielä ja sen jälkeen kehui miten nuorin veljeni (jonka itse opetin lukemaan) osasi jo saman ikäisenä ihan itse lukea.) Eli lapset tulevat vähättelyä saamaan osakseen. Hän kantaa heille lahjaksi kaikki ilmaislahjat syntymäpäivinä jne.
Hitto kun kirjoitan tätä listaa tulee viha joka oikein repii. Hän nöyryyttää ja kaikilla tavoin vähättelee perhettämme. Meillä menee mielestäni ihan hyvin kaikkien mittapuiden mukaan ja nyt vasta olen ymmärtänyt, että tämä huonommuuden tunne johtuu tuon sairaan ihmisen alistamisesta sekä vähättelystä.
Kun se on oma äiti, niin sitä vaan jotenkin toivoo ettei hän voisi olla noin julma omalle lapselleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja moekoe:
Jätä menemättä. Sun ole pakko itseäs hajottaa. Ekalla kerralla se tuntuu pahalta, mutta jäät henkiin ja seuraava kerta onkin jo helppo.
Click to expand...

Olen yrittänyt pitää yhteyksiä lasten takia ja jotenkin ajatellut, että kaikilla pitää olla sukua. Mutta kun tilanne tämä.. mieluummin olen yksin. Olen miettinyt sitäkin jos yrittäisimme neljättä lasta ja sitten omilla lapsillamme olisi ainakin perhettä ympärillään (kun tosiaan miehen puolelta ei ole ketään), niin ei tarvitsisi kaivata serkkuja jne..
 
Anna mennä, vaikka kaikki sukulaiset ja tuttavat, jos eivät kerran näe tuota.
Mäkin laitoin vanhemmilleni rajat just muksun takia. Ja "jouduttiin" heidän asioihin sotkeutumisten yms takia muuttamaan 500km:n päähän. Sinne jäi myös meidän ystävät ja kaverit.
Mutta sekuntiakaan en ole katunut.
Kerran se vaan kirpaisee.
 
Siis tässä kyse vain äidistä, ei isästä? Jäin nyt miettimään kun sanoit että jos jätät menemättä tuonne juhliin niin äidin suuttumisen myötä menee välit koko sukuun.

Että sun äitikö ihan yksin pystyisi myrkyttämään montakin itsenäisesti ajattelevaa aikuista ihmistä sua vastaan? Ja tuolla ensimmäisellä kysymyksellä tarkoitin sitä että jos isäkin tässä mukana niin helpommin saavat tuhoa aikaan.

Ja siis uskon kyllä että on ihmisiä jotka suuttuessaan puhuvat omille läheisilleen toisesta pahaa ja pikkuhiljaa yrittävät käännyttää nämäkin omaa "vihollista" vastaan. Mietin silti vain että ehkä et kuitenkaan usko tarpeeksi ihmisten omaan ajattelukykyyn? Tai hieman yliarvioit äitisi taidot manipuloida ihan koko suku itseäsi vastaan. Varsinkin jos itse olet valmis pitämään yhteyttä muuhun sukuun.
 
[QUOTE="vieras";28417801]Siis tässä kyse vain äidistä, ei isästä? Jäin nyt miettimään kun sanoit että jos jätät menemättä tuonne juhliin niin äidin suuttumisen myötä menee välit koko sukuun.

Että sun äitikö ihan yksin pystyisi myrkyttämään montakin itsenäisesti ajattelevaa aikuista ihmistä sua vastaan? Ja tuolla ensimmäisellä kysymyksellä tarkoitin sitä että jos isäkin tässä mukana niin helpommin saavat tuhoa aikaan.

Ja siis uskon kyllä että on ihmisiä jotka suuttuessaan puhuvat omille läheisilleen toisesta pahaa ja pikkuhiljaa yrittävät käännyttää nämäkin omaa "vihollista" vastaan. Mietin silti vain että ehkä et kuitenkaan usko tarpeeksi ihmisten omaan ajattelukykyyn? Tai hieman yliarvioit äitisi taidot manipuloida ihan koko suku itseäsi vastaan. Varsinkin jos itse olet valmis pitämään yhteyttä muuhun sukuun.[/QUOTE]


No jaa, riippuu asioista. Mulle avautui tätini, isäni veljen vaimo, muutama kuukausi sitten... Itse on katkaissut välit mun vanhempiini vuosiksi, kunnes jäi leskeksi yms. Mutta sehän nyt on ihan eri asia. Kuinka MINÄ kehtaan tehdä niin, nehän on mun VANHEMMAT, omia vanhempia PITÄÄ KUNNIOITTAA, oli mikä oli.
 
[QUOTE="vieras";28417801]Siis tässä kyse vain äidistä, ei isästä? Jäin nyt miettimään kun sanoit että jos jätät menemättä tuonne juhliin niin äidin suuttumisen myötä menee välit koko sukuun.

Että sun äitikö ihan yksin pystyisi myrkyttämään montakin itsenäisesti ajattelevaa aikuista ihmistä sua vastaan? Ja tuolla ensimmäisellä kysymyksellä tarkoitin sitä että jos isäkin tässä mukana niin helpommin saavat tuhoa aikaan.

Ja siis uskon kyllä että on ihmisiä jotka suuttuessaan puhuvat omille läheisilleen toisesta pahaa ja pikkuhiljaa yrittävät käännyttää nämäkin omaa "vihollista" vastaan. Mietin silti vain että ehkä et kuitenkaan usko tarpeeksi ihmisten omaan ajattelukykyyn? Tai hieman yliarvioit äitisi taidot manipuloida ihan koko suku itseäsi vastaan. Varsinkin jos itse olet valmis pitämään yhteyttä muuhun sukuun.[/QUOTE]

Kyllä, hän ehtii luoda niin paljon tuhoa ettei aikani riitä korjaamaan. Isäni kanssa meni välit kun jouduin raskausaikana ottamaan etäisyyttä äitiini ja hän on kertonut omat versionsa näistä asioista. Mistään ei puhuta aidosti ja kaikkeen minä olen syypää. Hän haluaa sääliä ja keksii uskomattomia juttuja.
Mutta tätä on vaikea selittää ihmiselle joka ei ole koskaan tälläistä ihmistä tuntenut.

Yhteyden pitäminen muihin ihmisiin on hänelle loukkaus ja saan siitä sitten kärsiä.
 
[QUOTE="vieras";28417801]Siis tässä kyse vain äidistä, ei isästä? Jäin nyt miettimään kun sanoit että jos jätät menemättä tuonne juhliin niin äidin suuttumisen myötä menee välit koko sukuun.

Että sun äitikö ihan yksin pystyisi myrkyttämään montakin itsenäisesti ajattelevaa aikuista ihmistä sua vastaan? Ja tuolla ensimmäisellä kysymyksellä tarkoitin sitä että jos isäkin tässä mukana niin helpommin saavat tuhoa aikaan.

Ja siis uskon kyllä että on ihmisiä jotka suuttuessaan puhuvat omille läheisilleen toisesta pahaa ja pikkuhiljaa yrittävät käännyttää nämäkin omaa "vihollista" vastaan. Mietin silti vain että ehkä et kuitenkaan usko tarpeeksi ihmisten omaan ajattelukykyyn? Tai hieman yliarvioit äitisi taidot manipuloida ihan koko suku itseäsi vastaan. Varsinkin jos itse olet valmis pitämään yhteyttä muuhun sukuun.[/QUOTE]

Kyllä, hän ehtii luoda niin paljon tuhoa ettei aikani riitä korjaamaan. Isäni kanssa meni välit kun jouduin raskausaikana ottamaan etäisyyttä äitiini ja hän on kertonut omat versionsa näistä asioista. Mistään ei puhuta aidosti ja kaikkeen minä olen syypää. Hän haluaa sääliä ja keksii uskomattomia juttuja.
Mutta tätä on vaikea selittää ihmiselle joka ei ole koskaan tälläistä ihmistä tuntenut.

Yhteyden pitäminen muihin ihmisiin on hänelle loukkaus ja saan siitä sitten kärsiä.
 
[QUOTE="aloittaja";28417729]Olen yrittänyt pitää yhteyksiä lasten takia ja jotenkin ajatellut, että kaikilla pitää olla sukua. Mutta kun tilanne tämä.. mieluummin olen yksin. Olen miettinyt sitäkin jos yrittäisimme neljättä lasta ja sitten omilla lapsillamme olisi ainakin perhettä ympärillään (kun tosiaan miehen puolelta ei ole ketään), niin ei tarvitsisi kaivata serkkuja jne..[/QUOTE]

Todellisuudessa, jos katkaiset välit mietit äitiäsi usein ja sitä teitkö oikean ratkaisun. Joskus voi kaduttaa, kunnes muistat taas sen pahan olon mikä yhteydenotosta tms tuli ja sitten tiedät että se oli oikein.


Itse tein kolme vuotta sitten vastaavan päätöksen koskien isääni. Joskus itken isättömyyttä, mutta näin on tuhat kertaa parempi. Ja kyllä tämä päätös on kirpaissut useammin kuin kerran, sulti ei kaduta. Isäni yritti vain sairastuttaa minutkin, melkein innistui, mutta ei. Minua hän ei enää loukkaa! Ei koskaan, ikinä.
 
meillä melkolailla samanlainen tilanne,että ymmärrän täysin mitä käyt läpi =( kovasti voimia teidän perheelle! ja omasta senverran,että äiti sai myrkytettyä monen minulle tärkeän ihmisen meidän perhettä vastaan ihan ilman syytä. nyt nämä minulle ennen tärkeät ihmiset piilokiusaavat minua kaikin mahdollisin tavoin. mutta parempi sekin kuin ainaisessa ahdistuksessa eläminen. meillä ei ole enää ketään sukulaista elämässämme eikä lapsiemme elämässä joka toisaalta silti surullista =(
 
Etäisyyttä, sanoi mun terapeutti, jonka luona työstän muun muassa suhdetta hankalaan isääni. Ja nyt onkin hirveän vapauttavaa, kun sai "luvan" ikään kuin luovuttaa..annan olla ja sanon joka päivä mielessäni, että minä en voi isääni muuttaa ja aikuinen ihminen on vastuussa itsestään. Minun tehtäväni ei ole kannatella toista aikuista, ei etenkään omaa vanhempaa. Hylkää en kuitenkaan, annan vain olla, niin kauan, etten itse enää ahdistu. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Peppari
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Etäisyyttä, sanoi mun terapeutti, jonka luona työstän muun muassa suhdetta hankalaan isääni. Ja nyt onkin hirveän vapauttavaa, kun sai "luvan" ikään kuin luovuttaa..annan olla ja sanon joka päivä mielessäni, että minä en voi isääni muuttaa ja aikuinen ihminen on vastuussa itsestään. Minun tehtäväni ei ole kannatella toista aikuista, ei etenkään omaa vanhempaa. Hylkää en kuitenkaan, annan vain olla, niin kauan, etten itse enää ahdistu. :)
Click to expand...

Mulla äiti ei anna rauhaa, eli jos vaistoaa että otan etäisyyttä tulee meille väkisin, puhuu kaikille miten ei saa nähdä lapsiani jne.. ( olin sairaalasta tullut ja km pelko, hän tuli huutamaan ovelleni ja ekan kerran sain käskettyä hänet pois-> kertoi kaikille miten estin häntä tulemasta jne.. ja minä sain taas ilkeän ihmisen leiman).

Silloin kun hänelle sopii pitää olla paljon tekemisissä ja sitten vastaavasti kun kerran sanoin, että olisi mukava jos asiat tulisivat kuntoon ja olisimme usein tekemisissä hänestä ei kuulunut yli kahteen kk mitään. Sitten soitteli ja kertoi omista kuulumisistaan ja lopetti puhelun.
Joululahjaksi kerran kysyi toissa jouluna mitä haluan, pyysiin tiettyä astia sarjaa. Hän soitti ja sanoi ottaneensa minulle viinilaseja (emme juo viinejä) ja pitävänsä itse tätä sarjaa olevat astiat mitä olin toivonut.

En tiedä saako kukaan tästä otetta, mutta hän tekee minut sairaaksi. Sanoo asioita ja kohta väittää minun kuvitelleen ne. Mies on sanonut jo pitkään, että anna olla.
 
[QUOTE="aloittaja";28418027]Mulla äiti ei anna rauhaa, eli jos vaistoaa että otan etäisyyttä tulee meille väkisin, puhuu kaikille miten ei saa nähdä lapsiani jne.. ( olin sairaalasta tullut ja km pelko, hän tuli huutamaan ovelleni ja ekan kerran sain käskettyä hänet pois-> kertoi kaikille miten estin häntä tulemasta jne.. ja minä sain taas ilkeän ihmisen leiman).

Silloin kun hänelle sopii pitää olla paljon tekemisissä ja sitten vastaavasti kun kerran sanoin, että olisi mukava jos asiat tulisivat kuntoon ja olisimme usein tekemisissä hänestä ei kuulunut yli kahteen kk mitään. Sitten soitteli ja kertoi omista kuulumisistaan ja lopetti puhelun.
Joululahjaksi kerran kysyi toissa jouluna mitä haluan, pyysiin tiettyä astia sarjaa. Hän soitti ja sanoi ottaneensa minulle viinilaseja (emme juo viinejä) ja pitävänsä itse tätä sarjaa olevat astiat mitä olin toivonut.

En tiedä saako kukaan tästä otetta, mutta hän tekee minut sairaaksi. Sanoo asioita ja kohta väittää minun kuvitelleen ne. Mies on sanonut jo pitkään, että anna olla.[/QUOTE]

Nyt murmeli, lue tää teksti uudelleen ja uudelleen ajatuksella!

Tosta ei seuraa mitään hyvää. Äitis on onnistunut jo imuroimaan osittain siihen mustaan kierteeseen! Sä olet kohta yhtä sairas!

Totaaliblokki. Nyt. Oikeasti.
 
Itse en haluaisi olla tekemisissä ihmisten kanssa jotka tuottavat vain pahaa oloa. Eritoten jos he tekisivät lasteni mielen pahaksi, vähättelisivät tai muutoin kaltoin kohtelisivat. Anna tuollaisen olla. Valehtele tosiaan että teillä on norovirus tms. ettette pääse sukujuhliin. Ja sitten pikkuhiljaa jätätte menemättä kaikkiin tuollaisiin tilaisuuksiin missä voisi tulla sanomista.
Mitä miehesi ajattelee tästä kaikesta?
 
[QUOTE="aloittaja";28418027]Mulla äiti ei anna rauhaa, eli jos vaistoaa että otan etäisyyttä tulee meille väkisin, puhuu kaikille miten ei saa nähdä lapsiani jne.. ( olin sairaalasta tullut ja km pelko, hän tuli huutamaan ovelleni ja ekan kerran sain käskettyä hänet pois-> kertoi kaikille miten estin häntä tulemasta jne.. ja minä sain taas ilkeän ihmisen leiman).

Silloin kun hänelle sopii pitää olla paljon tekemisissä ja sitten vastaavasti kun kerran sanoin, että olisi mukava jos asiat tulisivat kuntoon ja olisimme usein tekemisissä hänestä ei kuulunut yli kahteen kk mitään. Sitten soitteli ja kertoi omista kuulumisistaan ja lopetti puhelun.
Joululahjaksi kerran kysyi toissa jouluna mitä haluan, pyysiin tiettyä astia sarjaa. Hän soitti ja sanoi ottaneensa minulle viinilaseja (emme juo viinejä) ja pitävänsä itse tätä sarjaa olevat astiat mitä olin toivonut.

En tiedä saako kukaan tästä otetta, mutta hän tekee minut sairaaksi. Sanoo asioita ja kohta väittää minun kuvitelleen ne. Mies on sanonut jo pitkään, että anna olla.[/QUOTE]

Pistä miehesi ovelle vahdiksi häätämään möykkäävä anoppi pois?! Tarkemmin sanottuna, onko miehestä sanomaan anopille vastaan, sinun tueksi? Jos muu sukusi äitiäsi lukuun ottamatta on ihan normaalia, voithan sanoa suoraan heille, että äitisi valehtelee. Kerro heille, millainen äitisi on.

Toisaalta ymmärrät varmaan, että äitisi ei ole ihan normaali ihminen. Aina jos hän tekee tai sanoo jotain kurjaa, sano itsellesi, että se kaikki on sairaan ihmisen valheellista puhetta, EI totta. Kyllä tekstistäsi huomaa, että äitisi on vaikuttanut sinuun, mutta järki pitää joskus oikeasti ottaa käteen ja psyykata itseään oikeaan suuntaan.
 
[QUOTE="Cartman";28418014]sukujuhliin niin ainahan voitte sairastua "vatsatautiin"... siitä ei voi kukaan suuttua ja pääset luistaa äitisi tapaamisesta.[/QUOTE]
Niinhän sitä luulisi...

Ap:lle sanoisin, että älä anna äitisi määrätä sitäkään, saatko sinä pitää yhteyttä muihin sukulaisiisi. Sinä päätät. Jos joku uskoo mieluummin äitisi valheita ja pahanpuhumista, haluat ehkä jättää myös nämä ihmiset taaksesi.

Jos taas haluat ja onnistut säilyttämään yhteyden muihin sukulaisiin, annat ihan rauhassa äitisi loukkaantua.

Kirjoitat, että äitisi tekee sinut sairaaksi. Viestejäsi lukiessa tulee olo, että on jo kiire päästä irti.
 
  • Tykkää
Reactions: moekoe
Olen miettinyt, että mitä menetän loppuen lopuksi jos tästä luovun.

Lapsena hän juoksutti minua auton perässä ja uhkasi hylkäämisellä, nuorena ivasi ja luki päiväkirjaani puhelimessa naureskellen. Penkoi huoneeni säännöllisin väliajoin jne.. eli käytännössä vei elämäni ja nyt olen tajunnut sen. Tämä irti päästäminen äidistä, jota ei tavallaan koskaan ole ollutkaan on vaikeaa.

Mutta, miksi enää roikkua kun hän ei tule koskaan muuttumaan. Hän työntää oman pahan olonsa minuun sen olen tiedostanut.

Paska, millaisia ihmisiä maa päällään kantaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rigel:
Niinhän sitä luulisi...

Ap:lle sanoisin, että älä anna äitisi määrätä sitäkään, saatko sinä pitää yhteyttä muihin sukulaisiisi. Sinä päätät. Jos joku uskoo mieluummin äitisi valheita ja pahanpuhumista, haluat ehkä jättää myös nämä ihmiset taaksesi.

Jos taas haluat ja onnistut säilyttämään yhteyden muihin sukulaisiin, annat ihan rauhassa äitisi loukkaantua.

Kirjoitat, että äitisi tekee sinut sairaaksi. Viestejäsi lukiessa tulee olo, että on jo kiire päästä irti.
Click to expand...

Jos siis pidän muuhun sukuun yhteyttä äitini saa lisäspurtin joko haukkumiseen tai pakolliseen yhteyden pitoon joita en kumpaakaan jaksa sen enempää nyt kun meillä kuitenkin kolme lasta ilman ns. tukiverkkoa. Jaksamme siis muuten hyvin, mutta tälläinen henkinen helvetti on jäätävän tuskaista.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa