Miten tulikin niin surullinen mieli,mä vihaan exää!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja niin surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

niin surullinen

Vieras
kun jätti toisen takia ja tuntuu etten taas pääse tästä ajatuksesta.Mä joudun muokkaamaan elämäni uudelleen ja mä en jaksa:(!
Erosta on kuitenkin melkeen vuosi mutta ajattelen vaan et kesällä meil olis tullut 8v yhessäoloa.
En mä voi ees enää itkeä tätä kellekään. Mä vihaan sitä mitä teki,vihaan sitä ja vihaan sitä et vei multa mun tulevaisuuden.Tää on taas yhtä itkua!
 
Tästä ei taas ole paskankaan hyötyä mut... tollanen turha viha ja kauna on kuluttavaa. Se ei paranna sun oloa eikä muuta mitään. Jotenkin siitä pitäs päästä yli, työstää se loppuun. Ja sit voi alkaa kehitellä sitä omaa tulevaisuutta. Olisko joku keskusteluapu hyvä?
 
  • Tykkää
Reactions: PaulKohelo
Nyt sulla on kyllä asiat ihan sekaisin mielessä... Ei se exä sun tulevaisuuttas vieny. Kyllä se kuule tulee sieltä koko ajan päivä kerrallaan.

Mua ahdistaa ajatuskin, että ripustaisin koko elämäni yhden ihmisen varaan. Pakkohan elämässä nyt on jotain muutakin olla, kun se mies.

Nyt vaikka listaat paperille, mitä kaikkia muita positiivisia asioita sun elämässä on ja alat keskittyä niihin etkä siihen exän vihaamiseen, koska se vihaaminen on turhaa, eikä ainakaan tuo mitään positiivista sun elämääs.
 
Olen niin monet itkut itkenyt,jutellut asiasta kerta toisensa jälkeen mutta silti jotenkin se viha taas nostaa päätään.Tiedän et se viha ja katkeruus kuluttaa mutta kun en tajua vieläkään miks se teki niinkuin teki,kuitenkin sano rakastavansa. Kyl mä olen sitä mieltä et vei mun tulevaisuuden,meijän piti yrittää tänä vuonna vauvaakin. Onhan tossa nyt jotain huomioita miehiltä saanut mutta se on yhtä tyhjän kanssa. Pitäs tehdä päätöksiä mutta en mä pysty,luulin et pystyn mutta nyt kun tarvis niin en kykene.En mä lähe tästä kellekään ammatti-ihmiselle puhumaan mutta toisaalta en viitsisi enää rasittaa ystäviä ja perhettä asialla kun ne jo luulee et oon selvinnyt asiasta.Olenhan mä eteenpäin päässyt mutta en varmaan ikinä pääse yli tai sitä pelkään.
 
[QUOTE="vieras";26126149]Nyt sulla on kyllä asiat ihan sekaisin mielessä... Ei se exä sun tulevaisuuttas vieny. Kyllä se kuule tulee sieltä koko ajan päivä kerrallaan.

Mua ahdistaa ajatuskin, että ripustaisin koko elämäni yhden ihmisen varaan. Pakkohan elämässä nyt on jotain muutakin olla, kun se mies.

Nyt vaikka listaat paperille, mitä kaikkia muita positiivisia asioita sun elämässä on ja alat keskittyä niihin etkä siihen exän vihaamiseen, koska se vihaaminen on turhaa, eikä ainakaan tuo mitään positiivista sun elämääs.[/QUOTE]

Mä en keksi mitään positiivista.Mä olen niin arka etten uskalla tehä mitään uutta elämälleni,pitäs muuttaa mutta senkin olen nyt perumassa koska en vaan uskalla vaihtaa paikkakuntaa ja vielä sellaiseen missä ei ole mitään elämää.täällä sentäs jotain elämää.Ex oli niin iso osa mun elämää et vaikee kuvitella et oon pian vuoden räpiköinyt ilman sitä.Esitän kaikille et ei tässä mitään hätää ole vaikka todellisuus on ihan toista.
 
Ei se oikeasti auta muuta kuin jättää se viha taakseen ja jatkaa eteenpäin. Ja se ei onnistu kuin ihan tietoisesti muuttamalla ajatusmalliasi. Et vain enää ajattele exää, kun alat ajattelemaan niin heität vain ajatukset pois ja alat ajattelemaan jotain ihan muuta. Hyväksy se, että et tule ikinä ymmärtään miksi ex teki niin kuin teki ja se, että elämä ei tule koskaan menemään juuri niin kuin sen pitäisi.
 
Jos nyt saa yhden ikävän asian kääntää positiiviseksi... hyvä juttu minusta se että ette ehtineet lasta saada tuohon sotkuun. Nimittäin tuo ero hyvin tod.näk. olisi tullut eteen kuitenkin ja kun sopassa lapsia niin kaikki pahempaa. Ja rakkaus, se voi loppua. Exäs ei sua enää rakasta, haluatko itse väkisin roikkua ihmisessä joka ei sua halua? Älä kiusaa itseäsi moisella, ansaitset parempaa.
Sulta puuttuu itseluottamus ja arvostus itseä kohtaan. Et uskalla edes haluta mitään itsellesi, olet liian kauan elänyt muiden kautta. Tee pieniä muutoksia kerrallaan. Kun huomaat että selviät niistä, luotto paranee. Suosittelen silti ulkopuolista apua.
 
Viimeksi muokattu:
Mä en keksi mitään positiivista.Mä olen niin arka etten uskalla tehä mitään uutta elämälleni,pitäs muuttaa mutta senkin olen nyt perumassa koska en vaan uskalla vaihtaa paikkakuntaa ja vielä sellaiseen missä ei ole mitään elämää.täällä sentäs jotain elämää.Ex oli niin iso osa mun elämää et vaikee kuvitella et oon pian vuoden räpiköinyt ilman sitä.Esitän kaikille et ei tässä mitään hätää ole vaikka todellisuus on ihan toista.

1. Olet hengissä. 2. Olet terve (?) 3. Sinulla on perhettä 4. Sinulla on ystäviä.

Mä en edes tunne sua ja keksin neljä positiivista asiaa sun elämästä.
 
[QUOTE="vieras";26126230]Koetko sä itse olevasi jonkun arvoinen ihan pelkiltään vai arvotatko itseäsi vaan miehiltä saamasi huomion määrän mukaan?[/QUOTE]

No enpä ole ees ajatellut asiaa.
 
kaiken tän sotkun keskellä olen jostain kumman syystä ihastunut erääseen ja se mies on vaan seksin perään ja kun sekään ei musta muuta halua niin tunnen itteni ihan mitättömäksi.Tiedän et toi mies nyt on vaan tollanen pelimies tai jotain joka ei välitä musta muutenkuin seksin takia mutta sekin sitten satuttaa.
 
kaiken tän sotkun keskellä olen jostain kumman syystä ihastunut erääseen ja se mies on vaan seksin perään ja kun sekään ei musta muuta halua niin tunnen itteni ihan mitättömäksi.Tiedän et toi mies nyt on vaan tollanen pelimies tai jotain joka ei välitä musta muutenkuin seksin takia mutta sekin sitten satuttaa.

Älä nyt lähde vielä mihinkään suhteeseen. Tuostakin näkee, että arvotat itsesi vain miesten kautta. Sun pitäisi nyt ihan oikeasti ensinnä kasvattaa itsellesi terve itsetunto ja tutkia rauhassa itseäsi ennen kuin olet valmis mihinkään suhteeseen. Tämä suhteen loppuminen saattoi loppujen lopuksi olla parasta mitä sinulle on tapahtunut, koska nyt voit keskittyä vain itseesi.
 
[QUOTE="vieras";26126333]Älä nyt lähde vielä mihinkään suhteeseen. Tuostakin näkee, että arvotat itsesi vain miesten kautta. Sun pitäisi nyt ihan oikeasti ensinnä kasvattaa itsellesi terve itsetunto ja tutkia rauhassa itseäsi ennen kuin olet valmis mihinkään suhteeseen. Tämä suhteen loppuminen saattoi loppujen lopuksi olla parasta mitä sinulle on tapahtunut, koska nyt voit keskittyä vain itseesi.[/QUOTE]

En mä rupeekaan mihinkään suhteeseen mutta en mä valehtele,yhen yön juttuja on ollut,hetken tuntee olevansa haluttu mutta kyllä se aamulla haihtuu taas ja sit inhoaa itteensä.Jotenkin vaan pelkää et jää ikuisiksi ajoiksi yksin,joku ehkä on sinut senkin kanssa mutta en minä.Toivon todella et joku kaunis päivä huomaan olevani sellaisessa suhteessa joka kestää,en tarvii sitä huomenna tai enskuussa mutta joku päivä. Ehkä se itsetuntokin joku päivä on eheytynyt.
 

Yhteistyössä