Miten unohtaa ihastus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja varattu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

varattu

Vieras
Olen naimisissa oleva perheellinen nainen. Suhde mieheni kanssa on lasten ja tyokiireiden myota valjahtanyt, tosin hyviakin hetkia on silloin kun aikaa on. Kumpikaan ei kuitenkaan ole taysin tyytyvainen, eika saa toiselta sita mita haluaa/tarvitsee. Avioliitto ja perhe on kuitenkin molemmille todella tarkea, ja ymmarramme etta parisuhteeseen kuuluu monenlaisia aikoja. Tilanteestamme on seurannut se (tai niinpain luulen sen menevan), etta olen ihastunut toiseen mieheen. Tama alkoi jo reilu vuosi sitten. Tunne on molemminpuolista, vaikken siita ole ikina ihastukseni kanssa puhunutkaan. Asumme lahekkain, joten naemme usein ja juttutuokiot pitenevat kerta kerralta. Koskaan ei kuitenkaan olla menty henkilokohtaisuuksiin eika ehdottelemaan mitaan sopimatonta. Mieskin on perheellinen. Olemme taysin "samoilla aalloilla" ja kumpikin tosi onnellisia kun sattumalta tapaamme. En pida jossittelusta, mutta tiedan, etta jos tilanne olisi toinen, haluaisi kumpikin tutustua kunnolla, harrastaa yhdessa jne. - tuntuu kornilta puhua sielunkumppanista, mutta tallaiselta valimme tuntuu. Lapsemme ovat tavanneet muissa merkeissa ja tulevat toimeen tosi hyvin.

Yllatys yllatys, tama tuntuu nykyisessa parisuhteessani. Ajattelen toista miesta joka paiva suuren osan ajasta, vaikka yritan olla ajattelematta. Jos menee pitempaan, etten nae hanta, saattaa olo helpottaa vahan, mutta silla hetkella kun katseemme kohtaavat olen mennytta. En missaan nimessa halua tuhota avioliittoni, ja poden huonoa omaatuntoa jatkuvasti (vaikka mitaan konkreettista minun ja ihastukseni valilla ei ole tapahtunutkaan) mieheni puolesta. Yritan ja yritan unohtaa ja lopettaa typerat tunteeni, mutta olo alkaa olla epatoivoinen. Miten tallaisesta tilanteesta voi selvita? En ole koskaan pettanyt ketaan, enka halua nytkaan niin tehda (tosin ajatuksissani olen jo sen tehnyt:( En voi valttya nakemasta toista miesta. Pitaisiko minun puhua hanen kanssaan ja pyytaa etta emme edes juttelisi enaa? Onko kellaan kokemuksia?
 
Eiköhön sinun kannattaisi ihan ensimmäiseksi puhua oman miehesi kanssa? Selvittää hänen ajatuksensa suhteestanne ja tulevaisuudenodotukset.

Voi myös olla, että tämä toinen mies ei oikeasti halua muuttaa elämäänsä.
 
Joo, selvennan viela sen, etta en minakaan halua rikkoa avioliittoani, saati sitten etta menisin pyytamaan tata ihastukseltanikaan. Olen vaan taysin epatoivoinen, kun tunteeni ovat jatkuneet jo nain pitkaan, oletin etta kyseessa on pieni ohimeneva ihastus (joita varmasti sattuu kaikille jossain matkan varrella).
 
Mutta kun "se ohimenevä ihastus" ei mene ohi jos ihastusta näkee päivittäin/usein ja ne hetket ovat ilman muuta ihania ja vaan ruokkivat ihastumista. Tottakai se mies on kiinostava. Mies ei jaa tylsää arkea kanssasi, on ihan eri asia puhua arjesta kuin jakaa sitä. "Sielunkumppaneita" on ja löytyy kaikille, meille varatuillekin. Muistan kun tapasin erään miehen ravintolassa jonka kanssa synkkasi heti. Olimme koko illan yhdessä, juttelimme, nauroimme ja tanssimme (selvinpäin). Kemiaa oli valtavasti. Onneksi tiemme loppui siihen iltaan koska olimme molemmat varattuja ja päätimme ettemme pidä yhteyttä.

Choise is your´s. Voit olla miehen kanssa hyvä kaveri. Unohda se romanttinen puoli, ainakin käytännössä. Haaveile jos haluat. Mutta ajatukset siitä miehestä on pois avioliitostasi. Niin se menee. Ihastumisia tulee ja menee, ihan luonnollista. Jokaisen ihanuuden kanssa ei voi vaan jatkaa pidempään ja syykin on yksinkertainen: on aikuinen ja otettava vastuu teoistaan. Ikävä tosiasia.

Mielestäni kenenkään muun ihmisen takia ei kannattaisi erota. Vain itsesi takia. What goes around comes around. Toisaalta huono avioliiitto voi laukausta ihastumisen helpommin ja lähteminen on tuolloin helpompaa.


 
Jos sillä miehellä on perhe ja kaikki on onnellisesti, niin mitä luulisit miehen ajattelevan sinusta; a) seksiä kanssasi, ei muuta b) seksiä kanssasi ja juttelua c) seksiä kanssasi ja loppuelämän suhdetta. Aivan oikein, kohta a)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo ja myös joskus ihastunut toiseen:
Mutta kun "se ohimenevä ihastus" ei mene ohi jos ihastusta näkee päivittäin/usein ja ne hetket ovat ilman muuta ihania ja vaan ruokkivat ihastumista. Tottakai se mies on kiinostava. Mies ei jaa tylsää arkea kanssasi, on ihan eri asia puhua arjesta kuin jakaa sitä. "Sielunkumppaneita" on ja löytyy kaikille, meille varatuillekin. Muistan kun tapasin erään miehen ravintolassa jonka kanssa synkkasi heti. Olimme koko illan yhdessä, juttelimme, nauroimme ja tanssimme (selvinpäin). Kemiaa oli valtavasti. Onneksi tiemme loppui siihen iltaan koska olimme molemmat varattuja ja päätimme ettemme pidä yhteyttä.

Choise is your´s. Voit olla miehen kanssa hyvä kaveri. Unohda se romanttinen puoli, ainakin käytännössä. Haaveile jos haluat. Mutta ajatukset siitä miehestä on pois avioliitostasi. Niin se menee. Ihastumisia tulee ja menee, ihan luonnollista. Jokaisen ihanuuden kanssa ei voi vaan jatkaa pidempään ja syykin on yksinkertainen: on aikuinen ja otettava vastuu teoistaan. Ikävä tosiasia.

Mielestäni kenenkään muun ihmisen takia ei kannattaisi erota. Vain itsesi takia. What goes around comes around. Toisaalta huono avioliiitto voi laukausta ihastumisen helpommin ja lähteminen on tuolloin helpompaa.

Olipas hyvä kirjoitus ja hyvä neuvo.
 
Sinun pitäisi ottaa aikaa puolisosi kanssa ja tutustua häneen uudestaan. Miehesi on muuttunut varmasti hurjan paljon siitä, kun joskus aikoinaan tapasitte. Eikö sinusta olisi mukavaa "päivittää" suhdettanne? Tutustuisit häneen muutenkin kuin vain lastesi isänä, vaihtaisit kunnolla ajatuksia ja keskustelisitte siitä, mitä kivaa voisi keksiä, että myös se romanttinen ja intohimoinen puoli tulisi uudestaan virkeänä esille.

Totta kai tuntemattoman kanssa on paljon juteltavaa, kun ei vielä tunne häntä. Oman puolison luulee tuntevansa läpikotaisin, joten ei tule enää juteltua eikä kysyttyä mielipiteitäkään, kun kaikki on niin ennalta-arvattavaa. Tuntemattoman kanssa löytää aikaa eikä lapset häiritse, joten on helpompaa paneutua kunnon keskusteluun, kun ei tarvitse kuulostella, että nukahtivatko ne lapset jo jne.

Arki käy tylsäksi, vaikka vaihtaisitkin puolisoa. Sen sijaan lasten isyys säilyy eron jälkeenkin, joten elämä mutkistuisi eron myötä, koska vanhemmuus olisi sen jälkeen enää osa-aikaista. Vaikka vapaa-aikaa tulisi eron myötä lisää, niin sen sijaan kaikenlainen aikatauluttaminen, kuskaaminen, sopiminen ja tavaroiden kuljettelu paikasta toiseen tulee kuvioihin ihan eri tavalla kuin ydinperheessä. Se ei ole helppoa varsinkaan, jos kuvioon lisätään tulevat puolisot ja mahdolliset heidän lapsensa ja näiden "uuslapsien" toiset vanhemmat jne.
 
No eihän se ole ihme, että tunteesi jatkuu kun kerran ruokit niitä. Miksi ihmeessä juttelet pitkiä kahdenkeskisiä keskusteluja tämän miehen kanssa? Se on vaarallista. Tunteilleen ei oikein voi mitään, mutta teoilleen voi.

Sinuna kertoisin miehellesi missä mennään. Kun juttu ei ole enää salainen, sen viehätyskin voi kadota. Meillä on mennyt miehen kanssa niin hauskasti, että joka kerta (kaksi ihastusta kummallakin suhteen aikana) kun olemme ihastuneet toiseen, se on tapahtunut suunnilleen yhtä aikaa sekä miehelläni että minulla. Ja juttelimme näistä vasta jälkikäteen. Eli ainakin meillä se menee niin, että jos toinen kokee suhteen väljähtyneeksi tms, tunne onkin molemminpuolinen. Ehkä miehelläsikin on joku ihastus?

On hyvä, että ymmärrät kyseessä olevan ainoastaan ihastuksen, ei sen vakavampaa. Varmaan suurelle osalle tulee näitä ihastuksia parisuhteen aikanakin. Kaipa se kertoo vain siitä, että suhteen eteen olisi tehtävä jotakin, että ollaan ajautumassa kauemmas toisistaan jos ei tilannetta korjata. Koeta keskittyä omaan mieheesi ja jätä ne juttutuokiot sen ihastuksen kanssa kokonaan pois. Jos törmäät häneen, vetoa kiireeseen tai jotakin, lähde heti pois tilanteesta äläkä jää ruokkimaan tunnettasi. On ihan sinusta itsestäsi ja omasta toiminnastasi kiinni ruokitko tunnettasi vai tapatko sen nälkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja anni.:
No eihän se ole ihme, että tunteesi jatkuu kun kerran ruokit niitä. Miksi ihmeessä juttelet pitkiä kahdenkeskisiä keskusteluja tämän miehen kanssa? Se on vaarallista. Tunteilleen ei oikein voi mitään, mutta teoilleen voi.

Sinuna kertoisin miehellesi missä mennään. Kun juttu ei ole enää salainen, sen viehätyskin voi kadota. Meillä on mennyt miehen kanssa niin hauskasti, että joka kerta (kaksi ihastusta kummallakin suhteen aikana) kun olemme ihastuneet toiseen, se on tapahtunut suunnilleen yhtä aikaa sekä miehelläni että minulla. Ja juttelimme näistä vasta jälkikäteen. Eli ainakin meillä se menee niin, että jos toinen kokee suhteen väljähtyneeksi tms, tunne onkin molemminpuolinen. Ehkä miehelläsikin on joku ihastus?

On hyvä, että ymmärrät kyseessä olevan ainoastaan ihastuksen, ei sen vakavampaa. Varmaan suurelle osalle tulee näitä ihastuksia parisuhteen aikanakin. Kaipa se kertoo vain siitä, että suhteen eteen olisi tehtävä jotakin, että ollaan ajautumassa kauemmas toisistaan jos ei tilannetta korjata. Koeta keskittyä omaan mieheesi ja jätä ne juttutuokiot sen ihastuksen kanssa kokonaan pois. Jos törmäät häneen, vetoa kiireeseen tai jotakin, lähde heti pois tilanteesta äläkä jää ruokkimaan tunnettasi. On ihan sinusta itsestäsi ja omasta toiminnastasi kiinni ruokitko tunnettasi vai tapatko sen nälkään.

Hyvä kirjoitus: TAPA ihastus ... tavalla tai toisella. Se tekee hyvää sille toiselle ihmiselle. Karkoita Offilla.

Älä vaan ole hänelle rehellinen. Ole narsistinen ja tuijota omaa napaa. Et ole vastuussa ihastuksestasi, vaikka olet juttuun lähtenytkin: et ole vastuussa mistään mutta ihastuksesi on vstuussa kaikesta MUISTA SE. Olet ihan syytön ja vastuuton ihminen etkä mitään velkaa ihastuksellesi. Hänellä ei ole ihmisarvoa, joten käsittele miten käsittelet. Muista myös syyttää kaikesta ihastustasi, jos jäät kiinni nykyisellesi. Olet niin viaton ...

Tsemppiä!
 
Mulla samanlainen tilanne. Olen naimisissa ja lapsia on. Kotona menee ihan hyvin, tasaista arkea. Mutta: olen ihastunut vanhaan ystävääni joka on miehenkin kaveri. En ymmärrä miksi sillä olen tuntenut ihastuksen kohteen jo pitkään enkä ennen ole nähnyt hänessä muuta kuin hyvän ystävän. Nyt sitten mietin tilannetta koko ajan. Varmaan parempi etten näe häntä vähään aikaan. Ajatukset kun lopettaisi harhailemisen.
 
"Ajatukset kun lopettaisi harhailemisen."

Lopetan harhailun Elleissä tältä päivältä. Päiväunelmointi on naisille normaalia.
Tässä iässä en unelmoi miehistä. Mutta unelmien kohteet vaihtuvat.
Nyt lähden ostamaan suihkugeeliä. Unohdin sen eilen kauppalistasta.
Kävin äsken vilkaisemassa Viivin blogia Ellien Julkut palstan innoittamana.
Viivi kirjoittaa nasevasti ja lyhyesti. Hänkin oli maininnut samasta uutisesta kuin minä Ellit 50+ palstalla. Suomi on pieni maa ja kielialue. Ajattelemme ja unelmoimme samoista asioista.
 
Toisaalta ymmärrän varsinkin jos et tee asian eteen mitään radikaalia. Toisaalta ällöttää sellaiset naiset jotka varattuina vonkaavat tuolla baareissa varattuja (tai vapaitakin) miehiä. Kun oma suhde väljähtää, haetaan uutta jännitystä usein sen ulkopuolelta. Ollaan tosi itsenäisiä ja mennään tukka putkella. Lyhyet jäljet on tuollaisella touhulla. Jos sen sijaan päiväunelmoi eikä toteuta noita haaveitaan, se on eri asia. Kaikilla on oikeus unelmoida mistä tykkää. Kunhan ei tekemisillään loukkaa toista, saa mielestäni unelmoida vaikka mistä unelmien poikamiehestä.
 

Similar threads

B
Viestiä
22
Luettu
766
H
K
Viestiä
15
Luettu
2K
Perhe-elämä
En muista nimimerkkii
E
D
Viestiä
32
Luettu
1K
Perhe-elämä
the truth is out here:)
T
J
Viestiä
12
Luettu
669
Perhe-elämä
elämää se on
E
I
Viestiä
10
Luettu
2K
R

Yhteistyössä