miten vaikeeta ois teille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tiia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiia:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Eihän se nyt sitä ole. Jos lapset jäävät pääsääntöisesti asumaan isänsä luokse, niin eihän äiti heistä luovu, heitä jätä tai anna pois. Omia lapsiahan ne ovat senkin jälkeen, äiti on ihan samoin täysivaltainen huoltaja heille, he vain asuvat muualla.

Mutta se vaan tuntuu jotenkin niin lopullisesta..ja luopumiselta jos pienet muuttavat isälleen asumaan. Pelottaa niin, että tapaamiskerrat vaan harvenee ja kohta en saa syystä tai jostain nähdä lapsiani.. MIes varmaan alitajuntaisesti pelkää ihan samaa.ja en tajua kuinka osaan olla heistä erosta, joiden kanssa olen ollut aina. Tämä on niin käsittämätön lihasoppa etten jaksa nyt ajatella koko asiaa enää. MIetin sitten exäni kanssa kun tulee tänään käymään.

Näin ikävä kyllä joidenkin eroavien parien välillä on käynyt. Erotilanteessa on niin helppo luvata monta asiaa, jotta saisi asiat mahdollismman nopeasti sovittua ja sitten käytännössä homma ei sitten toimikaan niin kuin on luvattu. Suosittelen ehdottomasti, että sovitte perusasioista kirjallisesti (ja vahvistatte sopimuksen). Käytännössä pyritte sitten kummatkin joustamaan, mutta mikäli homma ei toimi, on teillä kuitenkin perus ohjesääntönä allekirjoitettu huoltajuussopimus.

Me on ajateltu varata aika jollekin viisaammalle taholle, ja kirjoitetaan paperit alle, mutta päätös halutaan tehdä ensin yhdessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiia:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiia:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Eihän se nyt sitä ole. Jos lapset jäävät pääsääntöisesti asumaan isänsä luokse, niin eihän äiti heistä luovu, heitä jätä tai anna pois. Omia lapsiahan ne ovat senkin jälkeen, äiti on ihan samoin täysivaltainen huoltaja heille, he vain asuvat muualla.

Mutta se vaan tuntuu jotenkin niin lopullisesta..ja luopumiselta jos pienet muuttavat isälleen asumaan. Pelottaa niin, että tapaamiskerrat vaan harvenee ja kohta en saa syystä tai jostain nähdä lapsiani.. MIes varmaan alitajuntaisesti pelkää ihan samaa.ja en tajua kuinka osaan olla heistä erosta, joiden kanssa olen ollut aina. Tämä on niin käsittämätön lihasoppa etten jaksa nyt ajatella koko asiaa enää. MIetin sitten exäni kanssa kun tulee tänään käymään.

Näin ikävä kyllä joidenkin eroavien parien välillä on käynyt. Erotilanteessa on niin helppo luvata monta asiaa, jotta saisi asiat mahdollismman nopeasti sovittua ja sitten käytännössä homma ei sitten toimikaan niin kuin on luvattu. Suosittelen ehdottomasti, että sovitte perusasioista kirjallisesti (ja vahvistatte sopimuksen). Käytännössä pyritte sitten kummatkin joustamaan, mutta mikäli homma ei toimi, on teillä kuitenkin perus ohjesääntönä allekirjoitettu huoltajuussopimus.

Me on ajateltu varata aika jollekin viisaammalle taholle, ja kirjoitetaan paperit alle, mutta päätös halutaan tehdä ensin yhdessä.

Erittäin fiksu etenemismalli. Vaikka päätöksentekeminen tuntuu erittäin raskaalta, niin vaikuttaa siltä, että teillä kummallakin on viisautta laittaa lasten etu kaiken muun edelle. Voimia teille kummallekin ja ennen kaikkea lapsille kaikkea hyvää! :)
 

Similar threads

Yhteistyössä