Miten valmistella lapsia koiran lopetukseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja xxx
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
X

xxx

Vieras
Meidän koiralla syöpä. Vielä voi olosuhteisiin nähden hyvin. Mutta syöpä levinnyt eikä enää kannata leikata.

Joten lopetus on jossain vaiheessa edessä. Toki saa elää niin kauan kuin kivottomasti pystyy. Mutta on mahdoton tietää onko koiralla aikaa kuukausi vai vuosi.

Mutta miten valmistella lapsia koiran lopetukseen ettei se sitten tule yllättäen? Lapset 5v ja 4v (ja 1v mutta hän ei nyt vielä ymmärrä asiaa mitenkään)

Lapset tietävät että koira on kipeä ja ovat olleet mukana useimmilla eläinlääkärikäynneillä.

Voiko tässä oikein muuta kuin kertoa että koira on kipeä ja puhua varovasti kuolemasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja xxx:
Meidän koiralla syöpä. Vielä voi olosuhteisiin nähden hyvin. Mutta syöpä levinnyt eikä enää kannata leikata.

Joten lopetus on jossain vaiheessa edessä. Toki saa elää niin kauan kuin kivottomasti pystyy. Mutta on mahdoton tietää onko koiralla aikaa kuukausi vai vuosi.

Mutta miten valmistella lapsia koiran lopetukseen ettei se sitten tule yllättäen? Lapset 5v ja 4v (ja 1v mutta hän ei nyt vielä ymmärrä asiaa mitenkään)

Lapset tietävät että koira on kipeä ja ovat olleet mukana useimmilla eläinlääkärikäynneillä.

Voiko tässä oikein muuta kuin kertoa että koira on kipeä ja puhua varovasti kuolemasta.

Eipä taida olla muuta tehtävissä kun puhua että koiran aika on tullut lähteä kohti keäisiä niittyjä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vadelma ballerina:
mä varmaan selittäisin että koira on kipeä ja että se kuolee kohta. Itku siinä tulee jokatapauksessa, vaikka mitä tekisi.

Jep. Mutta onneksi on noin nuoria että tokenee nopeasti siitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vadelma ballerina:
mä varmaan selittäisin että koira on kipeä ja että se kuolee kohta. Itku siinä tulee jokatapauksessa, vaikka mitä tekisi.

Näin, mä otin koirasta kuvan kun se makasi eläinlääkärin pöydällä kuolleena. Kuvassa se näytti nukkuvan, lapsia ei inhottanut ollenkaan katsoa kuvaa. En halunnut lapsia mukaan koska itselle se oli niin kova paikka ja itkin kovaan ääneen.
 
ei ainkaan niin kuin mulle tehtiin kun olin pieni. Meidän kissat vietiin lopetettaviksi, eikä mulle kerrottu mitään. Asuttiin silloin maalla ja ne huiteli pitkiäkin reissuja enkä sitten noteerannut niiden poissaoloa, ennekuin joku kaveri siitä mulle kertoi että etkö oo huomannu että teidän kissat on hävinnyt :( (okei, olin ehkä 5 eikä havainnointikyky näköjään paras mahdollinen :D ) mutta tuli paha mieli kun ei saanut mahdollisuutta sanoa heippa.
 

Yhteistyössä