Miten voi iloita ja surra näin valtavasti samaan aikaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Keittiönoita
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Keittiönoita

Vieras
Kolmen viikon päästä eräs äiti menettää lapsensa - tosin jo aikuisen sellaisen - ja toinen äiti saa hänet perheeseensä. Miten pitkäksi aikaa, sitä ei vielä tiedä kukaan. Lasken jo aamuja siihen hetkeen, että saan olla Helsinki-Vantaalla vastaanottamassa. Olen niin iloinen, ettei sanat edes riitä sitä kertomaan :heart:

Samaan aikaan kuitenkin tunnen suunnatonta surua tyttäreni tulevan anopin vuoksi :'( Se suru tekee ihan fyysisestikin kipeää :( Ja tiedän, että jonain päivänä tulee olemaan päinvastoin eli minä saatan omaa tytärtäni puolisoineen lentokentälle enkä voi silloin tietää, näenkö tytärtäni enää koskaan.
 
[QUOTE="jojo";22788514]Välimatkaa taitaa siis olla eräänkin verran. Mutta onnekas tämä tulokas ainakin on, kovasti kaivatulta vaikuttaa :)[/QUOTE]
Juu, välimatkaa on noin 10 000 km. Kalliiksi on tullut puolin ja toisin näiden nuorten seurustelu, kun ovat parin vuoden ajan vuoroin reissanneet maapallon toiselle puolelle.

Kovasti kaivattu on eikä vain minun ja tyttäreni vaan koko suvun puolesta :)
 
[QUOTE="totuus on";22788522]Järjestetty avioliitto?
Lapset ovat vain lainassa meillä.[/QUOTE]
Ei ole järjestetty avioliitto. Mutta lapset ovat todellakin vain lainassa meillä.
 
[QUOTE="totuus on";22788522]Järjestetty avioliitto?
Lapset ovat vain lainassa meillä.[/QUOTE]

Mikä idiootti sä oikein olet kun epäilet järjestettyä avioliittoa?! :laugh: :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22788542:
Juu, välimatkaa on noin 10 000 km. Kalliiksi on tullut puolin ja toisin näiden nuorten seurustelu, kun ovat parin vuoden ajan vuoroin reissanneet maapallon toiselle puolelle.

Järjetöntä saastuttamista ja ilmastonmuutoksen edistämistä!!
 

Yhteistyössä