Miten voisin auttaa lastani?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
miksi miksi miksi ette ole käyneet perhekerhossa jo vuosien ajan? lapsi parka, 5v kotona ainoana seuranaan veli, ei osaa olla lainkaan ikäistensä seurassa kuten 5v lapsen kuuluisi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
miksi miksi miksi ette ole käyneet perhekerhossa jo vuosien ajan? lapsi parka, 5v kotona ainoana seuranaan veli, ei osaa olla lainkaan ikäistensä seurassa kuten 5v lapsen kuuluisi!

On hänellä 6v isoveli tuon 2v lisäksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
miksi miksi miksi ette ole käyneet perhekerhossa jo vuosien ajan? lapsi parka, 5v kotona ainoana seuranaan veli, ei osaa olla lainkaan ikäistensä seurassa kuten 5v lapsen kuuluisi!

On hänellä 6v isoveli tuon 2v lisäksi.

ei se riitä! pitää osata olla muidenkin kanssa kun oman veljen. älä tee samaa virhettä 2v lapsesi kohdalla vaan aloita perhekerho heti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
miksi miksi miksi ette ole käyneet perhekerhossa jo vuosien ajan? lapsi parka, 5v kotona ainoana seuranaan veli, ei osaa olla lainkaan ikäistensä seurassa kuten 5v lapsen kuuluisi!

On hänellä 6v isoveli tuon 2v lisäksi.

ei se riitä! pitää osata olla muidenkin kanssa kun oman veljen. älä tee samaa virhettä 2v lapsesi kohdalla vaan aloita perhekerho heti.

No ei tuo nyt niin ehdottomasti ole "virhe". Luultavimmin lapsi ihan tottuu seuraan, ei kai nyt peli ole menetetty 5-vuotiaana... Luultavimmin hän on nauttinut pikkulapsivuosistaan kotona äidin kanssa, ja siinä on kehittynyt hyvä itsetunto yms. Seuraan tottuminen tapahtuu nyt vasta hieman myöhemmin mutta musta on ihan turha tästä nyt tehdä sellaista johtopäätöstä, että jokin peruuttamaton "virhe" on tapahtunut...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
miksi miksi miksi ette ole käyneet perhekerhossa jo vuosien ajan? lapsi parka, 5v kotona ainoana seuranaan veli, ei osaa olla lainkaan ikäistensä seurassa kuten 5v lapsen kuuluisi!

On hänellä 6v isoveli tuon 2v lisäksi.

ei se riitä! pitää osata olla muidenkin kanssa kun oman veljen. älä tee samaa virhettä 2v lapsesi kohdalla vaan aloita perhekerho heti.

No ei tuo nyt niin ehdottomasti ole "virhe". Luultavimmin lapsi ihan tottuu seuraan, ei kai nyt peli ole menetetty 5-vuotiaana... Luultavimmin hän on nauttinut pikkulapsivuosistaan kotona äidin kanssa, ja siinä on kehittynyt hyvä itsetunto yms. Seuraan tottuminen tapahtuu nyt vasta hieman myöhemmin mutta musta on ihan turha tästä nyt tehdä sellaista johtopäätöstä, että jokin peruuttamaton "virhe" on tapahtunut...

normaali 5v nauttii samanikäisten lasten seurasta ja hakeutuu kontaktiin samanikäisten lasten kanssa. ap:n lapsi itkee kerhoon menoa eikä puhu mitään muille lapsille ja leikkii vaan yksin. peli ei toivottavasti ole kokonaan menetetty mutta muut lapset muodostaa nyt tiiviitä kaverisuhteita jotka jatkuu esikouluun ja kouluun, ap:n lapsi on yksinäinen outo lintu muiden seassa ikävä kyllä:( pahasti jäljessä sosiaalisessa kehityksessä.
pikkulapsi vuosistaan äidin kanssa olisi voinut nauttia vaikka äiti olisi kerran tai kaksi kertaa viikossa kerhoon lasten kanssa mennytkin!!
 
Lapset on erilaisia. Et ole tehnyt mitään virhettä tms. Tärkeää että hän kokisi itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on. Riippuu aivan kerhon ilmapiirista, aikuisista ja lapsista, ja toiminnan hengestä, kannattaako sinne viedä vai ei. Jos lapsi saa epäonnistumisen kokemuksia toistuvasti, älä vie. Mutta jos hän löytää yhdenkin ystävän tai nauttii mistä tahansa asiasta paikassa, tai tuntee selviävänsä ilman suhteetonta stressiä, kerho voi olla kiva. Ota selville kerhosta, ovatko aikuiset päteviä? Luota lapseesi ja koeta valaa rohkeutta..Onneksi voitte vielä kokeilla, minusta hyvä että kerhoon meneminen tapahtuisi sopivasti hänenkin ehdoillaan, että hän saisi luottamusta ja uskoa itseen. Kaikki ihmiset eivät nauti samalla tavalla sosiaalisuudesta ja edes tarvitse sitä kovin paljon. Mutta jos uskot että hän nauttii ryhmästä ja saa ystäviä, kynnys kannattaa ylittää, omassa tahdissa, viisaiden aikuisten avustamana koska lapset voivat olla julmia ujoa tulokasta kohtaan. Toivon että hän pääsee ryhmään mukaan, jos ryhmä on mukava ja rakentavan henkinen.
 
Mie elin ihan yksinäisen varhaislapsuuden ainoana lapsena maalla, mummi ja pappa asui samassa taloudessa. Hoitivat mua kun isä ja äiti oli navetassa. Muistan vieläkin, kun sai herätä aamulla rauhassa. Pääsi kiikkutuoliin papan syliin, mummi toi voileipää, siinä me keinuttiin... Ja ihan ilman tarhoja, päiväkoteja ja eskareita minusta kasvoi ihan normaali immeinen :) Aina olen työssä ollut, jossa koko ajan pitää äänessä olla, joten ujokaan en ole. Mutta osaan olla myös yksin, ja se jos joku on mielestäni hyvin tärkeä piirre ihmisessä.

Älä huoli, ap. Ajan kanssa poikasi saa kavereita, ja reipastuu ihka varmasti. Vuosi on pitkä aika tuossa iässä-mitä vaan voi tapahtua :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
normaali 5v nauttii samanikäisten lasten seurasta ja hakeutuu kontaktiin samanikäisten lasten kanssa. ap:n lapsi itkee kerhoon menoa eikä puhu mitään muille lapsille ja leikkii vaan yksin. peli ei toivottavasti ole kokonaan menetetty mutta muut lapset muodostaa nyt tiiviitä kaverisuhteita jotka jatkuu esikouluun ja kouluun, ap:n lapsi on yksinäinen outo lintu muiden seassa ikävä kyllä:( pahasti jäljessä sosiaalisessa kehityksessä.
pikkulapsi vuosistaan äidin kanssa olisi voinut nauttia vaikka äiti olisi kerran tai kaksi kertaa viikossa kerhoon lasten kanssa mennytkin!!

Kyllä varmaan myös tämä poika alkaa nauttia muiden lasten seurasta, kunhan saa muutaman kerran totutella. Ja kyllähän hän jo nauttiikin tuttujen lasten seurassa.

Äläpä nyt ole leipomassa pojasta mitään epänormaalia.... yksinäistä outoa lintua.... Höpö höpö, eskarivuosikin on vielä sitä varten, että harjoitellaan olemista ryhmässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toivotaan:
Toivottavasti oi oi:lla on mahdollisimman puheliaat lapset ettei tarvitse hävetä jos lapsi ujo ja herkkä.

normaalit lapset jotka leikkii muiden kanssa ja vastaa useimmiten kun aikuinen kysyy. eivät itke kerhoon menoa. ujo ja herkkä lapsi etenkin tarvii muutakin kuin pelkkää kotia ja pelkän äidin ja sisaruksen seuraa ennen 5v.
 
Kerron vielä taustaa että ennen hän kysyi joka ilta montako yötä vielä kun seuraava kerho. Tykkäsi käydä siellä kovasti. mutta viimeksi tullut ongelmaa eväiden syönnin kanssa ja siitä itku. Eikä nyt enää halua sinne kerhoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
Alkuperäinen kirjoittaja toivotaan:
Toivottavasti oi oi:lla on mahdollisimman puheliaat lapset ettei tarvitse hävetä jos lapsi ujo ja herkkä.

normaalit lapset jotka leikkii muiden kanssa ja vastaa useimmiten kun aikuinen kysyy. eivät itke kerhoon menoa. ujo ja herkkä lapsi etenkin tarvii muutakin kuin pelkkää kotia ja pelkän äidin ja sisaruksen seuraa ennen 5v.

Jaa, mutta eikö lapsi saisi harjoitella rauhassa? Onko epänormaali, jollei heti ekalla kertaa säntää joukon keskipisteeksi? Onko se jokin häpeä, että poika itkee alkuvaiheessa? Voi millaisia asenteita sulla on. Juu, tarvii ujompi lapsi tukea, mutta ei tosiaan tuollaista teikäläisen lynkkausasennetta ja nimittelyä, tuomitsemista ja arvostelua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:n selvennys asiaan:
Kerron vielä taustaa että ennen hän kysyi joka ilta montako yötä vielä kun seuraava kerho. Tykkäsi käydä siellä kovasti. mutta viimeksi tullut ongelmaa eväiden syönnin kanssa ja siitä itku. Eikä nyt enää halua sinne kerhoon.

Jos lapsi saa kerrottua tarkemmin ongelmasta, voitte varmaan ratkaista sen kotioloissa ja lapsi saa lisää itseluottamusta. Osoita elein ja ilmein, että olet varma lapsen pärjäämisestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:n selvennys asiaan:
Kerron vielä taustaa että ennen hän kysyi joka ilta montako yötä vielä kun seuraava kerho. Tykkäsi käydä siellä kovasti. mutta viimeksi tullut ongelmaa eväiden syönnin kanssa ja siitä itku. Eikä nyt enää halua sinne kerhoon.

No mutta te juttelette tästä asiasta, ja ensi kerralla menette ihan normaalisti, ja vakuutat hänelle, että hienosti menee, kun on tähänkin asti mennyt niin hienosti. Ei tuollaisten pienien vastoinkäymisten edessä voi antaa periksi. Eli voit kuunnella, voit sanoa, että tuli paha mieli. Saa olla surullinen, mutta siitä noustaan kumminkin taas ylös ja jatketaan eteenpäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja oi oi:
Alkuperäinen kirjoittaja toivotaan:
Toivottavasti oi oi:lla on mahdollisimman puheliaat lapset ettei tarvitse hävetä jos lapsi ujo ja herkkä.

normaalit lapset jotka leikkii muiden kanssa ja vastaa useimmiten kun aikuinen kysyy. eivät itke kerhoon menoa. ujo ja herkkä lapsi etenkin tarvii muutakin kuin pelkkää kotia ja pelkän äidin ja sisaruksen seuraa ennen 5v.

Jaa, mutta eikö lapsi saisi harjoitella rauhassa? Onko epänormaali, jollei heti ekalla kertaa säntää joukon keskipisteeksi? Onko se jokin häpeä, että poika itkee alkuvaiheessa? Voi millaisia asenteita sulla on. Juu, tarvii ujompi lapsi tukea, mutta ei tosiaan tuollaista teikäläisen lynkkausasennetta ja nimittelyä, tuomitsemista ja arvostelua.

lasta en arvostele vaan äitiä joka ei ole viitsinyt perhekerhoonkaan mennä. äidin tehtävä on paitsi hoivata lasta myös opettaa lapselle sosiaalisia suhteita tai edes antaa lapselle mahdollisuus oppia niitä, asiantuntijat suosittelee 3v ikää. keskipisteeksi ei tarvi rynnätä mutta 5v lapsen oletetaan ottavan kontaktia muihin lapsiin ja osaavan leikkiä yhdessä.
 
Vie kerhoon, "töytäise hellästi" muiden mukaan. Juttele lastenohjaajan kanssa, hänellä on silmää ja koulutusta. Ole tiukka mutta älä kova. Itsellä samansuuntainen kokemus; Meillä aikanaan keskimmäinen oli arka ja hitaastilämpiävä, ei jäänyt millään kerhoon. Ei jätetty ns. väkisin, ja eskari oli kyllä alussa YHTÄ tuskaa. Lapselle on eduksi se, että saa leikinomaisessa ympäristössä totutella muihin lapseen/suurempaan ryhmään. Eskarissa/koulussa kylmiltään se pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa esim. oppimista kohtuuttomasti, kun pelkää ja ujostelee suuresti uusia ns ryhmätilanteita.
Tsemppiä! Lapsi SAA olla ujo/arka, siinä ei ole mitään "pahaa", mutta häntä pitää hellästi työntää elämän vesille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:n selvennys asiaan:
Kerron vielä taustaa että ennen hän kysyi joka ilta montako yötä vielä kun seuraava kerho. Tykkäsi käydä siellä kovasti. mutta viimeksi tullut ongelmaa eväiden syönnin kanssa ja siitä itku. Eikä nyt enää halua sinne kerhoon.

No mutta te juttelette tästä asiasta, ja ensi kerralla menette ihan normaalisti, ja vakuutat hänelle, että hienosti menee, kun on tähänkin asti mennyt niin hienosti. Ei tuollaisten pienien vastoinkäymisten edessä voi antaa periksi. Eli voit kuunnella, voit sanoa, että tuli paha mieli. Saa olla surullinen, mutta siitä noustaan kumminkin taas ylös ja jatketaan eteenpäin.

No jos tästä tosiaan on kyse niin toki jatkatte :) Olet kai ottanut selville mikä varsinaisena ongelmana oli? yritä korjata asia kotona, jos voit tai puhu kerhotädille ja mainiste pojallekin tästä asiasta. Meillä on vilkas tyttö ja aina välillä silläkin on tuollasia et "en mene" ja sit kyse on ihan mitättömästä jutusta, mikä unohtuu kun se seuraavan kerran käy.

 
Päiväkoti, päiväkoti, päiväkoti onhan niitä nyt saatana sentään kerhoja ja puistoja ja naapurin lapsia, jotta lapset saaavat toisten lasten seuraa.Omani ovat kyllä päiväkodissa muutaman päivän viikossa, jotta voin käydä töissä.Sitten kun päiväkodit on täynnä kotona olevien lapsia iin eipä sinne sitten mahdu töissä käyvien lapset.Täälläkin paikkakunnalla kova pula hoitopaikoista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
No jos tästä tosiaan on kyse niin toki jatkatte :) Olet kai ottanut selville mikä varsinaisena ongelmana oli? yritä korjata asia kotona, jos voit tai puhu kerhotädille ja mainiste pojallekin tästä asiasta. Meillä on vilkas tyttö ja aina välillä silläkin on tuollasia et "en mene" ja sit kyse on ihan mitättömästä jutusta, mikä unohtuu kun se seuraavan kerran käy.

Näin juuri, nuo "en enää mene" -jutut on ihan normaaleja varmaan kaikilla. Mieltä painavista asioista pitää vaan puhua, ja kuunnella, mutta ei jäädä niihin rypemään, vaan todeta, että tyhmä juttu oli, mutta ei siitä kantsi niin paljon välittää, kaikille sellaista sattuu jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Päiväkoti, päiväkoti, päiväkoti onhan niitä nyt saatana sentään kerhoja ja puistoja ja naapurin lapsia, jotta lapset saaavat toisten lasten seuraa.

Ei saa kun laiska äiti ei jaksa viedä lastaan sellaisiin. :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:n selvennys asiaan:
Kerron vielä taustaa että ennen hän kysyi joka ilta montako yötä vielä kun seuraava kerho. Tykkäsi käydä siellä kovasti. mutta viimeksi tullut ongelmaa eväiden syönnin kanssa ja siitä itku. Eikä nyt enää halua sinne kerhoon.

No mutta te juttelette tästä asiasta, ja ensi kerralla menette ihan normaalisti, ja vakuutat hänelle, että hienosti menee, kun on tähänkin asti mennyt niin hienosti. Ei tuollaisten pienien vastoinkäymisten edessä voi antaa periksi. Eli voit kuunnella, voit sanoa, että tuli paha mieli. Saa olla surullinen, mutta siitä noustaan kumminkin taas ylös ja jatketaan eteenpäin.

No jos tästä tosiaan on kyse niin toki jatkatte :) Olet kai ottanut selville mikä varsinaisena ongelmana oli? yritä korjata asia kotona, jos voit tai puhu kerhotädille ja mainiste pojallekin tästä asiasta. Meillä on vilkas tyttö ja aina välillä silläkin on tuollasia et "en mene" ja sit kyse on ihan mitättömästä jutusta, mikä unohtuu kun se seuraavan kerran käy.

Olet kyllä ihan oikeessa. Mutta jotenkin minä "säikähdin" tuosta itkujutusta. Kerhotätikin otti "puhutteluun" ja siirsi sivummalle. Mutta ensi viikolla vaan rohkeesti mennään ja katotaan kuinka käy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja wierras:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Päiväkoti, päiväkoti, päiväkoti onhan niitä nyt saatana sentään kerhoja ja puistoja ja naapurin lapsia, jotta lapset saaavat toisten lasten seuraa.

Ei saa kun laiska äiti ei jaksa viedä lastaan sellaisiin. :whistle:

Onko laiska jos ei aja 120 km päivässä että lapsi pääsis hoitoon kuten ap:n pitäisi.
 

Yhteistyössä