Mitenhän tässä toimis? (lapsista)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minä

Vieras
Tyttö nyt saanu kaverin, mikä on kiva juttu. Ovat molemmat pieniä, oma tyttö reilu 3v. ja tämä kaveri 4v. Heillä ei leikit suju juuri lainkaan, tai harvoin. Tämä 4v. kiusaa koko ajan meidän tyttöö, ottaa kädestä väkisin tavaroita, tuuppii, tökkii kepeillä, repii ja kaikkee tämmöstä kiusaa. Meidän tyttö on todella herkkä muutenkin, ja tää yhdessä leikkiminen on yhtä huutoo ja itkua meidän tytön osalta, että eihän se kivaa voi olla.
Näistä on keskusteltu vanhempien kanssa mutta he eivät pidä asiaa oikeen minään, meidän tytölle puhuvat että älä välitä vaikka meidän tyttö on vähän semmonen riehuja jne.

Tämä tyttö kun on meillä leikkimässä niin mun on pakko vahtia koko ajan, ja olla puuttumassa. Selittäny niin monta kertaa tälle tytölle että ei tuo ole kivaa todellakaan, ja meillä näin ei toimita. olen laittanu sitten pihalle kun ei usko, ja sanonu että sitten saa tulla kun osaa käyttäytyä.
Aina kuitenkin jotain.
Tytön vanhemmat sitten kattovat minua kun jotain hirviöö kun pihalle pistän.

Olisin hirveen mielissäni jos he voisivat yhdessä leikkiä, mutta eihän tämä näin onnistu. Tytöllä kun ei tässä ole kavereita muita.
 
No ei se kaveruus kyllä tosiaan tuommosta sais olla, ei kaveri töki eikä tee kipeää toiselle. Mut ehkä tässä on vähä sitäki et sä puutut liikaa ja vahdit? Olisko moni juttu semmonen et tytöt selvittäis ne keskenäänkin? Tietysti kipeän tekemiseen pitää puuttua muttei nyt ihan joka älähdykseen muuten.
 
Meillä oli viime syksynä vähän sama tilanne. Poika sai kaverin naapurista, joka vajaa vuotta vanhempi. Kuitenkaan tästä kaveruudesta ei seurannut koskaan mitään hyvää, meidän poika alkoi saada raivareita hoidossa ja kotona, kaiketi turhautuneisuuttaan kun kaverin kanssa ei tullutkaan toimeen. Katsoin parhaaksi lopettaa tämän kaverisuhteen. Pojat eivät siis enää leiki keskenään. Loppuviimein paljon parempi näin, vaikka vähän surullista että ainoa kotikaveri meni siinä sitten. Lapsesta kuitenkin näkee, että ratkaisu oli oikea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
No ei se kaveruus kyllä tosiaan tuommosta sais olla, ei kaveri töki eikä tee kipeää toiselle. Mut ehkä tässä on vähä sitäki et sä puutut liikaa ja vahdit? Olisko moni juttu semmonen et tytöt selvittäis ne keskenäänkin? Tietysti kipeän tekemiseen pitää puuttua muttei nyt ihan joka älähdykseen muuten.

Mua pelottaa että jotain pahempaa sattuu kun jotenkin en luota tähän tyttöön yhtään, yks kerta tuuppas meidän tytön liukumäestä alas, sieltä rappusten puolelta.
Tämä tyttö hirveesti tykkää olla meillä, sanookin että teillä on kivaa jne. mutta yhtäkkiä hälle tulee semmnen ilmekin että kohta taas teen jotain.
 
no en mäkään antaisi tuollaisen "kaverin" olla kaverina ja vielä jättäisi keskenään leikkimään jos toinen on ihan alakynnessä ja paljon herkempi tapaus kuin toinen. Oma lapsi nyt ei vielä 4-vuotias ole joten vain pihan lapsista voin sanoa että on kokemusta, mutta kyllä ne näyttävät osaavan leikkiä myös vähän yli vuoden ikäisen poikani kanssa nätisti (siinä on siis 3v, pari neljävuotiasta ja kuusivuotias ainakin jotka usein leikkivät poikani kanssa ja keskenään).Enkä koskaan ole nähnyt mitään pahanilkistä tönimistä ja tuuppimista heidänkään kesken. En siis väitä ettei lapset sellaista tekisi vaan että ei se ihan välttämätöntä kaveruussuhteissa ole että tuollaista pitää sietää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
Meillä oli viime syksynä vähän sama tilanne. Poika sai kaverin naapurista, joka vajaa vuotta vanhempi. Kuitenkaan tästä kaveruudesta ei seurannut koskaan mitään hyvää, meidän poika alkoi saada raivareita hoidossa ja kotona, kaiketi turhautuneisuuttaan kun kaverin kanssa ei tullutkaan toimeen. Katsoin parhaaksi lopettaa tämän kaverisuhteen. Pojat eivät siis enää leiki keskenään. Loppuviimein paljon parempi näin, vaikka vähän surullista että ainoa kotikaveri meni siinä sitten. Lapsesta kuitenkin näkee, että ratkaisu oli oikea.

Olen tämän tytön äidin kanssa ihan ok väleissä, siksi pystyn puhumaan että mua vähän haittaa että hommat menee näin. Ei kuitenkaan silleen olla parhaita ystäviä mutta tekemisissä kuitenkin. Sitten en jotenkin kehtaa sanoa että ethän noin voi toimia ettet lainkaan komenna lastas vaikka näkiskin jotain. Sanoo että älähän nyt tolleen tai jotain vastaavaa.
Sitten jos kieltäisin leikit niin varmaan menis kaikki pipariks, mutta ei tässä taida muu auttaa.
 

Yhteistyössä