Mitta täyttyi ennen niin hyvästä ystävästä, MITEN sanoa se toiselle loukkaamatta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kukka.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kukka.

Vieras
Olen itsekin ihmeissäni: en ole edes tähän saakka tiennyt mitä tarkoittaa, kun "mitta tulee täyteen". Nyt tiedän. Minulla on tai no, OLI hyvä ystävä; ikäiseni nainen, olemme tunteneet vuosikausia. Nyt tuntuu, että tiemme ovat erkaantuneet lopullisesti.. Ajan mittaan tuli ilmi asioita, lähinnä arvomaailmaan liittyen, joita en voinut mitenkään ymmärtää (vaikka yritin). Ne kuitenkin jäivät vähäpätöisemmäksi muuten hyvän ystävyyden taustalle (esimerkiksi että hän aina hyppäsi sokeasti suhteesta toiseen "lennossa" välittämättä siitä ketä siinä sivussa satutti, teki yhden tällaisen miehen kanssa lapsen ja päätyikin aborttiin kun mies ei ollutkaan mitä hän oli puolen vuoden seurustelun perusteella kuvitellut... heti seuraavan miehen kanssa yhteen muutto ja "hullu" rakastuminen parin viikon päästä abortista.. jne. jne.) Ja viimeisenä tällaisena "stunttina" iski naimisissa olevan miehen ja teki tälle saman tien lapsen. (Toistakin naimisissa olevaa miestä yritti sinnikkäästi, mutta mies ei lähtenyt pettämään vaimoaan.) En tuominnut, enkä arvostellut MUTTA vaikeaahan näitä oli ymmärtää.. Viattomia sivullisia kärsimässä ja hedonistista elämäntyyliä "kaikki mulle heti paikalla".

Nyt tuli raja vastaan: en vaan enää kykene näkemään itseäni tämän ihmisen kanssa missään tekemisissä... Tuntuu väärältä jopa häntä kohtaan, koska vastenmielisyyden tunne on niin valtava. Kysymys kuuluukin: MITEN kerron asiallisesti ja loukkaamatta, että hänen elämäntyylinsä on omien arvojeni vastainen, eikä sovi siihen arvomaailmaan jota itse edustan (toisten kunnioittaminen ja vastuun ottaminen, vahva oikeudentunto..).

Hänen tapansa elää ja kohdella muita lähinnä kuvottaa..
 
Mun mielestä ystävät eivät ole tuomitsemista varten, joten luulen entisen "ystäväsi" ymmärtävän oikein hyvin päätöksesi, onhan se hänellekin mieluinen.
 
[QUOTE="vieras";23243701]Mun mielestä ystävät eivät ole tuomitsemista varten, joten luulen entisen "ystäväsi" ymmärtävän oikein hyvin päätöksesi, onhan se hänellekin mieluinen.[/QUOTE]

Olen täysin samaa mieltä: ystävät eivät tuomitse. Nyt kuitenkin tämän henkilön teot ja käytös ovat menneet niin yli, että tavallaan en enää pysty olemaan neutraali, hänen tapa elää ja toimia suorastaan kuvottaa :( Mutta kysymys kuuluukin: MITEN sanon hänelle mahdollisimman neutraalisti, että ehkä meidän ei enää kannata olla tekemisissä...? :(
 
[QUOTE="myy";23243830]Tulee mieleen, että hänellä on jonkin asteisia mielenterveysongelmia. Ystävä ei tuossa tilanteessa jätä, vaan ohjaa hoitoon.[/QUOTE]

Olemme tunteneet n. 7 vuotta. Tänä aikana olen hienovaraisesti ehdottanut, että hän menisi vaikkapa juttelemaan jollekulle ammatti-ihmiselle tunteistaan sen sijaan, että heittäytyy suhteesta toiseen, tekee lapsia, ei haluakaan niitä ja päätyy aborttiin ym. ym. Vastaus on ollut:

"Se on minun asia, tästä en halua keskustella."

Joten kyllä, olen yrittänyt. Olen myös sanonut, että sisäistä tyyneyttä ei voi saavuttaa toisen ihmisen ja uuden miehen avulla vaan itse tekemällä töitä sen eteen. Nämä puheet ovat aina menneet kuuroille korville...
 
Aina ei välttämättä tarvitse erikseen ilmoittaa, ettei halua enää olla tekemisissä. Jos vaan alat passiivisemmaksi yhteydenpidossa. Vähitellen yhteydenpito hiipuu, jos toinen osapuoli ei oma-aloitteisesti KOSKAAN ota yhteyttä. Mutta tällänen feidaaminen vaatii aikaa. Nopeempi ratkaisu on tietenkin ilmoittaa kerralla, ettei enää halua olla tekemisissä. (Mutta siitä voi aiheutua vääntöä, riitaa ja dramatiikkaa.)
 
oltiin oltu kavereita ihan pienestä asti, lähen kaksikymmentä vuotta, sitten tässä pari vuotta sitten jotain tapahtui hänessä ja minulla alkoi mitta täyttymään; hän piti omaa sukuaan ja omaa perhettään parempana kuin me. vain niiden toimintatapa oli oikea. yritin ymmärtää, ymmärtää oikein viimeisen päälle. mutta ei, en käsittänyt. sitten eräänä iltana laitoin hänelle viestin jossa pyysin anteeksi että teen tämän viestillä (pistän välit poikki) mutta en keksinyt muutakaan tapaa ja näin tämä on helpoin. selitin juurta jaksain kaikki ja tämä vastasi: MEILLÄ kyllä puhutaan asiat läpi ennekuin pistetään välit poikki, mutta ehkä tämä on TEIDÄN tapa ja plaa plaa.. olin TAAS se huonompi. olemme pari kertaa yrittäneet olla väleissä mutta ei jumalauta, en pysty. olen joka kerta todella pahalla päällä ja niin vittuuntunut että ei siinä kannata edes kahvilla käydä. olisin halunnut että "erotaan" hyvissä väleissä mutta nyt saa kuulla pitkin kyliä mitä hän on minusta jauhanut. minun entinen paras kaveri... minne hän meni? mitä hänelle tapahtui yläasteella? kun joku kertoisi....

eli ei siinä auta kuin selittää kaikki juurta jaksain, loppu rippuu toisesta..
 
Aina ei välttämättä tarvitse erikseen ilmoittaa, ettei halua enää olla tekemisissä. Jos vaan alat passiivisemmaksi yhteydenpidossa. Vähitellen yhteydenpito hiipuu, jos toinen osapuoli ei oma-aloitteisesti KOSKAAN ota yhteyttä. Mutta tällänen feidaaminen vaatii aikaa.

Mä tekisin näin ja JOS ko ihminen kysyisi että mitä nyt, niin kertoisin mielipiteeni asiallisesti.
 
Aina ei välttämättä tarvitse erikseen ilmoittaa, ettei halua enää olla tekemisissä. Jos vaan alat passiivisemmaksi yhteydenpidossa. Vähitellen yhteydenpito hiipuu, jos toinen osapuoli ei oma-aloitteisesti KOSKAAN ota yhteyttä. Mutta tällänen feidaaminen vaatii aikaa. Nopeempi ratkaisu on tietenkin ilmoittaa kerralla, ettei enää halua olla tekemisissä. (Mutta siitä voi aiheutua vääntöä, riitaa ja dramatiikkaa.)

Olen kyllä yrittänyt pitää "matalampaa profiilia" mitä häneen tulee, mutta mielestäni on suoraan sanottua melko huonoa käytöstä vaan "feidata" toinen ihminen ilman mitään selityksiä...
 
[QUOTE="vieras";23243959]Mä tekisin näin ja JOS ko ihminen kysyisi että mitä nyt, niin kertoisin mielipiteeni asiallisesti.[/QUOTE]

Aika moukkamaista mielestäni vain katkaista ystävyys ilman mitään selitystä.. en tiedä, mutta siltä se tuntuu.

Ja mitenköhän kertoisin "mielipiteesi asiallisesti"?
 
Tuo naistyyppi ei kiinnittäisi koskaan huomiotani. En koskisi ns. pitkällä tikullakaan. Siksi ihmettelenkin aina, mistä nämä "lennosta vaihtavat" aina löytävät sen seuraavan miehen?! Miehet taitavat olla yhtä epätoivoisia kuin tämä naistyyppi..
 

Yhteistyössä