Itse en oikeastaan ole koskaan ajatellut monta lasta haluan. Nuorempana olin sitä mieltä, että ehkä minä en lapsia tee ollenkaan, mutta sitten pieni vauvakuumeen poikanen nosti päätään ja päätettiin miehen kanssa että antaa tulla jos on tullakseen.
Nyt tuo lapsi on vuoden ikäinen ja taas on pientä kuumeen poikasta, sillä minusta pienet vauvat on ihania. Asiassa on vain ihan pieni mutta, sillä minä en pidä yhtään siitä raskausajasta, vaikka eka raskaus olikin maailman helpoin, mutta minä en pidä siitä mahasta, enkä siitä, että ihmisten kiinnittävät siihen huomiota. Viimeksikin yritin sitä peitellä parhaan taitoni mukaan. Toinen mistä en pidä on se synnytys, kamala tapahtuma, vaikka sektioon päädyttiinkin, niin ne supistuskivut on jotain todella kaameaa.
Joten tässä nyt pähkäillään tehdäkö vai eikö tehdä toinen ja en kyllä pitäisi mahdottomana kolmattakaan, mutta ehkä kuitenkin 2 riittää.
Nyt tuo lapsi on vuoden ikäinen ja taas on pientä kuumeen poikasta, sillä minusta pienet vauvat on ihania. Asiassa on vain ihan pieni mutta, sillä minä en pidä yhtään siitä raskausajasta, vaikka eka raskaus olikin maailman helpoin, mutta minä en pidä siitä mahasta, enkä siitä, että ihmisten kiinnittävät siihen huomiota. Viimeksikin yritin sitä peitellä parhaan taitoni mukaan. Toinen mistä en pidä on se synnytys, kamala tapahtuma, vaikka sektioon päädyttiinkin, niin ne supistuskivut on jotain todella kaameaa.
Joten tässä nyt pähkäillään tehdäkö vai eikö tehdä toinen ja en kyllä pitäisi mahdottomana kolmattakaan, mutta ehkä kuitenkin 2 riittää.
. Voin kertoa, että mulla ei ollut aavistustakaan siitä mitä se haluaminen kaikkiaan pitää sisällään 
!! Alkuhankaluus olise kuinka tulla raskaaksi, yritystä kesti 1½ vuotta ilman lääketieteellistä apua/tutkimuksia. 2. tuli myös jos on tullakseen. 3.ja 4.popsin pillereitä. Lopputulos on, että lapsia on nyt neljä. Olen onnellinen näistä. En jaksaisi ryhtyä taas "yrittämään". Kuitenkin meillä on lapsia jo monta ja se riittää. Toki otetaan vastaan, jos luomuna ois tullakseen enemmän.
